Etsi

Iloa ikäihmisten kanssa

Vanhustyön osaajaksi on monta tietä. Geronomeja  yhdistää halu auttaa ja into olla tekemässä tulevaisuutta.

13.2.2016 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Inna Saarinen Tomi Glad

Tanja Hakulinen opiskelee geronomiksi.

Geronomiksi opiskelevan Tanja Hakulisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyö.

– Olen luova tyyppi. Minulla on paljon mahdollisia ja mahdottomiakin ideoita sosiaaliseen ja kulttuurisen toimintaan. Mopo lähtee helposti käsistä. Olen ideoinut esimerkiksi yhteisöllistä asumista, kyläpiiriin vanhusten rivitaloja. Sitten alan pohtia, mitä kaikkea siihen yhteyteen ja pihapiiriin saisi, kertoo geronomiksi opiskeleva Tanja Hakulinen. Hän on päätynyt monen mutkan kautta vanhustyön lähihoitajaksi ja hakeutui geronomiopintojen pariin selkäsairauden vuoksi.

Hakulinen on kouluttautunut myös paikalliskehittäjäksi ja toimii Länsi-Euran alueen kyläyhdistyksen sihteerinä ja kyläaktiivina. Geronomin työssä hän voi yhdistää vanhustyön ja paikalliskehittämisen.

Perinteen säilyttäminen on Tanja Hakuliselle tärkeää.
– Täytyy pitää huolta siitä, että vanhat arvokkaat asiat ja taidot eivät unohdu. Vanhusten muistia voi tukea vaikka muistelupiirillä.

Hakulinen järjestää työssään viriketoimintaa. Vanhuksille on tehty esimerkiksi näytelmiä.
– Koska osastollamme olevat vanhukset ovat aika huonokuntoisia, näytelmien tulee olla visuaalisesti selkeitä. Mukana on hyvä olla mimiikkaa, musiikkia ja liikettä. Kesällä veimme sänkyjä ulos niin paljon kuin verannalle mahtui ja lennätimme jättiläissaippuakuplia. Tärkeitä työssä ovat myös kahdenkeskiset keskustelut. Ja musiikki. Laulua ja soittoa, niitä on helppo toteuttaa.

Hän arvelee, että nykyisen sirpaloituneen mallin sijaan vanhustenhoidon toimintoja yhdistetään tulevaisuudessa.
– Geronomi tuntee monesta näkökulmasta ikäihmisen asiat.

Hakulisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyö. Hän muistuttaa kolmannen sektorin olevan käyttämätön voimavara. Opinnäytetyön aihe löytyi ikäihmisten parissa toimivien yhdistysten kartoittamisesta Raumalla.

Kiinnostavaa katsoa asioita eri silmin

Taina Vehmasen työura on geronomille poikkeuksellinen. Hän oli noin 15 vuotta Enirolla muun muassa palvelupäällikkönä.  Kun yritys muutti pois Porista, hän oli ison kysymyksen edessä. Muuttaako työn perässä vai vaihtaa alaa?
– Olin jo harkinnut paluuta sosiaalialalle, jolle olin alun perin kouluttautunut. Olin ollut aiemmin töissä päiväkodissa ja kriisitukiasemalla.

Taina Vehmasen mielestä geronomiopintojen ehdoton rikkaus olivat opiskelutoverit.

Vehmanen lähti opiskelemaan geronomiksi. Ensimmäisen syksyn hän myöntää olleen vaikea. Kaikilla muilla opiskelutovereilla oli alalta kokemusta, osalla jopa vuosikymmeniä.
– Joskus mietin, että mitäköhän kieltä nuo puhuvat, hän naurahtaa.

Nyt jo geronomiksi valmistunut Taina Vehmanen ei koe, että aiemman alakohtaisen työkokemuksen puutteesta olisi kuitenkaan ollut haittaa. Oikeastaan päinvastoin.
– Oli kiinnostavaa katsoa asioita ihan eri silmin.

