Etsi

Matkailun mahdollisuudet: Mitä kuuluu Kokemäenjoelle?

Kokemäenjoen vesistöalue on yksi maamme suurimmista vesistöalueista. Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen -seminaarissa 21.11.2018 pohdittiin, miten vesistöalueen kestävää käyttöä tulisi kehittää seuraavien vuosikymmenien aikana.

26.11.2018 | Teksti: Minna Uusiniitty-Kivimäki ja Maarika Iijolainen | Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki

Kokemäenjoen ainutlaatuisuuden esiin tuominen alueen kaupunkien, kuntien ja yritysten markkinoinnissa tukisi Kokemäenjoen vesistöön liittyvän palvelutarjonnan kehittämistä.
Kokemäenjoen ainutlaatuisuuden esiin tuominen alueen kaupunkien, kuntien ja yritysten markkinoinnissa tukisi Kokemäenjoen vesistöön liittyvän palvelutarjonnan kehittämistä.

Matkailun mahdollisuudet Kokemäenjoella

Vaikka Kokemäenjoen äärellä on paljon erilaisia matkailupalveluita, ei sen matkailullista potentiaalia ole vielä täysin hyödynnetty. Luontokohteena Kokemäenjoki on mielenkiintoinen: se voi viedä vierailijan kaupunkikeskustasta hetkessä keskelle luonnonrauhaa. Rannalta vesille siirryttäessä näkökulma ympäristöön muuttuu täysin. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema ja historia tarjoavat mahdollisuuksia maiseman tuotteistamiseen ja kohteita, joihin tarinat on mahdollista liittää.

Yrittäjät kuitenkin kokevat, että potentiaalisten asiakkaiden on vaikea löytää heidän palvelujaan, koska Kokemäenjoki tunnetaan matkailukohteena varsin huonosti. Joki on myös vesistönä voimakkaasti rakennettu ja rannoiltaan tiiviisti asutettu, minkä vuoksi erilaisia, ristiriitaisiakin käyttöpaineita on paljon. Eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, varsinkaan poikkeustilanteissa. Tarvitaan avointa keskustelua ja yhteistyötä eri toimintojen välille, jotta yhteensovittaminen on mahdollista.

Viime vuosina huolenaiheina päästöt ja onnettomuudet

Kokemäenjoen alueella on lähivuosina sattunut onnettomuuksia ja päästöjä, kuten öljyonnettomuus sekä nikkeli- ja kuparipäästöt. Suunnittelu- ja kehittämisyksikön päällikkö Seppo Salonen Porin kaupungilta kertoi, että Porissa on noussut esiin ajatus riskikartoituksesta ja riskien hallinnan parantamisesta. Tarkoituksena on perustaa yhteinen foorumi, jossa joen eri käyttäjät yhdessä voisivat edistää Kokemäenjoen suojelua. Tällä hetkellä on olemassa hankeaihio asiasta.

Kokemäenjoen kalakannan turvaamisen näkökulmasta päästöt ovat suuri riski. Kalastusopas Lasse Pauhe Lohijoki Oy:stä kertoi Nakkilan joki-infrasta ja kyseisen vesialueen omistajien halusta kehittää kalastusmatkailua.

– Rannoille on hankkeissa rakennettu kalastusmatkailua palvelevaa infrasturktuuria kuten taukopaikkoja, portaita ja veneenlaskupaikkoja. Kolmen vuoden aikana lupamyynti on kolmikertaistunut, sanoo Pauhe.

Haluttuja saaliskaloja ovat taimen ja lohi ja ne ovat myös Kokemäenjoen matkailuvaltteja – Etelä-Suomessa   ei käytännössä ole vastaavia kalastuskohteita. Kalastusmatkailun turvaamiseksi lohen ja taimenen lisääntyminen on turvattava ja sitä tuettava koskikunnostuksilla. Tarvitaan myös verkkokalastuksen rajoituksia kalakannan turvaamiseksi – mutta ei enää päästöjä. Lohi ja taimen luovat positiivista imagoa Kokemäenjoelle ja lisäävät matkailua ja myyntiä jokivarren kuntiin.

Kokemäenjoki on viime vuosina noussut uutisiin lähinnä erilaisten onnettomuuksien ja päästöjen takia. Seppo Salonen kertoi Porin kaupungin suunnittelevan Kokemäenjoen riskien hallinnan parantamista.

Kokemäenjoki on viime vuosina noussut uutisiin lähinnä erilaisten onnettomuuksien ja päästöjen takia. Seppo Salonen kertoi Porin kaupungin suunnittelevan Kokemäenjoen riskien hallinnan parantamista.

Joki on osa identiteettiä

Projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola Turun yliopiston KOKKELI-hankkeesta toi tilaisuudessa esiin Kokemäenjoen kulttuurisen näkökulman. Joki on keskeinen osa alueen asukkaiden elämää. Jokeen liittyy muun muassa muistelua, huolta joen tilasta, keskustelua kulkureiteistä, silloista ja luonnonsuojelusta. Joki on määritellyt asutusta ja siten se liittyy hyvin syvällisesti paikalliseen identiteettiin, vaikka voikin olla kuin itsestäänselvyys.

– Joki ei ole olemassa vain ihmistä varten, eikä sen arvoja voi mitata yksin rahassa. Muistot, kauniit maisemat ja monet subjektiiviset arvostukset ovat tärkeitä. Joen merkitykset, tulkinnat ja vaikuttavuus vaikuttavat laajasti jokilaakson asukkaiden elämään, toteaa Kemppi-Vienola.

Kokemäenjoen arvoja ei voi mitata yksinomaan rahassa.

Säännöstely laajalla alueella on monimutkainen palapeli

Johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi Kokemäenjoen alueella olevan neljä merkittävää säännöstelylupaa, joiden tavoitteena on yhteensovittaa maatalouden, tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon, virkistyskäytön ja muiden joen käyttömuotojen tarpeita laajalla vesistöalueella.

– Haasteita Kokemäenjoella muodostavat muun muassa kevättulvat ja talvella hyydepatojen muodostumisen riski. Laajan vesistöalueen säännöstely ja tulvavahinkojen sekä hyyteen estäminen ovat monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää tarkkaa optimointia ja tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, sanoo Isid.

Ilmastonmuutos tuo palapeliin uusia haasteita. Säännöstelyyn joudutaan etsimään sen vuoksi lisää joustavuutta ja uusia työkaluja, mutta silti haasteita riittää. Miten esimerkiksi kuivat kaudet tulevat vaikuttamaan vesimääriin Kokemäenjoen vesistöalueella? Tämä kysymys voi olla tulevaisuudessa jopa tulvia suurempi haaste.

Toimintamallien kehittämistä tarvitaan, jotta vältetään ääritilanteiden aiheuttamat vahingot, mutta myös vältettävissä olevat pienemmät haitat eri tilanteissa. Erilaisia tavoitteita on tarpeen huomioida myös eri tilanteissa eri tavalla: esimerkiksi virkistyskäyttöä voidaan priorisoida kesäaikaan ja vesivoiman tuotantoa talvella.

Yhteistyöllä eteenpäin

Seminaariosallistujien yhteinen johtopäätös päivän annista oli se, että kaikki joen vaikutuspiirin toimijat pitää saada ymmärtämään, mitä ja miksi pitää tehdä Kokemäenjoen tilan ja kestävän käytön turvaamiseksi. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä sekä asioiden konkretisointia positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi. Pienetkin toimenpiteet voivat olla tärkeitä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle on laadittu laajassa yhteistyössä Vesivisio 2050 -suuntaviivat sille, millaisena ja miten Kokemäenjoen vesistöaluetta halutaan vesistöjen näkökulmasta kehittää seuraavien vuosikymmenten aikana. Vesisivisioon liittyvää Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen -tilaisuutta järjestämässä olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus/Satavesi-ohjelma, Satakuntaliitto ja Sustain Baltic -hanke, Nakkilan kunta sekä SAMKin BlueSata -hanke.

BlueSata-hanke

Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.
Hanke on yhteistyöhanke, tilaisuuksia järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

  • Hanke tarjoaa verkostoja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
  • Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
  • Toteutus 1.9.2017–31.12.2018
  • Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
  • Lisätietoa projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, p. 044 710 3552.

 

Lisää aiheesta

uutinen NatureBizz SAMK - Kaino I made your clothes
| Liiketoiminta

Suomalaisten luontoyrittäjien liiketoiminnan osaamistarpeet tunnistettu

Luontoyrittäjien liiketoiminta perustuu monipuolisiin luonnosta saataviin raaka-aineisiin. Alan yrittäjät ovat usein mikrokokoisia ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita on runsaasti. Tarpeet on nyt tunnistettu.
Kalamajat ovat edelleen etenkin Porin ja Luvian saaristossa keskeinen osa maisemaa, vaikka kalamajojen käyttö onkin muuttunut, kun ne eivät enää ole kalastajille välttämättömiä. (Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki)
| Matkailu

Kalamajoja, tyrniä ja rakkolevää – Satakunnan rannikon elementit tarinallistamisessa

Nykypäivän matkailuasiakas haluaa hemmottelua, hyvinvointia, yksilöllisiä palveluja ja luksusta mutta myös vastuullisia kulutusvalintoja, vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Asiakkaat toivovat yhä enemmän elämyksellisiä majoituksia, paikallisia elämyksiä, kokemuksia ja oppimista, jopa hulluttelua. Laadun merkitys korostuu koko ajan enemmän. Asiakkaat haluavat myös matkustaa ja majoittua vastuullisesti.

Uusimmat

| Matkailu

Ensimmäiset ryhmät Kiinasta – SAMK perustaa incoming-matkatoimiston

SAMK perustaa uuden kansainvälisen oppimisympäristön, joka on opiskelijavoimin toimiva incoming-koulutusmatkatoimisto SAMK Bridge. Toiminta alkaa tammikuussa 2019 Porin kampuksella. Päätarkoituksena on järjestää koulutusmatkakokonaisuuksia Satakunnassa, kertoo SAMK Bridgen toiminnanjohtaja ja vastuuopettaja, lehtori Maaria Berg.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA