Avoimen tieteen ja opetuksen toimintakulttuuri
SAMK on sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen ja opetuksen toimintaperiaatteita sekä vahvistamaan avoimuuden osaamista.
SAMK on sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteita sekä tukee toimillaan oppimisen avoimuutta. SAMKin strategiassa avoin tiede, avoin julkaiseminen ja avoimet aineistot sekä oppimateriaalit ovat TKI-toiminnan ja opetuksen keskiössä.
Periaatteemme on, että tuomme tutkimuspalvelut, tutkimusympäristöt (infrat), tutkimusaineistot ja -menetelmät sekä tutkimustulokset kaikkien saataville. Tuemme opetuksen avoimuutta lisäämällä avointen oppimateriaalien käyttöä ja tuottamalla avoimia oppimateriaaleja.
SAMK ja sen henkilöstö on sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta sekä siihen liittyviä linjauksia sekä suosituksia, oppimisen ja oppimateriaalin avoimuuden kansallista linjausta sekä niihin liittyviä suosituksia, hyvää tieteellistä käytäntöä ja hyvää tutkimusetiikkaa. Jokaisessa tutkimushankkeessa tehdään aineistonhallintasuunnitelma, jossa käsitellään tutkimusaineiston saattamista avoimeen käyttöön, luottamuksellisten tietojen suojaamista sekä aineiston tallennusta ja hävittämistä.
SAMKin avoimessa TKI‐toiminnassa ei kilpailla alueen pk‐yritysten palvelujen kanssa. Harjoitamme avointa innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on siirtää TKI‐toiminnan tulokset mahdollisimman tehokkaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppanien hyödynnettäviksi. TKI‐toiminnan tulokset, joihin ei liity suojattavia IPR‐oikeuksia tai liikesalaisuuksia, saatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisimman laajaan jakeluun. SAMKin tutkimustulokset julkaistaan pääsääntöisesti ja mahdollisuuksien mukaan avoimissa kirjoittajamaksuttomissa julkaisukanavissa. SAMKin TKI-toiminnassa aineistojen ja tulosten sekä opetuksessa oppimateriaalin julkaisemisessa huomioidaan kansalliset suositukset avoimesta julkaisemisesta ja tekijänoikeuksista.
Avoimen TKI:n ja opetuksen palvelut
SAMKissa toimii avoimen TKI:n ja opetuksen työryhmä, jonka tehtävänä on avoimen tieteen toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen sekä avoimen toimintakulttuurin edistäminen SAMKissa. Palvelut on tarkoitettu SAMKin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Palvelun tuotantoon osallistuvat yksiköt ja vastuualueet:
- Kirjastopalvelut (julkaisurekisteri, rinnakkaistallennus, aineistojen kuvailu) julkaisurekisteri@samk.fi
- ICT- ja digitaaliset palvelut (datan tallennus, tietosuoja)
- Viestintäpalvelut (blogit, sisäinen viestintä, tutkimusuutiset)
- TKI-palvelut (aineistonhallinta)
- Osaamisalueet (tekijänoikeudet, tutkimusetiikka, avoimet oppimateriaalit)
- Avoin julkaiseminen (julkaisusarjat)
- Talous- ja hallintopalvelut (arkistointi, asiakirjojen hallinta)
SAMKin henkilöstö saa lisätietoja avoimeen tieteeseen tai vastuulliseen arviointiin liittyvissä kysymyksissä tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmelta.
SAMK on mukana OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa, AMKIT – Avoin toimintakulttuuri.
Tutkimusaineiston elinkaari.
Hyvä aineistonhallintatapa SAMKissa
Aineistonhallintaa tulee suunnitella ja toteuttaa kaikissa vaiheessa TKI- toiminnassa tai opinnäytetyössä. Aineistonhallinta on osa Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettisiä suosituksia ja TKI-hankkeissa noudatettavaa hyvää tieteellistä käytäntöä sekä eettisiä periaatteita. Aineistonhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan tietosuojaa ja tietoturvaa.
