Etsi

Kalamajoja, tyrniä ja rakkolevää – Satakunnan rannikon elementit tarinallistamisessa

Nykypäivän matkailuasiakas haluaa hemmottelua, hyvinvointia, yksilöllisiä palveluja ja luksusta mutta myös vastuullisia kulutusvalintoja, vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Asiakkaat toivovat yhä enemmän elämyksellisiä majoituksia, paikallisia elämyksiä, kokemuksia ja oppimista, jopa hulluttelua. Laadun merkitys korostuu koko ajan enemmän. Asiakkaat haluavat myös matkustaa ja majoittua vastuullisesti.

11.10.2018 | Teksti: Maarika Iijolainen | Kuva: Maarika Iijolainen ja Minna Uusiniitty-Kivimäki

Kalamajat ovat edelleen etenkin Porin ja Luvian saaristossa keskeinen osa maisemaa, vaikka kalamajojen käyttö onkin muuttunut, kun ne eivät enää ole kalastajille välttämättömiä. (Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki)
Kalamajat ovat edelleen etenkin Porin ja Luvian saaristossa keskeinen osa maisemaa, vaikka kalamajojen käyttö onkin muuttunut, kun ne eivät enää ole kalastajille välttämättömiä. (Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki)

 

Projektitutkija Minna Uusiniitty-Kivimäki Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo, että paikallisten vetovoimatekijöiden huomioiminen ja tarinallistaminen ovat osa matkailutuotteiden laatua.

– Tarinoilla on oltava yhteys ympäristöön ja jokin idea taustalla, miksi tarina kerrotaan. Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperinne tarjoavat hyvän pohjan tarinallistamiselle ja elämyksille, sanoo Uusiniitty-Kivimäki.

Minna Uusiniitty-Kivimäen mukaan Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperinne tarjoavat hyvän pohjan tarinallistamiselle. (Kuva Maarika Iijolainen)

Minna Uusiniitty-Kivimäen mukaan Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperinne tarjoavat hyvän pohjan tarinallistamiselle. (Kuva Maarika Iijolainen)

Selkämeren kansallispuisto matkailuympäristö

Selkämeren kansallispuisto rakentuu puhtaan vesiluonnon ja merellisyyden varaan. Se on Etelä-Suomen suurin kansallispuisto. Kansallispuisto tarjoaa veneilijöille ja matkailijoille muun muassa kiinnostavia maisemia ja nähtävyyksiä sekä kirkkaita vesiä sukeltajille ja snorklaajille.

– Rannikon eri alueet profiloituvat omanlaisikseen ja alueiden erityispiirteitä kannattaa korostaa alueen markkinoinnissa.

Satakunnan rannikon eri osilla on myös oma profiilinsa. Ouran saaristossa ja Merikarvian rannikon maisemissa näkyvät ihmisen jäljet – miten entisaikaan on eletty luonnon kanssa vuorovaikutuksessa. Porin edustan saaristossa ja Reposaaressa korostuvat saaristolais- ja kalastuskulttuuri. Porin rannikolla sijaitsee myös kansainvälisesti arvokkaita lintukohteita, erityisesti Yyterissä.  Luvian erityispiirteitä taas ovat merenkulku, saaristoluonto, saaristomaisema sekä saariston rauha ja hiljaisuus. Raumalla esille nousevat merenkulku, vanha Rauma, saariston asutus- ja käyttöhistoria sekä monipuolinen matkailu- ja retkeilysaaristo.

Satakunnan rannikon luonnossa on paljon huomionarvoisia piirteitä niin geologian, luontotyyppien ja lajiston kuin vesien tilankin näkökulmasta.

– Satakunnan rannikko on geologialtaan ainutlaatuinen. Maiseman tuotteistaminen on keskeinen juttu ja tärkeä mielikuvien luomisessa.

Maiseman tuotteistaminen on keskeinen juttu ja tärkeä mielikuvien luomisessa.

Rannikolla kallioperä on moni paikoin näkyvissä ja siksi esimerkiksi jääkauden jäljet ja Satakunnan hiekkakivi ovat siellä paremmin nähtävissä kuin sisämaassa. Kivikkoisuus on tyypillinen maiseman piirre, maisemassa esiintyy pieniä ja isoja kiviä.

– Jääkauden jäljet näkyvät maankohoamisessa, joka muuttaa maisemaa edelleen. Ilmastonmuutos voi kuitenkin viedä tilannetta toiseen suuntaan. Tästä ovat eurooppalaiset matkailijat olleet erityisen kiinnostuneita.

Kivikkorannat ovat Selkämeren saariston luonteenomaista maisemaa. (Kuva Maarika Iijolainen)

Kivikkorannat ovat Selkämeren saariston luonteenomaista maisemaa. (Kuva Maarika Iijolainen)

Satakunnan rannikon luontotyypit ja lajisto

Satakunta on kasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumisvyöhykettä eli monien lajien eteläisintä tai pohjoisinta esiintymisaluetta. Selkämeren rannikolle ominaisia tai erityisen kiinnostavia luontotyyppejä ovat muun muassa kivikkorannat, rakkolevävallit, rantaniityt ja maankohoamisrannikon ainutlaatuiset luontotyypit kuten fladat eli kaislikkoiset merenlahdet ja kluuvijärvet eli entiset merenlahdet, joissa ei enää ole vesiteitse yhteyttä mereen. Fladat ja kluuvijärvet ovat syntyneet maankohoamisen seurauksena.

– Tyrniä, Satakunnan maakuntakasvia, on paljon tällä alueella, sitä hyödynnetään vielä vähän matkailussa, kertoo Uusiniitty-Kivimäki.

Ulkosaariston saaret ja luonto ovat lähellä verrattuna esimerkiksi Saaristomereen. Linnusto, luonnonrauha ja kalastajan maisema ovat nopeasti saavutettavissa.  Luvian saaristo ja Säppi ovat melutasoltaan hiljaisia alueita, mitä on vielä varsin vähän hyödynnetty tuotteistamisessa ja markkinoinnissa.

– Vesiluonnossa huomionarvoista on myös se, että alueella on Suomen parhaat sukellus- ja snorklauskohteet monimuotoisen vedenalaisluonnon näkökulmasta. Selkämeri on vielä melko hyvässä kunnossa verrattuna Suomen muihin merialueisiin. Riskejä ja uhkakuvia kuitenkin on.

Satakunnan rannikon merellinen kulttuuriperintö

Tarinoissa kannattaa hyödyntää myös nimistöä ja henkilöitä, entisajan kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä seikkoja. Myös esihistoriallisia elementtejä löytyy ympäristöstä, kuten rautakautisia hautaraunioita. Ympäristössä on monia merkkejä ihmisen toiminnasta eri ajoilta, kuten veneelle tehtyjä rantautumispaikkoja, tilapäisiä yöpymissuojia ja kalamajoja. Aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvat tavat, perinteet, taidot, kertomukset ja sotahistoria.

Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu

  • Hanke järjesti merellisen matkailun koulutuspäiviä 2.10.2018 Luvialla ja 3.10. Merikarvialla, kouluttajana projektitutkija Minna Uusiniitty-Kivimäki.
  • Hankkeessa laaditaan kestävän merellisen matkailun opetussuunnitelma osaamistarpeiden kartoituksen perusteella.
  • Opetussuunnitelmaa pilotoidaan eli toteutetaan koulutuskokeiluja.
  • Toteutus 1.11.2017-31.1.2019
  • Rahoitus: Satakuntaliitto
  • Lisätietoa projektipäällikkö Jaana Ruoho,  jaana.ruoho@samk.fi, p. 044 710 3825

 

 

 

Lisää aiheesta

| Matkailu

SAMKin laatima Satakunnan luontomatkailuohjelma ilmestynyt

Luontomatkailuohjelman taustalla on elinkeinon toive saada tarkennettuja suuntaviivoja luontomatkailuun liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi. Maakunnan tasolla kaivataan yhteistä tavoitteenasettelua ja tukea runsaille paikallisille kehittämistoimille sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien jalkauttamiselle Satakuntaan.
dyynit kuva Minna Laine
| Matkailu

Matkailussa vasta herätty vesistöjen elämykselliseen

Vesistöjen hyödyntäminen on matkailun suurin trendi juuri nyt. Vesistöjen äärellä on oltu ennenkin, mutta niiden elämyksellisyyteen matkailussa on vasta herätty.

Uusimmat

| Matkailu

Ensimmäiset ryhmät Kiinasta – SAMK perustaa incoming-matkatoimiston

SAMK perustaa uuden kansainvälisen oppimisympäristön, joka on opiskelijavoimin toimiva incoming-koulutusmatkatoimisto SAMK Bridge. Toiminta alkaa tammikuussa 2019 Porin kampuksella. Päätarkoituksena on järjestää koulutusmatkakokonaisuuksia Satakunnassa, kertoo SAMK Bridgen toiminnanjohtaja ja vastuuopettaja, lehtori Maaria Berg.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA