Arjen mentori – yksi ratkaisuidea teknologia-alan työvoiman tarpeeseen
KOLUMNI. Teknologia-alan kehittyminen muuttaa työvoiman osaamistarvetta. Satakunnassa ollaan tilanteessa, jossa osaavaa henkilöstöä ei saada riittävästi. On myös haettava ratkaisuja koulutettujen nuorten pitämiseksi täällä. Soveltuisiko mentorointi yhdeksi ratkaisuksi? Testaamme sitä Arkimentori-hankkeessa.
Kuva Teknologia työnä -tapahtumasta 15.1.2019 SAMKin Porin kampuksella. Arkimentori-hanke oli yksi työntekijöiden ja työnantaijien törmäyttämistapahtuman järjestäjistä.
Opiskelu antaa valmiudet jatkuvalle oppimiselle, mutta kaikkea yrityksissä tarvittavaa ei opita koulun penkillä. Yrityksissä on kerääntynyt osaamista, jota ei ole dokumentoitu eikä ole voinut dokumentoida – puhutaan hiljaisesta tiedosta.
Mentoroinnin keskeisin osa on hiljaisen tiedon jakamista. Hiljaisen tiedon siirrolla nostetaan työvuosien tuoman kokemuksen ja osaamisen arvoa yrityksessä. Vaikka työelämä muuttuu ja on opittava uutta, jo kertyneellä tiedolla on merkitystä: mentoroinnilla voidaan varmistaa osaamisen jatkuvuus, josta syntyy yritykselle lisäarvoa.
Mentoroinnin keskiössä tulee olla yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia ja kehitetään uusia mentoroinnin toteuttamistapoja teknologiaosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla.
Mentoroinnin keskiössä tulee olla yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia ja kehitetään uusia mentoroinnin toteuttamistapoja teknologiaosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla.
Arkimentori – Arkioppiminen osaksi koulutusta -hankkeessa keskitymme työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämistarpeisiin. Aslemetalsin kanssa aloitimme yhteistyön syksyllä 2018. Yritys haluaa tukea ja kouluttaa henkilöstöään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Motivoitunut aktori eli koulutettava henkilö sekä häntä ohjaava mentori oli helppo löytää. Tukena on SAMKin asiantuntija, joka tarjoaa tutkimustietoa ja auttaa käytännön asioissa.
Aloituskeskustelussa kävimme läpi keskeiset haasteet. Mietimme asiaa sekä yrityksen että aktorin tarpeiden mukaan. Valitsimme keskiöön kustannus-seurantamenetelmien kehittämisen, tuotekehitysprojektien ohjaamisen sekä myyntiosaamisen. Sen jälkeen luotiin oppimispäiväkirja, johon kirjattiin selkeät tavoitteet, keinot ja aikataulu.
Tunnistettujen tarpeiden pohjalta kehitämme mentorointimallia, jolla yrityksissä ylläpidetään osaamista ja ratkaistaan osaamisen jatkuvuuden kipukohtia. Mentorointi mahdollistaa ammattiosaamisen koulutuksen joustavasti yritysten ja koulutusorganisaation yhteistyössä – sillä pystytään reagoimaan joustavasti teollisuuden työvoiman tarpeessa tapahtuviin muutoksiin.
Kirjoittajat
Riitta Tempakka, Meri Olenius ja Johanna Rastas-Tuominen ovat SAMKin Arkimentori-hankkeessa toimivia tekniikan alan asiantuntijoita. Tempakka on hankkeen projektipäällikkö. Kiinnostaako hanke? Kysy lisätietoja, ks. yhteystiedot.
SAMK TWITTERISSÄ
Lue lisää
Lue lisää
Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen kehitti innovatiivisen apuvälineen niskajumiin
SAMKin Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen on kehittänyt yritystoiminnassaan apuvälineen, jolla hän hoiti aluksi omaa migreeniään.
SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan
Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.
Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi
Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.