Kuukauden kuvassa Liisa Lehtimäki: Heat

Liisa Lehtimäki: Heat, puu ja teräs, 2018 (hirviuros: 280cm x 335cm x 90cm, hirvinaaras: 98cm x 240cm x 155cm)

Taiteeni inspiraation lähde on luonto. Kuvaan eläimiä, kasveja ja erilaisia luonnosta löytyviä muotoja omalla tavallani. Haluan luoda jotakin elävää. Taiteeni kertoo katsojalle jollakin tapaa henkimaailmastani ja muistoistani, joista ammennan aiheita yllättävän usein. Nautin taiteilijana kuvanveistosta eniten, mutta ajoittain siirryn myös maalaamisen pariin. Vaihtelu virkistää.

Puu jatkaa elämistään jopa maasta katkaisemisen jälkeen

Arvostukseni luontoa kohtaan on suuri. Metsä on oma maailmansa, sen eliöiden ja eläinten käyttäytyminen kiehtovaa ja tavallaan ihmisten maailman ulkopuolella, koskemattomana. Suosin materiaalina puuta lähes missä muodossa tahansa. Puu jatkaa elämistään jopa maasta katkaisemisen jälkeen, se halkeilee ja elää edelleen. Puu tukee ja taipuu juuri sopivasti, joten sitä on helppo työstää erilaisiin tarkoituksiin. Puun kudos on sitkeää ja kestävää, se tuntuu käsissäni lämpöiseltä. Vaikka puu on mieleiseni materiaali, en rajoita työskentelyäni pelkästään yhteen materiaaliin. Materiaaleja on lukemattomia ja tutustun jokaiseen innolla ja mielenkiinnolla. Esimerkiksi isoissa veistoksissa käytän rungon materiaalina metallia.

Kolmiulotteisen luominen on kutkuttavaa, uppoudun muodon luomiseen ja etsimiseen intensiivisesti. Eläinveistoksille syntyy ikään kuin minuus niiden saadessa ensin raajansa, sitten liikkeensä ja lopulta omanlaiset eleensä. Viimeisin teokseni on kuvataiteen lopputyö, veistoskokonaisuus Heat. Teos koostuu kahdesta luonnolliseen kokoon valmistetusta hirviveistoksesta. Tarkoituksenani on herättää katsojan mielenkiinto uros- ja naarashirven välisellä yhteydellä. Yhteys on matka alkukantaiseen maailmaan. Jännite eläinten välillä on katkaisematon.

Puolessa vuodessa veistokset heräsivät eloon teräksestä ja kuivuneista puukarahkoista.

Puolessa vuodessa veistokset heräsivät eloon teräksestä ja kuivuneista puukarahkoista. Teoksissa käyttämäni materiaalit eivät kestä iäisyyttä, rauta on ruostuvaa ja puu lahoaa aikanaan. Veistos kestää hirven iän. Tein veistoskokonaisuuden kuvastamaan itseäni ja sisäistä maailmaani, tai ehkä myöskin ajattelutapaani. Prosessi itsessään on jopa henkilökohtainen ja koin kasvavani kuvataiteilijana sekä luovuuden että rakenteellisen suunnittelun osalta. Näen veistokset elävinä ja niille syntyi mielessäni jonkinlainen sielu työskennellessäni niiden äärellä, kiinnittäessäni pinnan puut karvan suuntaisesti ja luodessani jalkojen lihasten jännittyneitä ja rentoutuneita kohtia. Haluan katsojan kokevan ainakin osan siitä mitä itse koen teosta tutkiessani.

Liisa Lehtimäki, s. 1994 Tammelassa, valmistui kuvataiteilijaksi SAMK Kuvataiteesta kesäkuussa 2018.

Nettisivut: liisalehtimaki.wordpress.com
Sähköposti: lehtilii(a)gmail.com