Mikä on maailman suurin hukka? Johtaminen syynissä AMK-päivillä

Johto, esimiehet ja HR kertovat, että johtamisen kehittäminen on nykyisin tärkeämpää kuin koskaan. Kun samaa kysytään organisaatiossa muilta, he vastaavat, että he ovat kuormittuneempia kuin koskaan ja että johtamista ei kehitetä. Mitä ihmettä? Onko vastaus johtajuus-tinderissä?

16.5.2018 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Anne Sankari

Mikko Kuitunen lavalla.
Mikko Kuitunen, Vincit Oy

– Miten voi olla niin, että organisaatiot panostavat asiaan enemmän kuin koskaan, mutta tilanne on huonompi kuin koskaan? Tuotetun ja koetun johtamisen ero on se, mistä puhutaan, kun puhutaan johtajuusvajeesta, sanoo tamperelaisen Vincit Oy:n perustaja Mikko Kuitunen.

Johtajuusvaje: kun johtajuutta tuotetaan enemmän kuin kulutetaan.

– Hukka mikä johtajuusvajeesta syntyy, on kalleinta mitä maapallolla on, ja täällä on oikeasti aika kalliita asioita. Hintalappu pelkästään USA:ssa on triljoona dollaria, Kuituinen sanoo.

Triljoona on miljoona miljoonaa. Siihen nähden monessa isossakin asiassa puhutaan Kuitusen sanoin pikkurahoista.

– Miten se on mahdollista, kysyy Kuitunen, ja vastaa, että asia on hiljaa: Ne, joiden pitäisi tämä hukka todeta, ovat sokeita omalle toiminnalleen.

Ratkaisu on itsensä johtaminen.

Ratkaisu, mitä tutkimus – ja Kuitunen – esittävät, on itsensä johtaminen.

– Hintalappu on niin kauhean iso, että on vaikea uskoa, että se voi olla olemassa loputtomiin. Markkinatalouden ei pitäisi sallia tällaista hukkaa, Kuitunen uskoo.

Tulevaisuuden menestyjät ovat hänen mukaansa niitä, jotka pystyvät muuttumaan – ovatpa sitten urheiluseuroja, yrityksiä tai muita organisaatioita. Joko ne lähtevät itse ”draivaamaan” muutosta tai odottavat ulkopuolelta pakkoa. Olennaista on ajatus, että tämä voi onnistua – hyppy.

Kohti uusia pettymyksiä – suomalainen peruslinja on vahva

Kuitunen sanoo suomalaisilla olevan erityinen suhde epäonnistumiseen: lähdetään aina ”kohti uusia pettymyksiä”. Hän käyttää tilaisuuden hyväkseen markkinoidakseen myös tulossa olevaa kirjaansa, jossa pureudutaan mahtaviin mokiin.

Työkaluina voivat olla ketterät kokeilut ja fast failures. Ei varsinaisesti haeta nopeita epäonnistumisia, vaan oppimista. Sen sijaan, että virheen tapahtuessa ollaan kiinnostuneita siitä, kuka teki virheen, fokus on oppimisessa.
– Virhe on sellainen teko, josta me ei opita mitään. Myös toimiva juttu mistä me ei ymmärretä miksi se toimii, on virhe tämän määritelmän mukaan, Kuitunen linjaa.

Johtamisella pyritään siihen, että jotain tapahtuu paremmin tai nopeammin kuin ilman johtamista – ja saadaan joku onnistumaan tekemisessä.
–  Sama ei ole yhtä kuin reilu tai tasaveroinen. Johtamisvaje tapahtuu siinä, että tuupataan kaikkea kaikille.

Virhe on sellainen teko, josta me ei opita mitään

Johtaminen tapahtuu Kuitusen mukaan aina vastaanottajan (tai omien) korvien välissä: tästä ei ole poikkeuksia, joten johdettava voisi miettiä mitä itse tarvitsee työtään varten. Niinpä monessa kilpailussa parhaaksi työpaikaksi valitussa Kuitusen firmassa on kehitelty apuväline, jota aletaan myydä myös muille. Se on kuin ”organisaatioiden tinder-palvelu tai pizzalista”, josta ihmiset tilaavat mitä haluavat ja organisaatio toimittaa.
–  Siinä johtamista tilataan muualtakin kuin esimieheltä, niin vältetään sekin kompastuskivi, että ei tule toimeen esimiehensä kanssa.

16.5.2018 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

SAMK-kampus Porin Agora-sali täynnä seminaariväkeä AMK-päivillä 2018.
| SAMK

Ministerin terveiset AMK-päivillä: koulutustason nosto tulevaisuuden kärkitavoitteita

Valtakunnalliset ammattikorkeakoulupäivät ovat käynnistyneet Porissa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kannusti ottamaan rohkeita askelia tulevaisuuteen. Kansainvälinen kilpailu kiristyy ja koulutustason nostoa ja uudistumista tarvitaan myös Suomessa.
| Liiketoiminta

Johtamisopinnoista potkua urakehitykseen

Tuija Itkosen tradenomi (YAMK) -opinnot ovat loppusuoralla. Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutuksen pariin jalkinesuunnittelijan ja painopinnanvalmistajan toi urakehitystoiveet. Ylemmän amkin tradenomiopinnot ovat Tuijan...

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩

Johtamisjuonia-blogissa pureudutaan ajankohtaisiin johtamiseen liittyviin aiheisiin, niin SAMKin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kirjoittamana. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on pohdittu huonon johtamisen merkitystä työpahoinvoinnin taustalla.
https://johtamisjuonia.samk.fi