Etsi

Hyvinvointia ihmisten ja teknologian avulla

Ikääntyneet ovat yksilöitä. Mistä kukin pitää ja mitä tarvitsee, selviää kysymällä heiltä itseltään, sanovat vanhustyön asiantuntija Sari Teeri ja hyvinvointiteknologian asiantuntija Sari Merilampi SAMKista

11.12.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Veera Korhonen, Mirka Leino ja Andrew Sirkka

Sekä terveystieteiden tohtori Teeri että tekniikan tohtori Merilampi ovat tehneet työtä myös Kiinassa. Siellä ollaan kiinnostuttu erityisesti muistisairaiden hoidosta. Kiinassakin väestö ikääntyy, ja heitä kiinnostavat suomalaisten jo kehittämät ratkaisut.| Both Teeri, a Doctor of Health Care, and Merilampi, a Doctor of Technology, have worked also in China.  Especially the care of people with memory loss diseases is in the Chinese interest.  Also in China the population gets older and they are interested in the solutions already developed in Finland.
Sekä terveystieteiden tohtori Teeri että tekniikan tohtori Merilampi ovat tehneet työtä myös Kiinassa. Siellä ollaan kiinnostuttu erityisesti muistisairaiden hoidosta. Kiinassakin väestö ikääntyy, ja heitä kiinnostavat suomalaisten jo kehittämät ratkaisut.| Both Teeri, a Doctor of Health Care, and Merilampi, a Doctor of Technology, have worked also in China. Especially the care of people with memory loss diseases is in the Chinese interest. Also in China the population gets older and they are interested in the solutions already developed in Finland.

Ikääntymisestä puhutaan usein ongelmakeskeisesti. Kun pyydän Teeriä ja Merilampea nostamaan ikääntymiseen liittyvät suurimmat haasteet, ensimmäisenä nousee esiin väestön vanheneminen.
– Ikääntyminen itsessään ei ole ongelma, mutta yhteiskunta ei välttämättä ole valmis vastaamaan väestön vanhenemisen tuomiin haasteisiin. Mennään palvelut ja palvelupaketit edellä, kun pitäisi tietää mitä ihmiset tarvitsevat, sanoo Teeri. 

Ikäsimulaatiopuku, kokonaan 3D-tulostettu. BaltSe@nioR-hankkeen ideana on kehittää keinoja, joiden avulla yritykset osaisivat suunnitella ja valmistaa ikäystävällisiä huonekaluja ja tuotteita.

Keskusteluumme nousee tarve oikea-aikaisiin ja ihmislähtöisiin palveluihin, yksinäisyys ja muistisairauksien lisääntyminen. Teeri ja Merilampi korostavat yksilöllisyyden huomioon ottamista ja hyvinvoinnin laaja-alaisuutta.
– Ei riitä, että henki kulkee. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, vaikka verenpaineet olisivat kunnossa ja jalat toimivat, jos on yksinäinen ja masentunut, sanoo Merilampi.
– Ikäihmisellä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Mutta silti, vaikka olisi terveysongelmia, voi olla hyvinvoiva. Jokaisen yksilöllinen elämä pitäisi voida ottaa huomioon, se mistä hän pitää. Jollekin se on kulttuuria, toiselle jotain muuta, valottaa Teeri.  

Vanhustyö muuttuu koko ajan, kun tutkimustieto lisääntyy ja opitaan toimimaan uusilla tavoilla.
–  Ikäihmiset eivät ole samanlaisia kuin ennen. Eivätkä keskenään samanlaisia, eletty elämä vaikuttaa taustalla, toteaa Teeri. 

Myös teknologiaa tarvitaan. Olisiko aika miettiä resurssiviisautta? Mitä koneet voivat tehdä ja miten käytetään arvokas ihmisresurssi siihen, mihin koneet eivät kykene?
– Tekoäly, robotiikka, mobiiliteknologia ovat jo tätä päivää – ne tulevat, halusi tai ei. Mieluummin oltaisiin tässä asiassa etukenossa ja vääntämässä ratkaisuja inhimilliseen suuntaan, sanoo Merilampi. 

 

–  Ikäihmiset eivät ole samanlaisia kuin ennen. Eivätkä keskenään samanlaisia, eletty elämä vaikuttaa taustalla, toteaa Teeri. 

Lapsuudesta asti ystävät Saara ja Helena pelaavat mobiilikuntoutuspeliä Viikkarin Valkamassa Porissa.

Ikääntyneetkin tekevät ja tukevat

Myös ikäihmiset ovat resurssi sekä nuoremmille että keskenään: kun yksi laittaa taulun seinälle, toinen leipoo kiitokseksi pullaa. On oltava mahdollisuus tehdä asioita, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se, miten palveluihin pääsee. Teeri nostaakin esiin yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen, esimerkiksi  ikäihmisten kansalaisraadit ja vanhusneuvostot.  

Teeri ja Merilampi näkevät yhteisöllisyyden nostavan päätään.
– Eikä vain ikääntyneiden keskinäinen. Haluaisin, että puhuttaisiin kaikenikäisten yhteisöllisyydestä. Eri ikäiset voivat elää yhteisöllistä elämää. Asuntoja ja asuntoalueita on rakennettukin niin, sanoo Teeri. 

Merilammen vetämä hyvinvointiteknologian tutkimusryhmä on miettinyt yritysten kanssa, miten Porin vuoden 2018 asuntomessualueella yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä teknologian keinoin ja miten opiskelijat voisivat järjestää ikääntyneille virkistäviä yhteisöllisiä hetkiä. On mietitty esimerkiksi keinoja saada asukkaat auttamaan toisiaan omien kykyjensä mukaan, kylätalo-tyyppisiä ratkaisuja, päiväkotien ja ikääntyneiden kotien yhteistyötä ja hyötypelejä sukupolvien yhdistäjänä.  

Aktiivisuus tarvitsee usein jonkin sysäyksen, sen jälkeen toiminta voi hyvinkin jatkua itsenäisesti.
–  Saatetaan tarvita esimerkiksi teema, jonka ympärille kokoonnutaan. Ei riitä, että vain saatetaan vaikkapa yksinäiset yhteen, Sari Teeri sanoo.  

Sekä Ikääntyneiden palvelut -vahvuusalueella että Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä tehdään yhteistyötä muun muassa ikäihmisten järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Yrityksethakevat kumppania teknologiatestaukseen ja erilaisten toimijoiden yhdistämiseen, ja yhteistyö Sataedun lähihoitajaopiskelijoiden kanssa tarkoittaa käsipareja testauksiin, tutkimukseen ja kehittämistyöhön.   

–  Meillä ollut innokkaita testaajia, heidän saamisensa ei ole ollut ongelma, sanoo Merilampi. Jos halutaan tehdä pitkäaikaista tutkimusta, jossa pitää tehdä jotain uutta osana omaa työtä, ihmisten saaminen mukaan kokeiluihin on haastavampaa. Viime vuosina eri ikäisten aikuisten rohkeus kokeilla leikkimistä ja pelaamista on kuitenkin selvästi lisääntynyt.  

 

Ei tarvitse osata kaikesta kaikkea, kun ymmärtää että on muita, joilta kysyä ja pyytää erilaisia ratkaisuja.

Uudet asiat heti opetukseen

–  Ammattikorkeakoululta halutaan koulutusta ja yhteistyötä. Sekä geronomi- että YAMK-opiskelijat ovat jo osaajia, ja YAMK-opiskelijat tekevät merkittäviä kehittämistehtäviä työelämään. Myös työnantajat näkevät sen merkityksen, sanoo Teeri.   

Merilampi puhuu monialaisuuden puolesta. Hän haluaisi ammattikorkeakoulun olevan ulospäin selvemmin ”yksi luukku”, jonka kautta asiaa saa eteenpäin, liittyipä siihen sitten tekniikka, kulttuuri tai hoiva ja hoito.
–  Monialaiset opintojaksot ovat missioni. Ne mahdollistavat törmäyttämistä, eri alan opiskelijoiden, ja ammattilaisten ja opiskelijoiden. Ei tarvitse osata kaikesta kaikkea, kun ymmärtää että on muita, joilta kysyä. Teknologiatiedonsiirto on tärkeää: että ymmärretään mikä on mahdollista ja ymmärretään pyytää. 

Hyvinvointiteknologian tutkimusryhmä on järjestänyt automaation tutkimusryhmän kanssa matalan kynnyksen demoja, joissa kokeiltu teknologioita, jotka eivät ole valmiita, vaan joissa näytetään mitä voisi olla.
– Jos viet tyhjän paperin, kukaan ei sano mitään, mutta kun on esittää jotain, saa heti kommentteja ja kehitysideoita, vertaa Merilampi. 

Tekniikasta ja palveluista pitäisi osata tehdä helposti muokattavaa: jokin voi ehkä olla kaikille samaa, jokin muokattavissa eri tarpeisiin. Merilammen mukaan ikäihmiset innostuvat testeissä siitä, että he saavat vaikuttaa kehitettävään teknologiaan – jo se tuo hyvinvointia. Heillä voi olla paljon sanottavaa myös laitteiden ulkomuotoon: millainen apuvälinen on kaunis ja kiinnostava, mikä leimaa. 

Tohtoreiden rakas aihe

Kiinnostus ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan syntyi molemmilla jo lapsuudessa. Teeri varttui maatilalla, jossa myös isovanhemmat asuivat. Merilammen äiti hoiti ”kulmakunnan mummujen” asioita, ja hän itse auttoi omaa mummoaan kauppa-asioissa ja siivouksessa. Tekniikka on aina kiinnostanut eniten, mutta halu auttaa toista ihmistä on antanut suunnan.
–  Kun tein väikkäriä tunnistusteknologioista, näin hyvinvointiteknologian liittymäkohdan siihen. Olen saanut viedä tekniikkaa minulle ominaiseen suuntaan, sanoo Merilampi. 

Teeri kiinnostui ikääntyneistä akateemisesti jo 1990-luvulla tehdessään Turun yliopistossa gradua muistisairaiden oikeuksien toteutumisesta. Ikäihmiset ja etiikka olivat myös väitöskirjan teema ja keskeinen kiinnostuksen kohde edelleen. Nuori sairaanhoitaja oli nähnyt monenlaisia kehittämistarpeita.  

– Työelämässä näkee, että jotain pitää tehdä, jotta yksilöllisyys ei katoa, se, että olet ainutlaatuinen, vaikka et pystyisi itse kommunikoimaan, sanoo Teeri.  Hän haluaa opiskelijoiden muistavan, että hoidossa oleva vanha ihminen on ollut lapsi, nuori, rakastunut – elänyt samat tunteet kuin hekin. 

Teknologia antaa lisää mahdollisuuksia ihmisen ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen.
–  Voidaan esimerkiksi välittää kuvaa siitä, millainen ihminen on ollut eri elämänvaiheissa, mainitsee Merilampi. 

Teknologian lisäksi silkan inhimillisiä keinoja voi käyttää enemmän. Monet asiat ovat yksinkertaisia: esimerkiksi läheisiä voi kannustaa koskettamaan. 

 

Kolme konkereettista

HANKKEET, joissa kehitetään ratkaisuja ikäihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistämiseksi teknologian keinoin. Lisäksi hankkeet asuinympäristön ratkaisuista muistisairaiden näkökulmasta ja yksinäisyydestä. 

MUISTIPALVELUOHJAAKOULUTUS-erikoistumisopinnot. Palveluohjauksen tarve korostuu erityisesti SOTE-uudistuksen näkökulmasta. Kehitämme ja pilotoimme myös terveydenhuollon analyytikon koulutusta, jossa palveluohjauksella keskeinen rooli - mukana myös TTY, TTÜ ja Sitra.  

MONIALAISIA OPINTOJAKSOJA, joilla monialainen tiimi ratkaisee todellisen ongelman. Edut: tekniikan opiskelijat oppivat, mihin heidän osaamistaan tarvitaan hyvinvointi- ja terveysalalla, sote-opiskelijat teknologian mahdollisuuksista, liiketoiminnan opiskelijat juuri näistä markkinoista ja taiteilijat osaamisensa sovellettavuudesta ja tuotteistamisesta. Yritys voi saada ratkaisun tai monta out of the box -näkökulmaa. Kaikki saavat kontakteja ammattialansa ulkopuolisiin toimijoihin.

 

Artikkeli on julkaistu Agorassa 2/17

Lisää aiheesta

| Hyvinvointi ja terveys

Valoa vanhustyöhön -seminaari keräsi ammattilaiset Agora-saliin

Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat järjestivät vanhustyön toimijoille, asiantuntijoille sekä johtajille suunnatun seminaaripäivän torstaina 16.11.2017 Porin-kampuksen Agora-salissa. Seminaarin teemana oli ikääntyvien oikeudet ja osallisuuden edistäminen. Opiskelijat Suvi Seikola, Elina Junnila, Outi Nieminen ja Kaisa Niinisalo kirjoittivat järjestämästään tapahtumasta.
Kansi 2017 D 3 SAMK YAMKsymposium Digiavaimia
| Hyvinvointi ja terveys

Satakunnassa kehitetään digitaalisuutta hyvinvointipalveluihin

Robotiikka, tekoäly, analytiikka, pelillisyys, design, taiteen ja teknologian kohtaaminen. Mitä tarpeita on nyt ja tulevaisuudessa? Miten tavalliset käyttäjät ja SAMKin yhteistyökumppanit ovat olleet mukana digisovellusten kehittämisessä? Miten nämä ratkaisut on koettu ja mitä niistä on saatu? Tätä puidaan uudessa julkaisussa ja symposiumissa perjantaina 17.11.

Uusimmat

| Matkailu

Ensimmäiset ryhmät Kiinasta – SAMK perustaa incoming-matkatoimiston

SAMK perustaa uuden kansainvälisen oppimisympäristön, joka on opiskelijavoimin toimiva incoming-koulutusmatkatoimisto SAMK Bridge. Toiminta alkaa tammikuussa 2019 Porin kampuksella. Päätarkoituksena on järjestää koulutusmatkakokonaisuuksia Satakunnassa, kertoo SAMK Bridgen toiminnanjohtaja ja vastuuopettaja, lehtori Maaria Berg.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA