Ammattina geronomi

Minna Rajala on SAMKista valmistunut geronomi. Geronomi on vanhustyön erityisasiantuntija: he tuntevat iäkkään ihmisen toimintakyvyn ja tarpeet.

Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat plussaa

Geronomiksi voi opiskella Suomessa viidessä eri ammattikorkeakoulussa. Nämä ammattikorkeakoulut sijaitsevat Helsingissä, Seinäjoella, Kouvolassa, Kemissä ja Porissa. Rajala itse opiskeli SAMKissa Porissa geronomin tutkinnon monimuotototeutuksena. Hänen opiskeluihinsa meni yhteensä noin 2,5 vuotta, sillä hänellä oli jo alla fysioterapeutin koulutus ja 25 vuoden työkokemus takana.

– Osan opinnoista voi ahotoida, eli osoittaa opettajille osaaminen aiemman koulutuksen ja työkokemuksen pohjalta, Rajala mainitsee opiskeluistaan.

Normaalisti koulutus kestää noin 3,5 vuotta. Jos alaa haluaa opiskella vielä lisää ammattikorkeakoulun jälkeen, niin voi hakea geronomin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistossa terveystieteiden maisterin tutkintoon.

– Miinuspuolia on Rajalan mielestä todella vähän. Miinuspuoleksi voisi sanoa valtavan itsenäisen opiskelun määrän, joka monimuotoisessa opiskelussa korostuu. Asian voi myös nähdä positiivisena, sillä koska lähipäiviä on monimuotoisessa opiskelussa vain vähän, ei opiskelijan tarvitse välttämättä muuttaa opiskelupaikkakunnalle.

– Oli todella hienoa, että jokaiselle opiskelijalle tehtiin erikseen oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, sillä jokaisella meistä oli erilainen tausta. Jollakin oli jo osaamista toisella alueella enemmän kuin toisella, Rajala kertoo.

Muita plussapuolia olivat HILL-yhteys ja tiedon jakaminen muiden opiskelijoiden kanssa lähiopetustunneilla.

Motivaattorina halu päivittää tietoja ja saada uusia haasteita

Geronomin koulutukseen kuuluu muun muassa osaamista gerontologiasta, ikääntyneen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisestä, lääkehoidosta, lainsäädännöstä, vanhustyön palveluista, vanhustyön kehittämisestä sekä esimies-ja yrittäjätoiminnasta.

– Mahdollista on myös perustaa oma yritys liittyen geronomin työhön ja vanhustyön alaan, sillä meille opetettiin ja käytiin läpi myös yrittäjyyttä koulutuksessa, Rajala lisää.

Rajala päätti lähteä opiskelemaan alaa, sillä hän halusi päivittää tietoja ja saada uusia erilaisia tehtäviä, mutta myös aikaisempi työ- ja koulutustausta vaikuttivat asiaan. Hänellä on takanaan 25 vuoden kokemus fysioterapeutin hommista ja hän pitää työskentelystä vanhempien ihmisten parissa. Kyseessähän on palveluammatti, joten työ pitää kokea oikeaksi omaksi alaksi ja työstä pitää tykätä, muuten on vaikea herätä joka aamu töihin. Rajalalle kyseessä on kutsumusammatti ja SAMKin opettajien vierailu hänen työpaikallaan innosti lähtemään mukaan geronomikoulutukseen. Plussana oli opiskelu töiden ohella, jota työnantaja tuki.

Tällä hetkellä Rajala työskentelee Porin perusturvassa geriatria-poliklinikalla. Siellä hänen työ/ammattinimikkeenään on fysioterapeutti-geronomi. Hän työskentelee myös tasapainopoliklinikalla.

Normaalin työpäivään kuuluu kotikäynti asiakkaan luona, jossa arvioidaan asiakkaan toiminta-ja liikkumiskykyä, kodin kaatumisriskitekijöitä ja sitä, onko apuvälineiden tarvetta tai tarvitseeko asiakas mahdollisesti kotihoitoa tai onko asiakkaalla kenties masentuneisuutta, mikäli hän ei halua lähteä kotoaan pois käymään välillä ulkona.

Asiakas on voinut käydä jo geriatrin vastaanotolla, joka on tehnyt pyynnön fysioterapeutti-geronomin arvioon asiakkaan esim. liikkumiskyvyn heikkouden vuoksi tai asiakas on ollut osastohoidossa tai päivystyksessä kaatuilun tai murtuman vuoksi ja hänelle on tulossa käynti tasapainopoliklinikalle, jossa arvioidaan moniammatillisesti syitä asiakkaan kaatumisille. Ennen asiakkaan tasapainopoliklinikkakäyntiä fysioterapeutti-geronomi käy asiakkaan kotona arviokäynnillä. Aina kun käydään potilaan kotona, olisi hyvä, jos potilaan läheinen olisi myös paikalla.

Moniammatillisella tasapainopoliklinikan vastaanotolla, jossa on paikalla asiakas, hänen läheisensä, geriatri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti-geronomi, laaditaan asiakkaalle yksilöllinen kuntoutussuunnitelma uusien kaatumisten ja murtumien ennaltaehkäisemiseksi. Fysioterapeutti-geronomi seuraa asiakkaan kuntoutumisen edistymistä sovituilla seurantakotikäynneillä.

– Yksikään päivä ei ole samanlainen. Työ on juuri sitä mitä halusin tehdä ja aikaisempi työkokemus pohjalla antaa minulle mahdollisuuden antaa enemmän vanhuksille nykyisessä työssäni, Rajala kertoo minulle.

Kotikäynneillä haetaan siis syitä siihen, miksi vanhuksen toimintakyky laskee ja voidaanko ongelmia ennaltaehkäistä. Pääasiallisesti asiakkaat ovat 70-100 -vuotiaita.

Työstä täytyy pitää, ettei väsy

Töitä on paljon, mutta geronomin tehtävänimikkeellä ei suoraan. Geronomihan voi työskennellä esimerkiksi seuraavilla nimikkeillä; palveluohjaaja, palvelukodin esimies, palveluvastaava, muistihoitaja, muistikoordinaattori ja päivätoiminnan ohjaaja.

– Suosittelen tätä alaa henkilöille, joilla on kiinnostusta toimia ikäihmisten parissa ja on omaa halua tehdä tämänkaltaista työtä. Työ tulee kokea omakseen, muuten työelämä tulee raskaaksi, jos työstä ei pidäkään, Rajala kertoo.

Niin kuin kaikissa työaloilla, täytyy työstä pitää, jotta jaksaa tehdä töitä sinne eläkevuosiin asti.

– Olen todella tyytyväinen valitsemaani urapolkuun. Erityisen kiitollinen olen, jos olen saanut potilaan tyytyväiseksi ja onnistunut turvaamaan hänen tilanteensa, hän mainitsee loppuun.