Etsi

Hyötypelikurssin kautta koodariksi jo opiskeluaikana

Insinööriopintojen ohessa Venni Ihanakangas työskentelee koodarina kahdessakin eri hankkeessa, jotka ovat BaltSe@nioR ja Visio- ja teknologiajalostamo VTR. Let's make a game -kurssilta Venni sai hyvät eväät tehtävään.

4.10.2018 | Teksti: Hanna Valtokivi | Kuva: Hanna Valtokivi

Tavallinen tuoli sisältää anturin, joka välittää tietoa istujan liikkeistä. Tältä pohjalta voidaan rakentaa liikkujaa aktivoivaa pelillisyyttä, Venni Ihanakangas kertoo.
Tavallinen tuoli sisältää anturin, joka välittää tietoa istujan liikkeistä. Tältä pohjalta voidaan rakentaa liikkujaa aktivoivaa pelillisyyttä, Venni Ihanakangas kertoo.

Venni opiskelee tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Porin kampuksella. Kiinnostus alaan heräsi puoliksi vahingossa. Takana oli autopuolen opinnot amiksessa.

– Amiksen jälkeen mietin, että menisikö lukioon vai hakisiko SAMKiin ja päätin hakea tänne, kun parempi puoliskokin kannusti, ettei siinä ainakaan mitään menetä. Muutaman kurssin jälkeen huomasin, että tämähän on hauskaa, Venni muistelee.

– Motivaatiota lisää se, että tietotekniikkaa tarvitaan tulevaisuudessakin, eikä ainakaan valmistu työttömäksi.

Venni on paiskinut töitä ennen nykyisiä duunejaankin. Hän on ollut työssä autopesulassa ja myyjänä XXL:ssä. SAMKin hankkeisiin Venni päätyi hyvin menneen hyötypelikurssin ansiosta.

Let's make a game -kurssin ideana oli tuottaa hyötypelejä, jotka kehittävät pelin tekijän loogista päättelykykyä.

– Hyötypeli on sellainen, jossa on pelin hauskuus, mutta se aktivoi jollain tavalla. Pelikurssilla olin ryhmässä, joka teki sienien keräilypelin. Se aktivoi liikkumaan luonnossa ja antoi samalla tietoa sienistä ja auttoi tunnistamaan niitä. Kurssilla saatiin aikaiseksi monia pelejä, joista leirirepun täyttämistä ohjaava Pitkis-peli on edennyt käyttöön asti.

Vennin mielestä oppitunneilla saa pohjan asioihin mutta vasta, kun pääsee ratkaisemaan käytännön ongelmia, oppii parhaiten. Koulu antaa valmiudet ongelmanratkaisuun.

Yleensä hyötypelit ovat sellaisia, jotka aktivoivat pelaajan aivoja tai kroppaa.

Hankkeissa Venni on koodaamassa liikkumaan aktivoivaa hyötypeliä ja puhelinapplikaatiota.

– Balt-hankkeessa kehitämme tuolia, joka motivoi vanhuksia tai huonokuntoisia henkilöitä liikkumaan enemmän. Meillä on siinä perustuoli, joka on varustettu antureilla, jotka lähettävät bluetoothin kautta tietokoneen näytölle tietoa siitä, miten henkilö liikkuu.

– Visio-hankkeessa teen puhelinapplikaatiota käyttäjän mielialojen vaihtelusta. Mikä ennen tehtiin kirjallisena paperilla voidaan nyt tehdä älypuhelimella, Venni selvittää.

Venni muistuttaa, että hyötypelin tekeminen ei ole pelkkää koodaamista. Koodaaminen on vain yksi tehtävä kokonaisuudessa. Pitää miettiä mitä peliltä halutaan, mitä toimintoja ja hahmoja siinä on, ulkoasu, toimivuus eri laitteissa, kirjalliset kuvaukset ja lopulta vielä markkinointi ja myynti loppukäyttäjälle.

Lets’s make a game -kurssi järjestetään uudestaan keväällä 2019. Kurssille tulee mukaan puhujia kuten Linda Liukas.

 

Vinkkejä pelialasta kiinnostuneille nuorille

Hyvinvointiteknologia on kasvava ala ja hyötypelit ovat osa tätä teknologian sarkaa. Mikä on Vennin viesti alalle aikoville?

– Kannattaa perehtyä ohjelmointiin myös kotona, eikä jäädä vain koulun oppituntien varaan. Näin kehittyy nopeammin. Vaaditaan siis harrastaneisuutta. Ja ensimmäisten pelien tekemiseen menee tosi paljon aikaa, mutta seuraavat menevät jo sutjakkaammin, Venni kannustaa.

Hyötypelikurssi oli HYPE-hankkeen suunnittelutyön tulosta ja se pilotoitiin viime keväällä satakuntalaisten koulutusorganisaatioiden (SAMK, Sataedu, UC Pori) yhteisponnistuksena.

INFO

BaltSe@nioR 

Innovative solutions to support enterprises in the Baltic Sea Region in product development aimed at raising comfort and safety of seniors living at home

  • Kansainvälistä hanketta rahoittaa Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
  • SAMKin osatoteutuksen koordinaattorina toimii Sari Merilampi, sari.merilampi(at)samk.fi,
  • Hankkeen kautta huonekaluteollisuuden PK-yrityksille tarjotaan ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen tähtäävien huonekalujen kehittämistä tukevia innovatiivisia ICT-työkaluja, tietokantoja ja sovelluksia, joita hankkeessa kehitetään monitieteisessä yhteistyössä.

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

  • Hanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto
  • Projektipäällikkönä toimi Sari Merilampi, sari.merilampi(at)samk.fi
  • VTR-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden yritys-erehdys-kehittämiselle, jossa tavoite on selvä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tulee kokeilla ja jalostaa erilaisia teknologiayhdistelmiä ja soveltaa maailmalta haettua tietoa.
  • Hanke tuottaa laaja-alaiseen, poikkitieteelliseen osaamiseen ja uusimpaan teknologiatietoon perustuvia tarveperusteisia demoja, jotka toimivat teknologian mahdollisuuksien visualisoijina. Demot voivat tähdätä niin yrityksen toiminnan kehittämiseen kuin tuotteen kehittämiseenkin.

 

Lisää aiheesta

| Automaatio ja teollisuus

Tuottavuus kasvuun robottijärjestelmien avulla

NEXT2018-seminaari kerää yhteen länsisuomalaisten pk-yritysten ja tutkimus-, koulutus-, ja kehitysorganisaatioiden edustajia yli toimialarajojen.
| Teknologia

Automaation, robotiikan ja tekoälyn tutkimuskeskus Porin kampukselle

SAMK perustaa Robocoast-tutkimuskeskuksen, R&D Centerin, Porin kampukselle. Satakuntaliitto on myöntänyt SAMKille yli miljoona euroa ja Tampereen teknilliselle yliopistolle (TTY) 0,3 M€ EAKR-hankerahaa automaation, robotiikan ja tekoälyn tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen perustamiseen.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA