Bioteknologian yritys sai apuja Namibian-bisnekseen

Koivunen kiittää SAMKin Minna Keinänen-Toivolaa ja Heikki Koivistoa hyvin organisoidusta ja asiantuntevasta avusta. Koivunen kuulostaa mieheltä, joka ei kehu, jos ei tarkoita sitä. Hän kertoo olleensa pitkään töissä teollisuudessa ja nähneensä kaiken näköistä oppilaitosprojektia.
– Olen ollut yllättynyt asiantuntevuudesta ja järjestelmällisyydestä. Suurin apu ovat olleet kaikki sidosryhmäkontaktit ja se, että he tuntevat namibialaisen mentaliteetin – ei ole tarvinnut sitä harjoitella.

Suurin apu ovat olleet kaikki sidosryhmäkontaktit ja se, että he tuntevat namibialaisen mentaliteetin – ei ole tarvinnut sitä harjoitella.

Koivusen yhtiö Fimuskraft on perustamassa yhteisyritystä namibialaisten kanssa viimeistään kesän jälkeen. Yhteisyritys tulee toimimaan bioenergian ja vesihuollon alalla.

Kumppanukset tutustuivat SAMKin vetämän Namurban-projektin seminaarissa vuosi sitten.  Siellä käyty keskustelu herätti molemminpuolisen kiinnostuksen toisen tekemisiä ja kokemuksia kohtaan.
–  Ja henkilökemiat sattuivat heti kohdalleen. Puolessa tunnissa tietää, miltä maistuu, tuleeko asiasta näiden kanssa mitään, sanoo Fimuskraftin hallituksen puheenjohtaja Koivunen.

Fimuskraft on startup-yritys, joka kehittää uudenlaista bioteknologiaa. He ratkovat sitä, miten jätettä voidaan hyödyntää, miten vaikkapa kakasta tehdään energiaa. Namibialaisilla kumppaneilla on ennestään ravintola-alan ja rakennusteollisuuden liiketoimintaa.

Koivusen mukaan Namibiassa on oltava paikan päällä, jotta homma toimii. Siksi he ovat perustamassa yhteisyritystä. Firman toimintaan haetaan lisää ”buustia”.
–  Etsitään myös pienelle yritykselle kustannustehokasta ja asiakasystävällistä tapaa toimia.

Namibia valikoitui Namurban-projektin kautta, ja projekti osui hyvin yrityksen kehitysvaiheeseen. Lisäksi yksi Fimuskraftin osakkaista, Bryan Robert, on kotoisin Etelä-Afrikasta ja tuntee aluetta.

Lokakuisen Namibian-matkan olennaisimmaksi anniksi Koivunen nostaa tapaamiset ja yritysvierailut, sen keitä tavattiin.
– Se ei ole helppo maa ja kulttuuri. Kun jotain kysyy, voi olla, että vastaus tulee neljän viikon päästä.

Kilpailukyky ei ole pelkästään kustannuskysymys, vaan nykyinen tilanne Suomessa osoittaa, että ei ole sopivia tuotteita eikä aggressiivista markkinointia.

Koivunen ihmettelee, miksi suomalaisia pieniä yrityksiä ei näy maailmalla enempää. Hänen näkemyksensä on, että Suomen kilpailukyky ei ole pelkästään kustannuskysymys, vaan nykyinen tilanne Suomessa osoittaa, että ei ole sopivia tuotteita eikä aggressiivista markkinointia.
– Suomalaisten yritysten pitäisi ennakkoluulottomasti ja aggressiivisesti lähteä maailmalle operoimaan. Meillä on tuotteet ja teknologia, mutta markkinointi ja kyky ja halu hallittuun riskinottoon puuttuu.

Koivunen vertaa vastaavan kokoisia ruotsalaisyrityksiä ja toivoo, että meilläkin otetaan ”lusikka kauniiseen kouraan”.
– Telekommunikaatioalaa lukuun ottamatta meillä ollaan ainakin 10 vuotta jäljessä Afrikassa ja Aasiassa. Eikä tarvitse puhua SKF:stä ja ylipäänsä 150-vuotiaista suuryrityksistä.