SAMK tekee laajaa esteettömyys- ja saavutettavuustyötä

SAMKissa on tehty esteettömyys- ja saavutettavuustyötä monenlaisissa hankkeissa. Työn taustalla on kulkenut koko ajan jatkumo.

– Lähdimme liikkeelle Kaikkien Yyteri- ja Kaikkien koti -hankkeista. Rakensimme Design for all -periaatteen pohjalta toimintamallin, jossa ympäristön, aktiviteettien, tapahtumien ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistettiin yhdessä loppukäyttäjien ja palveluntuottajien kanssa. Olemme monistaneet ja jalkauttaneet toimintamallia sitten myös muualle ja se on käytössä yhä edelleen, kertoo Esteettömyys ja saavutettavuus -kehittämisryhmän vetäjä, lehtori Kati Karinharju.

Kansainvälisestikin palkittu Kaikkien Yyteri -hanke kehitti luonto-, liikunta- ja virkistyspalveluja Porin Yyterin alueella. Kaikkien koti on tälläkin hetkellä SAMKin Porin kampuksella. Se toimii nykyään nimellä Kokeilimo ja simuloi esteetöntä kotia. Kokeilimoon voi tutustua virtuaalisesti tai paikan päällä.

– Kokeilimossa kuka tahansa, ammattilaisesta loppukäyttäjään, pääsee tutustumaan esteettömän asumisen ratkaisuihin. Esiteltävänä on markkinoilla olevia tuotteita, kuten lääkeannostelija ja -muistuttaja sekä liesivahti ja -hälytin, vain pari mainitakseni. Nämä edistävät turvallisuutta sekä tukevat muistia ja itsenäistä toimimista kotona, Karinharju selvittää.

Uudenlaista kulttuuria kehittämässä

Esteettömyys ja saavutettavuus lähtevät siitä, että me kaikki olemme erilaisia.

– Voisi sanoa niin, että ympäristö, joka on täysin tyhjä, on esteetön. Kun lähdemme rakentamaan yhteiskuntaa, oli se palvelu, järjestelmä tai mikä tahansa, meidän tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa käyttäjien moninaisuus ja erilaisuus, Karinharju sanoo.

SAMK on ollut merkittävässä roolissa muun muassa Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyttä edistävässä työssä.

– Ennen liikuntapaikkoja rakennettiin rakennusmääräysten mukaan. Määräyksissä on säädetty esimerkiksi kynnyksen korkeus tai luiskan kaltevuus. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan ole vielä tae kohteen käytettävyydestä. Olemme olleet mukana kehittämässä kulttuuria sellaiseksi, että jo suunnitteluvaiheessa liikuntapaikoista rakennetaan mahdollisimman toimivia ja esteettömiä, Karinharju kertoo.

Hänen mukaansa on takaperoista ajatella, että esteettömyysasioissa asioita suunnitellaan jollekin tietylle kohderyhmälle, kuten vaikka pyörätuolia käyttäville tai näkövammaisille. Esteettömyystyössä kaikki ihmisryhmät ovat edustettuna.

– Jos pohditaan vaikka Porin Katinkurun liikuntareitin esteettömyyden suunnittelua, niin siinä huomioimme toimintakyvyltään erilaiset liikkujat kuten ikäihmiset, apuvälineen käyttäjät, sekä kuntotasoltaan erilaiset henkilöt. Suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi taukopaikat, opasteet, valaistus ja polkujen pohjamateriaali.

Pienet teot, suuret arvot

Esteettömyysasiat ovat Kati Karinharjun sydämen asia. Hänen väitöskirjansa Promoting physical activity for Community-Dwelling Manual Wheelchair Users with Spinal Cord Injury on juuri arvioitu ja hyväksytty Australiassa Queenslandin yliopistossa. Väitöskirja liittyy pyörätuolia käyttävien henkilöiden fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ja edistämiseen. Väitöskirjassa käytettiin pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden näkökulmasta uusia ja innovatiivisia menetelmiä, mikä tekee väitöskirjasta alansa edelläkävijän.

Tällä hetkellä SAMKin kehittämistyö kohdistuu vahvasti alueelliseen esteettömyystyöhön sekä korkeakoulun oman toimintakulttuurin saavutettavuuden parantamiseen.

Karinharju sanoo, ettei ole mitään SAMKin näköistä esteettömyyttä, vaan kaikki on yhteistä ja samaa.

– Tällä hetkellä ajankohtaista tällä saralla on saavutettavuus digimaailmassa. Tämä on myös todella haastava aihe, hän pohtii.

SAMKin esteettömyys- ja saavutettavuustyössä on noudatettu ajatusta: ”Pienet teot, suuret arvot”.

– Emme koskaan voi saada maailmaa valmiiksi, mutta tarttumalla yksittäisiin kehittämistarpeisiin ja rakentamalla niihin pieniäkin ratkaisuja, syntyy usein lumipalloefekti. Yksi hyvä pieni teko poikii usein lisää, Karinharju sanoo.