Satakunnan merellisen matkailun kehittäminen tarvitsee yhteistyötä

Merellinen sijainti tuo potentiaalin Porin matkailun kehittämiselle. Yyteri on sen keskiössä.

– Nyt sekä päättäjillä, viranomaisilla että yrittäjillä on yhteinen halu tehdä Yyteristä 2000-luvun matkailukohde, sanoo Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere.

Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Krista Tupala toi esiin paikallisen yhteistyön lisäksi kansainvälisen yhteistyön ja alueen saavutettavuuden, joka on kriittinen tekijä alueen elinkeinoelämälle kokonaisuudessaan ja jossa on paljon tekemistä edunvalvonnan saralla.

Visit Finlandin aluekoordinaattori Asta Laaksosen mukaan matkailun edistäminen ei tapahdu yhdessä yössä. Esimerkiksi Lapissa matkailunedistämistyötä on tehty jo vuosikymmeniä.

Laaksonen kertoi Merellinen saaristo -kasvuohjelman vaikuttavuudesta ja tuloksista.

– Päämarkkina-alueena on Saksa, muina kohteina Ranska ja Italia. Saksalaisille markkinoidaan Suomea luontomatkailukohteena, jossa voi olla rauhassa ja rentoutua. Satakunnan tuotekärki on kiertomatka. Tällä tarkoitetaan sitä, että saksalainen voi kiertää saman matkan aikana useita kohteita laajalla alueella, valottaa Laaksonen.

Paikallisen matkailualan tehtävänä on saada kohteet näkymään houkuttelevina. Lisäksi pitää olla kanavat, joista matkailijat saavat tietoa ja ostavat tuotteet. Visit Finland tekee työtä jakelu- ja markkinointikanavien kanssa.

Anna Kyhä-Mantere (oik.) kertoi, että Porin alueen ulkomaisten matkailijoiden osuus on noussut 10 %:sta 15 %:iin. Asta Laaksosen mukaan ulkomaiset matkailijat varaavat paikalliset palvelut kuten aktiviteettielämykset yleensä vasta saavuttuaan Suomeen, mikä on haasteellista yrittäjille.

Sininen kasvu on mukana Satakunnan maakuntaohjelmassa, sanoo Krista Tupala.

Luonnonsuojelu ja -hoito korostuvat

Satakunnan rannat on rakennettu yli 70-prosenttisesti ja ranta-alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Avoimet rannat, jotka soveltuvat hyvin matkailu- tai virkistyskäyttöön, sijaitsevat sen sijaan hajallaan.

– Maankäytön suunnittelu Suomessa on tarkkaan säänneltyä. Jos aluetta halutaan kehittää esimerkiksi virkistys- tai matkailukäyttöön, on suunnittelussa otettava huomioon muun muassa alueella voimassa olevat kaavat sekä Selkämeren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, toteaa Satakuntaliiton projektisuunnittelija Asko Ijäs.

– Alueen maankäytön suunnitelmat vaikuttavat osaltaan siihen, miten palveluita on mahdollista kehittää. Lisäksi on hyvä muistaa vuorovaikutus maanomistajien kanssa, jotta pystytään välttämään mahdolliset ongelmatilanteet paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden välillä, jatkaa Ijäs.

Matkailun kehittämistä tehdään kestävän matkailun periaatteiden mukaan.

Luontomatkailu perustuu yleensä kauniisiin maisemiin ja puhtaaseen veteen. Niitä ylläpitää pääsääntöisesti julkinen sektori. Luontokohteiden hoito ja ylläpito mahdollistavat matkailun kehittämisen, minkä vuoksi luonnonhoidon merkitystä tulisikin korostaa sekä luontoarvojen säilymisen että matkailun kehittämisen kannalta. Matkailun kehittäminen ei tällöin vaikuta haitallisesti alueen nykytilaan esimerkiksi hallitsemattomalla rakentamisella tai roskaamalla.

Satakuntaliitto on mukana Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamassa SustainBaltic-projektissa, jossa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa kestävän meri- ja rannikkomatkailun edistämiseksi Satakunnassa. Tavoitteena on tunnistaa matkailun kannalta arvokkaat kohteet tai aluekokonaisuudet sekä arvioida niiden saavutettavuutta. Lisäksi tarkastellaan, mikä vaikutus alueen muulla maankäytöllä voi olla matkailun kehittämiseen.

– Satakunnan meri- ja rannikkomatkailun kannalta merkittäviä tekijöitä ovat erityisesti majoitustarjonta, vierasvenesatamat, peruspalvelut, luonnonsuojelualueet ja kulttuuriympäristöt sekä tieverkosto. Nämä yhdessä tekevät alueesta matkailijoiden silmissä kiinnostavan kohteen ja saavat matkailijan harkitsemaan lomamatkansa suuntaamista juuri Satakuntaan, Ijäs huomauttaa.

Satakunnan rannikkomatkailun kehittämisen teemoiksi Ijäs ehdottaa alueellisten ominaispiirteiden esiintuomista, nykyisten matkailukeskittymien (Vanha Rauma, Yyteri, Merikarvianjoki) kävijöiden palvelemista laajemmin koko maakunnassa sekä Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuden parantamista matkailupalveluyhteistyötä kehittämällä.

Asko Ijäs painottaa, että kun kehitetään matkailua merialueille, on huomioitava maankäytön moninaisuus, yksityiset loma-asunnot, teollisuusalueet ja luonnonsuojelu.

Matkailualan mikroyrittäjät verkostoituvat ja investoivat

BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäen mukaan Satakunnan rannikon vahvuustekijöitä ovat erityisesti puhtaat vedet, Yyteri, Pohjoismaiden suurin jokisuisto, vesiluontokohteiden monipuolisuus, vahva kulttuuriperinne ja historia sekä suuret kesätapahtumat.

Selkämeren alueella matkailijat ovat kiinnostuneita monista ohjelmapalveluista kuten melonnasta, lintujen tarkkailusta, opastetuista retkistä ja kalastuksesta. Harrastekurssien osalta valokuvaus merellisessä ympäristössä kiinnostaa, hyvinvointipalveluista erityisesti sauna. Tuotteiden osalta ollaan kiinnostuneita erityisesti paikallisista elintarvikkeista.

– Suurin osa Satakunnan matkailuyrityksistä on varsin pieniä, joten merellisen matkailun palvelujen kehittäminen edellyttää yhteistyötä ja toimivaa strategiaa. Yritysryhmähankkeet ovat hyvä työkalu matkailupalvelujen kehittämisessä, tuotteistamisessa, kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa, sanoo Uusiniitty-Kivimäki.

Asiantuntija Janne Eklund edustaa Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmää. SAMKin hallinnoimassa yritysryhmähankkeessa on mukana Luvian Merihelmi, Kaljaasi Ihana, Soul Sisters ja Villa Poseidon,

– Yrityksillä on runsaasti kuljetuskapasiteettia, yli 100 henkilöä saadaan liikkeelle merelle nykyisellä kalustolla ja majoituskapasiteettia on saaressa 35 henkilölle. Myös ruokapuoli hoituu, kertoo Eklund.

Satakunta on edelläkävijä matkailun yritysryhmissä. Tällä hetkellä käynnissä on kahdeksan yritysryhmää, joista rannikolla on kolme. Näissä hankkeissa on tällä hetkellä kiinni 125 00 euroa mikroyritysten rahaa eli halua kehittämiseen on.

Janne Eklundin mielestä Satakunnan matkailussa on tapahtunut 15 vuoden aikana paljon. Nykyään omaa aluetta arvostetaan ja nähdään, että tänne voi tulla matkailijoita.

Toiminta kannattavaksi ympäri vuoden

Yyterin kylpylähotellin toimitusjohtaja Lauri Turtola nosti esiin, miten matkailuyritys tehdään kannattavaksi ympäri vuoden. Suomessa on runsaasti yrityksiä, jotka tarjoavat seminaaripaikkaa tai kokoushotellia.

– Yyterillä, luonnolla, notkeudella ja asiakaslähtöisyydellä voidaan erottua. Myös palvelujen paketointi on tärkeää ja sitä varten tarvitaan yhteistyötä. Tällä hetkellä Yyterissä etsitäänkin yhteistyökumppaneita, Turtola kertoo.

Tavoitteena on, että kaikki yrittäjät voisivat elää matkailuelinkeinolla koko vuoden, eikä vain kesällä. Palveluja tulee kehittää myös muihin vuodenaikoihin.

– Voisiko Yyterin bikinibaarissa myydä kaakaota talvella? Miksi Kallon kahvila on kiinni helmikuussa, kysyy Turtola.

Lauri Turtolan mielestä Yyteriä ei tarvitse mainostaa kesällä. Sen sijaan muiden vuodenaikojen matkailupalvelutarjontaan ja markkinointiin tulee panostaa.

BlueSata-hanke

Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.

• Hanke on yhteistyöhanke, tilaisuuksia järjestetään yhdessä muiden toimijoiden  kanssa.
• SAMKin BlueSata-hanke  ja Satakuntaliitton SustainBaltic-hanke järjestivät yhdessä seminaarin 28.2.2018 Merellinen matkailu Satakunnassa – Millä eväillä eteenpäin?
  Hanke tarjoaa verkostoja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
• Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
• Toteutus 1.9.2017–31.12.2018
• Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätietoa projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, p. 044 710 3552.