Etsi

Kuvataiteilijan työllisyys: Ei kiiltokuvaa, vaan vahva ammatti-identiteetti

Miten kuvataiteilija työllistyy? Tulonlähteitä on, mutta, mikään niistä ei ole kovin ole vakaa. Monelle taidenäyttelyssä käyvällekin voi tulla yllätyksenä esimerkiksi se, että taiteilija maksaa monessa paikassa paitsi myyntiprovision myös tilavuokran.

14.9.2018 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

KirsiKorhonen SuomenTaiteilijaseura Kankaanpäässä SAMKissa
Kuvataiteen kentällä on paljon "näin on aina tehty" -tyyppisiä asioita. Niitä pitäisi voida muuttaa, sanoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.

– En usko siihen, että annetaan kiiltokuvamainen kuva taiteilijan toimeentulosta. Taideoppilaitos on aina lintukoto. On reilua, että opiskellessakin realiteetit ovat selvillä, sanoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.

Hän uskoo enemmän siihen, että taiteilijoita kannustetaan luomaan vahva ammatti-identiteetti, uskomaan omaan tekemiseensä ja ohjataan toimimaan etujensa puolesta. Se tarkoittaa muun muassa oman työn arvioimista ja arvostamista: Tekijänoikeuskorvauksia ei kannata luopua vain saadakseen työnsä näyttelyyn ja apurahoja pitää hakea.

– Ammattitaitoa on sekin, että osaa pilkkoa työnsä osiin ja hinnoitella sen. Kovin alhainen hinta saa kysymään,  onko työ vakavasti otettavaa ollenkaan. Jopa niin, että puuttuuko luvun perästä nolla, Korhonen konkretisoi.

– Osa luovuttaa ja menee jakamaan postia. Töitä kyllä tehdään, mutta elanto tulee muusta kuin taiteellisesta työstä.

Museoissa ja gallerioissa käy väkeä

Kuvataide kiinnostaa. Taidemuseoiden kävijäluvut ovat huimaavia, museokortti on lisännyt kävijöitä, ja gallerioihin – joihin pääsee ilmaiseksi sisään – tehtiin toissa vuonna kaikkiaan noin 700 000 käyntiä.

– Nyt meillä on ensimmäistä kertaa museotilaston lisäksi galleriatilasto. On ensimmäinen kerta mistä sanoa, että on näin paljon kävijöitä, eikä tilastossa edes ole kaikki. Päästään myös edunvalvontapöydässä eteenpäin, Korhonen sanoo.

Missä taidetta on esillä? Taiteelle on plussaa, kun saavutettavuus kasvaa.

Taiteen ja sen myymisen ja ostamisen kentälle kaipaavat muutosta niin galleristit kuin taiteilijatkin. Kaikkiaan voidaan löytää monenlaisia kanavia kuvataiteen esilläoloon ja markkinointiin, niin verkossa kuin kivijalkakaupan murroksessakin. Missä taidetta on esillä? Taiteelle on plussaa, kun saavutettavuus kasvaa.

Myös kuvataiteen ostamisen kulttuuria voidaan muuttaa: kuvataidetta voi ostaa – riittää, että pidät teoksesta ja se sopii kukkarollesi. Välittäjäportaan myynnin ja markkinoinnin osaamista lisäämällä myös myyntiä voidaan lisätä – ongelmana on, että työtä tehdään pienellä väkimäärällä.

Mutta jos jokin ei ole toiminut aiemmin, se voi toimia nyt.

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja piti luennon SAMKiin kuvataiteen opiskelijoille syksyllä 2017. Sen jälkeen keskustelussa olivat mukana myös TKI-lehtori Tomi Kuusimäki ja tutkija Saija Mustaniemi. Artikkeli pohjautuu näihin keskusteluihin.

--

Julkaisuja SAMKin yhteistyöhankkeista

SAMKissa on tehty vuosia hankkeita, joissa pyritään luomaan kuvataiteilijoille ja kuvataiteilijoille uusia toimeentulon mahdollisuuksia ja yhdistämään keskenään erilaisia toimijoita.

Meneillään on Kortteeri-hanke: Rakenteita ravisteleva, kokeilupohjainen hanke synnyttää taiteen innoittamille interventioille ja uusille malleille kasvualustaa. Kortteeri yhdistää ensimmäistä kertaa alan ammattikorkeakoulun, museokentän, vahvan alueellisen taidehallin ja valtakunnallisen maaseudun sivistykseen ja osaamiseen keskittyneen järjestön. Kortteeri luo malleja alueille ohjata rahoitusta välittäjätahojen kautta julkisen tilan taiteen lyhytkestoisiin projekteihin, työllistäen taiteilijoita lisäten alueen ja yritysten persoonallista, alueen vahvuuksista nousevaa vetovoimaa. Katso Kortteerin sivut.

Taiteen kommunikaatiopolku

Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija : Taiteen kehä

Kulttuurin ja hyvinvoinnin palvelumanagerointi : malli taidepalvelujen saavutettavuuden kehittämiseen

Kolmio : kuvataiteen, musiikin sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdistävät voimansa

Ohjauskulma : väliporrasmalli taide- ja kulttuurialalla toimiville työelämään integroitumiseen

Art360 : kuvataiteen uusien liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittämishanke

Tietoa Suomen Taiteilijaseuran sivuilta

Taiteen ostajalle: Kuinka ostaa kuvataidetta? Kuvataiteen osto-opas

Taiteilijalle: Kuinka elää kuvataiteella?

Galleriatilasto

Keltainen olento - veistos Kankaanpää SAMK

INFO: Miten kuvataiteella elää?

Kuvataiteilija on käytännössä usein taiteilijayrittäjä, jonka leipä ei tule pelkästään oman taiteen tekemisestä. Toimeentulon lähteitä ovat palkka, teosmyynti, apurahat ja tekijänoikeuskorvaukset museonäyttelyistä. Palkka voi tulla taiteeseen liittyvistä töistä kuten opettamisesta, mutta myös muista töistä.

Harvan töitä myydään niin paljon, että elanto tulisi vain teosmyynnistä – osalla se on vain murto-osa toimeentulosta. Apurahakaudet ovat usein lyhyitä, mutta ne antavat mahdollisuuden keskittyä oman taiteen tekemiseen ja ostaa tarvikkeita.

Kuvataiteilija on kutsumusammatti. Kuvataiteilija on boheemi ja muita uskomuksia. Miten on?

14.9.2018 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

SAMK alumni HeliKeskiHuikku
| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: Heli Keski-Huikusta kuoriutui taidekentän monialainen tulkitsija

Jos kuvataiteen opiskelija ajattelee, että ”työttömäksihän tässä valmistuu”, hänen kannattaa sanoa se SAMKista kuvataiteilijaksi valmistuneelle Heli Keski-Huikulle. Keski-Huikku nimittäin vastaa: ”älä enää ikinä sano noin”.
SAMK alumni VilleHautaluoma
| Kuvataide

Opiskelijamme työllistyvät: Taiteilija tarvitsee organisointikykyä ja työtilat

Taiteilijan tärkeimmät asiat arjessa ovat organisointi ja työhuone. Tätä mieltä on Ville Hautaluoma, joka monitoimitaiteilijan, musiikkimiehen ja perheenisän arjessaan ehdottomasti tarvitseekin organisointitaitoja.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA