Ilot, pelot ja haasteet – kielten opettajat kertovat työstään uudessa julkaisussa

Kieliopinnoista syntyy moninainen kuva, kun joukko Satakunnan ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajia kertoo uudessa julkaisussa työstään, opetusmenetelmistään ja opetuskokeiluistaan.

Jokainen kirjoittajista on tekstissään paneutunut siihen aiheeseen, joka kirjoitushetkellä on ollut päällimmäisenä. Opettajat kertovat samalla myös omista työssäoppimiskokemuksistaan verkko- ja lähiopettajina, suomeksi ja englanniksi opettavina ja eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden opettajina.

Julkaisun Kielen ja kulttuurin verkoissa – Satakunnan ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajien kertomuksia työnsä kehittämisestä on toimittanut Pia Lahdenmaa, ja se on ladattavissa ilmaiseksi Theseuksesta.

Poimintoja sisällöistä

Kielten tiimin vetäjä Tuija Huokkola kommentoi usein kuultuja väitteitä, kuten ” Kaikki nykyajan nuoret osaavat hienosti englantia”  tai ”Kieltä voi opettaa kuka tahansa, joka puhuu kieltä äidinkielenään”. Miten on? Toisessa artikkelissaan Huokkola kertoo englanniksi opiskelusta ja opettamisesta kulttuurienvälisen viestinnän näkökulmasta. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa pelkkä kielitaito ei riitä. Kielitaidon lisäksi tilannetaju ja tietämys kielenkäyttökonventioista vaikuttavat viestin perillemenoon ja tulkintaan.

Virallisiin kielitutkintoihin valmentavaa koulutusta räätälöidään opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan. Tuija Kiviaho käsittelee poliiseille suunnattua ruotsin kielen koulutusta. Millä mielellä ja millaisella kielitaidolla koulutukseen on tultu, ja millä sieltä on lähdetty?

Eila Minkkinen on vetänyt markkinoinnin opettajakollegansa kanssa Saksan markkinoille suuntaavan opintojaksoprojektin jo useana vuonna. ”SAMKin kanssa Saksaan” -projekti on tarjonnut uudenlaisen oppimiskokemuksen opiskelijoille ohjaajille, niin ruusunterälehtihillon kuin tienrakennuskoneiden parissa. ”Saksassa tajusin, kuinka tärkeä valttikortti kielten osaaminen on työelämässä”, kertoo yksi opiskelijoista.

Verkko-opetus ja sen kehittäminen on koko ajan ajankohtaista. Mari Linna, Annika Valo, Minna Iitti ja Monika Engel kuvaavat sekä omia että opiskelijoiden lähtökohtia ja kokemuksia monimuotoisen verkko-opetuksen parissa. Engel kertoo myös motivoinnin välttämättömyydestä ja opiskelijaryhmien eroista: jotain kurssia vain leimaa myönteinen ”tekemisen meininki”. ”Tuntui, että he olivat paremmin oivaltaneet, että ruotsin kielen taidosta on oikeasti hyötyä myöhemmin työelämässä.”

Minna Iitti summaa monen tuntoja: "Verkko-opetuksen haasteena olen aina pitänyt sitä, että on vaikeaa oppia tuntemaan opiskelijoita ja tuoda omaa opettajapersoonaa mukaan. HILL-systeemissä koin opetustilanteen hyvin samanlaiseksi kuin lähiopetuksessa. Interaktiivinen yhteys varmisti, että olimme näkyvissä ja kuultavissa reaaliajassa.” Myös Linna ja Valo valottavat SAMKissa alun perin liiketalouden aikuiskoulutukseen kehitellyn HILLin käyttöä opetuksessa.

Julkaisussa kirjoittavat myös Liisa Hannuksela, Marjo Keskinen ja Katja Nordvall.

Lataa Kielen ja kulttuurin verkoissa