Meri Kallio – opiskelijoiden voimanoston SM-nainen ja sosionomiopiskelija

SAMKin sosionomiopiskelija Meri Kallio voitti huhtikuussa opiskelijoiden klassisen voimanoston SM-kisat Tampereella. Valmentaja Jani Kuusisto kertoo syystäkin ylpeänä, että erityisen hienon Merin suorituksesta tekivät koko kisan kovimmat pisteet – miehet mukaan lukien.

Meri Kallio SAMKin Porin kampuksen kuntosalilla.
Meri Kallio treenaa Merikarvialla, vaikka poseerasikin kuvaa varten SAMKin kuntosalilla Porissa.
Opiskelijoiden SM-kisoissa Tampereella.

Merikarvian Voimailijoita edustava Kallio on harrastanut voimanostoa tavoitteellisesti puolitoista vuotta.
– Olen ollut peruskuntosalikävijä aina, tehnyt sitä omaksi iloksi ja intohimoisesti, mutta koskaan aiemmin ei ole tullut mieleen, että missään lajissa ikinä kilpailisin.

Tavoitteellisuus alkoi, kun Meri näki Jani Kuusiston vetämässä Merikarvian nuorisolle voimanostotreenejä ja meni mukaan kysymään neuvoja. Kun vääristä tekniikoista pääsi eroon, tulokset paranivat nopeasti. Samalla Kuusisto ”ilmoitti”, että kisoihin lähdetään.

– Laji vei mennessään. En olisi uskonut, että siitä tulee niin äkkiä oma juttu. Se että olinkin nopeasti niin hyvä, ruokki motivaatiota, Meri sanoo.

Paineensieto paranee ja oppii hiljentämään mörköjään

Voimanostoon kuuluu kolme lajia: jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto. Kokonaistulos ratkaisee. Opiskelijoiden SM-kisat olivat vasta Merin kolmannet kisat, avoimista SM-kisoista tuli maaliskuussa neljäs sija. Voitokkaan kisan yhteistulos oli 395 kiloa, 15 kilon parannus aiempaan – avoimen SM:n 375 kiloa Merin mukaan puolestaan selvä alisuoriutuminen. Hän sanoo jännittävänsä kisoja niin paljon, että se näkyy ja tuntuu.
– SM-kisoissa jännitys oli niin järkyttävä, että ihme oli, että sain mitään tulosta.

Meri Kallio treenaa Merikarvialla, vaikka poseerasikin kuvaa varten SAMKin kuntosalilla Porissa.
Meri Kallio treenaa Merikarvialla, vaikka poseerasikin kuvaa varten SAMKin kuntosalilla Porissa.

Opiskelijoiden SM-kisoista hän kertoi itselleen niiden olevan pikkukisat, joita ei tarvitse jännittää. Omien mörköjensä kanssa on opittava painimaan.
– Ääni oman pään sisällä sanoo, että olet heikko, et jaksa, et pysty. Olen kysynyt itseltäni, että mikä on pahinta mitä voi tapahtua – että et sinä kuole sinne lavalle. Meri antaa täyden tunnustuksen osaavalle valmentajalleen.
– Hän on kantava voima, vaikka minä teen suorituksen.

Oikealla alalla

Elämä ei ole vain urheilua, vaan myös 4-vuotias lapsi, matkatöissä oleva mies ja opinnot. Opinnoissa tai töissä hän ei halua erityisesti tuoda esiin harrastustaan, vaikka harrastuksen puolelta opittua voi niissäkin käyttää.

– On ihan varmasti hyötyä sosiaalialan töissä, kyllä pääkopalla on paljon merkitystä… henkinen varmuus tiukoissa tilanteissa, pystyy kääntämään omat pelot ja epäilyksensä pois.

Ennen lasta ja sosionomiopintoja Meri Kallio teki viisi vuotta töitä Kelassa. Hän piti alasta, ihmisten auttamistyöstä. Meri sanoo, että Kelan työ auttoi ymmärtämään palvelujärjestelmää monelta taholta, Kelahan koskettaa lähes kaikkia, ei vain huono-osaisia.
– Ala on oikea, vaikka en vielä tarkkaan tiedä, mitä tulen tekemään.

Meri on erikoistunut lastensuojeluun ja perhetyöhön, ja viimeisin harjoittelu koulukuraattorilla oli myös kiinnostava. Siinä voisi päästä tekemään töitä oman näköisesti, vaikkakin tietyissä puitteissa.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.