Ehdoton rikkaus opinnoissa olivat hänen mukaansa opiskelutoverit.
– Jokainen tulee opiskelemaan omanlaisensa repun kanssa. Siellä on oma elämän- ja työkokemus jaettavaksi muiden kanssa. Koimme yhdessä murhetta ja iloa. Ryhmähenki hitsautui todella hyväksi.

Vehmanen aloitti työnsä geronomina Säkylän kunnassa jo opintojensa aikana. Hän iloitsee, että toimi perustettiin ikäihmisten kansalaisraadin aloitteesta. Hän on suurelta osin itse saanut luoda oman työnkuvansa, sillä kunnasta tarjottiin opinnäytetyön aiheeksi uuden toimenkuvan kehittämistä.

Asiat hoituvat kasvokkain

Tarja Kotiranta toimii esimiehenä Turun kaupungin vanhuspalveluissa. Hän opiskeli SAMKissa geronomiksi, mitä seurasi into opiskella lisää. Hakemus terveyden edistämisen ylempään tutkintoon lähti viime syksynä 15 minuuttia ennen hakuajan päättymistä.

Terveyden edistämisen ylemmän tutkinnon opiskelu on avartanut Tarja Kotirannan katsantokantaa.

Vaikka esimiestyö on varsin hallinnollista, hän pitää tärkeimpänä vuorovaikutusta. Myös luottamus työntekijöiden kanssa on tärkeää.
– Ja vanhukset ovat ihania. Koetan olla aina heidän tavattavissaan, hoitaa asiat kasvokkain. Huomioin ja taputtelen heitä. Voinpa ohimennen tanssia pienen pätkän käytävälläkin, hän nauraa.

Geronomiopintojen opinnäytetyössään ”Esimiesten kokemuksia ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemisen keinoista ja ikäjohtamisesta” Tarja Kotiranta kartoitti, mitä esimiehet ymmärtävät ikäjohtamisella. Tulos vahvisti käsitystä siitä, että esimiehet tunnistavat mitä ikä tuo tullessaan. Varhaisen puuttumisen malli on yksi keino ikäjohtamiseen. Sitä hän käyttää myös omassa työssään.

Geronomiksi Tarja Kotiranta opiskeli kokonaan työn ohessa.
– Kun aloitimme, ryhmässämme oli vain kaksi opiskelijaa, jotka eivät olleet kokopäiväisesti työssä. Kun opinnot oli saatu päätökseen, meitä oli enää kaksi sellaista, jotka olivat.

Tällä kertaa hän valitsi opiskella aikuiskoulutustuella.
– Annoin itselleni vähän helpotusta ja halusin tehdä opiskelun mukavammaksi.
– Nyt olen ajatellut, että en tämän jälkeen enää opiskele, hän kertoo ja nauraa hersyvästi.

Lisää aiheesta

Armi Kreivila vanhustyo YAMK
| Hyvinvointi ja terveys

Säkylän ikäneuvolassa palvelee nyt geronomi (YAMK) Armi Kreivilä

– Ikäneuvola on toimiva konsepti, ja tämä on tulevaisuutta. Tämä on ennen kaikkea paikka, jossa on tietoa ja osaamista ohjata ikäihmisiä oikeisiin paikkoihin ja palveluihin, sanoo vanhuspalvelujen koordinaattori Armi Kreivilä Säkylän ikäneuvolasta. Kreivilä on yksi neljästä ensimmäisestä opiskelijasta, jotka valmistuvat SAMKista ylemmästä vanhustyön koulutusohjelmasta juuri ennen joulua.
| Hyvinvointi ja terveys

Ensimmäiset vanhustyön YAMKit valmistuivat

SAMKista valmistui maanantaina 19.12. neljä ensimmäistä vanhustyön masters-tason koulutuksen suorittanutta. Otsikot vanhustyöstä eivät ole olleet mairittelevia: kaltoinkohtelua, kiirettä ja sitä, että ei oteta vakavasti. Arjessa toimivaa kehittämistä tarvitaan.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA