Mitä on aistiesteettömyys? Esimerkkinä asuntomessutalo
Aistiesteettömyys on sekä ärsykkeiden vähentämistä että virikkeiden monipuolistamista – sitä että aistit saavat lepoa. Aistit lepäävät selkeissä pohjaratkaisuissa ja hyvältä tuntuvien materiaalien keskellä. Myös siivouksen, tavaroiden säilytyksen ja kodinhoidon helppous on osa aistiesteettömyyttä.

Mitä aistiesteettömyys tarkoittaa?
Perinteisesti esteettömyys mielletään fyysisenä esteettömyytenä, esimerkiksi luiskien kaltevuuksina, ovien leveyksinä tai pyörähdysympyröinä. Aistiesteettömyys laajentaa käsitettä.

Viherkasveja
Moni viettää suuren osan päivästä aisteille melko kuormittavissa ympäristöissä esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa: on meluisia tiloja, häikäiseviä valoja, sekavia pohjaratkaisuja sekä visuaalisia ärsykkeitä ja medioita. Vastapainoksi aivot ja aistit tarvitsevat aikaa rauhoittumiseen ja palautumiseen. Tutkimusten mukaan aistien ylikuormittuminen on yhteydessä myös ei-toivottuun käyttäytymiseen, kuten kiukutteluun.
Opiskelijat tekivät talosta sovelluksen, jossa pääset katsomaan eri tilojen ratkaisuja. Avaa Aistiesteetön Haltiatar.
Millainen tila on aistiesteetön?
Aistiesteettömyys aivoille tärkeiden virikkeiden ja rentoutumisen tasapainoa. Siinä auttaa usein harmoninen ympäristö: miellyttävä valaistus ja akustiikka, maanläheiset värit ja selkeys. Osa ihmisistä rentoutuu tekemällä, ei vain lepäämällä. Esimerkiksi lapsille o

Toimintaa
n usein luontevaa tutustua ympäristöön liikkuen ja leikkien.
Mistä kiinnostus heräsi ja mitä SAMKissa tehdään?
SAMKin Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä kiinnostui asiasta, kun esteettömyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei selkeästi kerrottu, miten aistit ja esteettömyys liittyvät toisiinsa. Laadimme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden -kartoitustyökalun (2014), joka sai kentällä hyvän vastaanoton.
Ryhmä tutkii sitä, millaiset ympäristöt auttavat aistejamme palautumaan kuormituksesta mahdollisimman hyvin. Meneillään olevan Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeen tavoitteena on löytää sellaisia aistiystävällisiä asumisratkaisuja, jotka ovat toimivia, taloudellisia ja kauniita. Hankkeessa on erilaisia muutoskohteita, joissa teemme kehittävää tutkimusta ja selvitämme, mitä aistiesteettömyys tarkoittaa eri henkilöillä. Kohteita on kolmenlaisia: tavallisen perheen koti (asuntomessukohde), kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö sekä muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö. Teemme tiiviisti yhteistyötä sisustussuunnittelija Paula Hellbergin kanssa.
Kuka aistiesteettömyydestä hyötyy?
Eri puolilla sosiaali- ja terveyspalveluja oli huomattu, miten paljon aistien huomioiminen vaikuttaa asiakkaisiin. Arviolta noin 15-20 % väestöstä on erityisherkkiä, jotka kuormittuvat aistiärsykkeistä tavallista herkemmin. Miellyttävä akustiikka ja valaistus tai selkeät tilaratkaisut palvelevat kaikkia, mutta osalle ne ovat välttämättömiä sujuvan arjen varmistamiseksi. Kun energiaa ei kulu ympäristön häiriötekijöihin, sitä vapautuu muuhun.
Miten aistiesteettömyys näkyy asuntomessukohteessa?
Haltiatar on 6-henkiselle perheelle suunniteltu kaksikerroksinen omakotitalo, jonka on suunnitellut Marko Raiskio. Perheen lapset ovat tällä hetkellä 2–13-vuotiaita.
Tavoitteena on vastata kaikkien tarpeisiin aistiesteettömyyden näkökulmasta ja luoda kodista harmoninen ja maanläheinen kokonaisuus, jossa hyödynnetään luonnonmukaisia materiaaleja, kuten puuta, kiveä, villaa ja pellavaa, maanläheisiä värejä, epäsuoraa valaistusta, akustisesti miellyttäviä ratkaisuja, hajusteettomia tuotteita sekä erilaisia tuntoaistimuksia tarjoavia materiaaleja ja aktiviteetteja.
Keskeisin materiaali on CLT-puuelementti. Massiivipuu on materiaalina aisteja rauhoittava, luonnonläheinen ja akustisesti miellyttävämpi kuin esimerkiksi kivirakenne. Lisäksi taloon on asennettu akustiikkalevyjä. Erituntuiset tekstiilit ovat osa aistiesteetöntä suunnittelua, ja niissä yhdistellään reilusti pehmeää, karheaa, sileää ja pörröistä. (JUTTU JATKUU KUVAN JÄLKEEN.)

Erilaisia materiaaleja, valoja ja mahdollisuus pimentää huone.
Aistiesteettömyyden perusperiaatteisiin kuuluu ylöspäin vaaleneva väritys, joka helpottaa tilan hahmottamista. Kalusteissa pyrimme välttämään muun muassa teräviä kulmia sekä metallisia kalusteita. Piristyksenä on myös harkittuja väriläiskiä, mutta värimaailma pysyy silti lämpimänä ja harmonisena.
Talo Haltiattaressa on panostettu toimiviin kodinhoitotiloihin ja vaatesäilytykseen. Pienempien lasten tueksi osaan kaapeista on merkitty kuvin, missä mitäkin säilytetään. Talosta ja sen läheisyydestä löytyvät muun muassa voimistelurenkaat, puolapuut, leuanvetotanko, trampoliini ja keinu.
Kootut vinkit rentouttavaan ja palautumista edistävään kotiin:
Aistiesteettömyys ei tarkoita vain uusia hankintoja. Kodin on tärkeää olla omistajansa näköinen. Omat rakkaat tavarat tekevät ympäristöstä oman näköisen ja rauhoittavan.
Materiaalit ja muodot
- Puupinnat koetaan rauhoittaviksi. Puiset kalusteet ovat iholle miellyttäviä.
- Suositaan mattapintoja: kiiltävät pinnat tuottavat herkästi heijastumia.
- Tekstiilien luonnonmateriaalit – esimerkiksi pellava on iholle miellyttävästi kesällä mukavan viileä ja talvella lämmin.
- Tekstiilien rohkea yhdistely: sileää, pörröistä, karheaa ja pehmeää.
- Silmän liikettä mukailevat pyöreät ja ovaalit muodot
Värit
- Vältä kokovalkoista sisustusta: hyvin yksipuolinen väritys hankaloittaa tilojen hahmotettavuutta.
- Maanläheisiä, pastellisia ja ns. sammutettuja sävyjä
- Tilojen hahmotettavuus: värityksen on hyvä vaalentua lattiasta kattoa kohden.
Valot
- Epäsuora ja säädettävä valaistus: yleisvalaistuksena melko isot valaisimet tuottavat tasaista valoa; pienet valaisimet tuottavat helpommin pistemäistä valoa ja tekevät hämääviä varjoja tilaan.
- Tilojen, erityisesti makuutilojen pimennettävyys.
Luonto
- Jo pelkän maisemakuvan katseleminen laskee ihmisen sykettä ja stressihormoneja.
- Viherkasvit
Toiminnallisuus
- Aistiesteettömässä kodissa tavaroilla on omat paikkansa: liinavaatteet omissa kaapeissaan; kunkin lapsen vaatteet niin, että aamulla löytyvät sopivat sukat ja pipot kullekin. Kun lapset tietävät, missä mitäkin säilytetään, he myös pystyvät toimimaan omatoimisemmin.
- Kunkin käyttökorkeudelle laitetut tavarat ja naulakot jne.
Aistiesteettömyys ei tarkoita vain uusia hankintoja. Kodin on tärkeää olla omistajansa näköinen. Omat rakkaat tavarat tekevät ympäristöstä oman näköisen ja rauhoittavan.

Asiantuntijana
Asiantuntijana jutussa on lehtori Hanna Hannukainen SAMKista. Jutun teossa on käytetty myös Hannukaisen Ympäristö- ja terveys -lehteen 4/2018 kirjoittamaa artikkelia, jossa paneudutaan tarkemmin asuntomessukohteen aistiesteettömiin ratkaisuihin.
Haltiatar on Deko-lehden kohde, lue lisää: Haltiatar sisustetaan aistiesteettömäksi