Aineistonhallinnan suunnittelu koskee koko aineiston elinkaarta: aineistojen luomista, tallentamista, kuvailua ja järjestämistä hankkeen aikana. TKI-aineistoja ovat digitaalisessa muodossa olevat aineistot, jotka voivat olla tutkimuksen aikana tuotettuja mittaustuloksia, laboratoriopäiväkirjoja, lähdekoodeja, ohjelmistoja, tilastoja, kuvia, äänitteitä, haastatteluiden litterointeja, kyselyaineistoja tai kenttätyöhön perustuvia havaintoja. Aineistot voivat olla myös fyysisiä ja biologisia aineistoja. Hyvällä aineistonhallinnan suunnittelulla varmistetaan aineistojen jatkokäyttö ja avoimuus avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti: niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeellista. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa sensitiivisien aineistojen ja henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyssä.
Kun TKI-hankkeissa ja opinnäytetöissä huolehditaan aineistonhallinnasta, siitä hyötyvät kaikki. Aineistojen avoimuus lisää erityisesti TKI-toiminnan vaikuttavuutta, tunnettuutta ja verkostoitumista ja nopeuttaa tutkimusta, mahdollistaa toistettavuuden ja vähentää päällekkäistä työtä. On siis tärkeää tietää, millaisia aineistoja TKI-hankkeissa kerätään ja miten ne ovat saatavissa käyttöön.
Tutkijalle aineiston avaaminen on ansioluetteloon lisättävä tieteellinen meriitti ja viittaaminen data-arkistoissa avattuihin aineistoon meritoi myös tutkijaa. Opinnäytetöissä tuotetut laadukkaat avoimet aineistot voivat olla niin korkeakoulun kuin tilaajien jatkokäyttöön sopivia. Tietoarkiston sivuilta voi lukea lisää jatkokäytön ja avoimen saatavuuden hyödyistä.
SAMK edellyttää TKI-hankkeiden suunnitteluvaiheessa aineistonhallinnan suunnittelua. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen aineistonhallintasuunnitelma tehdään käyttäen SAMKin lomakepohjaa Reportronicissa tai ammattikorkeakoulujen tai SAMKin omaa DMPTuuli-pohjaa, ellei rahoittaja muuta edellytä. Aineistonhallintasuunnitelmassa nimetään ne henkilöt, jotka ovat vastuussa aineistonhallintaan liittyvistä tehtävistä hankkeen aikana. TKI-hankkeissa aineistonhallintasuunnitelma tarkentuu ja sitä päivitetään hankkeen edetessä vastuuhenkilöiden toimesta.
Uuden TKI-hankkeen käynnistämisvaiheessa tukea aineistonhallintasuunnitelman tekoon saa sähköpostilla aineistonhallinta@samk.fi.
Opinnäytetyön tekijän tulee tehdä aineistohallintasuunnitelma osana opinnäytetyön suunnitelmaa. Aineistonhallintasuunnitelmassa voi käyttää apuna SAMKin aineistonhallintasuunnitelmalomaketta tai Tietoarkiston suunnitelman runkoa tai DMPTuulin opiskelijoille kehitettyä aineistonhallintasuunnitelman pohjaa.
DMPTuuli on tutkijoille suunnattu kaikille avoin aineistonhallintasuunnitelmatyökalu. DMP tulee sanoista Data Management Plan. Sivustoa voi hyödyntää tutkimussuunnitelman tekemisen yhteydessä, rahoitusta hakiessa ja aineistonhallinnassa tutkimushankkeen eri vaiheissa. Lisätietoja DMPTuulista saa verkkotyöpajan videosta.
Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan tutkimusaineiston hankkeen tai opinnäytetyön aikainen:
- yleiskuvaus
- eettiset periaatteet henkilötietojen käsittelyssä sekä aineistojen omistajuus
- dokumentointi ja metadata
- tallentaminen ja varmuuskopiointi
- avaaminen hankkeen päätyttyä
- vastuut ja resurssit
Jos aineistosi on salassa pidettävää eikä sitä voi avata, tämän voi todeta ja perustella liitteessä. Aineiston metadata eli kuvailutiedot on kuitenkin suositeltavaa tallentaa kansalliseen tai kansainväliseen hakupalveluun.
SAMK noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ihmistieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita, joiden noudattamisesta alkavassa hankkeessa antaa ohjeita tutkimusetiikan tuki, tutkimusetiikka@samk.fi. Hankkeen yhteistyötahojen kanssa käydään läpi tarvittavat tutkimuseettiset ohjeet ja suositukset ja selvitetään osapuolien mahdolliset sidonnaisuudet. Tarvittaessa hankkeessa haetaan tutkimukselle eettinen ennakkoarviointi.
Jos TKI-hankkeessa tai opinnäytetyössä on kohteena ihminen, tulee selvittää, mitä lupia tai lausuntoja (ennakkoarviointi) tarvitaan. Jos kohteena on organisaation toiminta tai organisaation työntekijät, tarvitaan aina lupa kohdeorganisaatiolta TKI-toiminnan tai opinnäytetyön toteuttamiseen. On huomioitavaa, että opinnäytetöissä tekijä saattaa olla myös kohdeorganisaation työntekijä ja siinäkin tapauksessa lupa tulee hankkia. TKI-hankkeen tai opinnäytetyön kohdeorganisaatioon ei voi tehdä mitään aineiston keruuta ennen kuin organisaatio on myöntänyt luvan. Organisaatioiden lupakäytänteet kerrotaan usein kohdeorganisaation verkkosivuilla. Ellei kerrota, asia tulee selvittää organisaation johdolta.
TKI-hankeen tai opinnäytetyön aineistot voivat sisältää sekä tekijänoikeudellisesti suojattuja että suojaamattomia aineistoja, joiden käytöstä on syytä sopia jo hankkeen tai opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa. Tekijänoikeuksista ja omistusoikeuden siirtymisen sopimisesta sekä tekijyyden merkitsemisjärjestyksestä saa lisätietoa Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjan Sopimukset ja oikeudet -osasta.
TKI-hankkeesta ja sen toteutuksesta laaditaan tutkimus-, projekti- tai yhteistyösopimus, jossa sovitaan hankkeeseen liittyvistä keskeisistä pelisäännöistä. Sopimuksessa määritellään myös tausta-aineistojen ja tulosaineistojen omistajuus, käyttö- ja julkaisuoikeudet. Lähtökohtaisesti julkisrahoitteisissa hankkeissa edellytetään tulosten avointa julkaisemista hankkeen päättymisen jälkeen. Lisätietoja saa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksesta.
Opinnäytetyössä tehdään opinnäytetyön yhteistyötahon kanssa opinnäytetyösopimus, jossa määritetään keskeiset pelisäännöt ennen opinnäytetyön aloitusta. Lisäksi sovitaan opinnäytetyössä syntyvien aineistojen omistajuus, käyttöoikeudet ja jatkokäyttö.
Lisätietoa TKI-hankkeiden ja opinnäytetöiden sopimuksista saa SAMKin Avoin TKI ja opetus -verkostolta.
Ellei suunnitteluvaiheessa ole tehty täsmällistä aineistonhallintasuunnitelmaa, tehdään se hankkeen tai opinnäytetyön käynnistyessä vastaamalla seuraaviin:
- Aineisto; mitä kerätään ja miten kerätään?
- Oikeudet; määritetään omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet
- Eettiset periaatteet
- Tietosuoja ja tietoturva; miten varmistetaan tietosuoja ja tietoturva? Millaiset oikeudet eri käyttäjillä on aineiston käsittelyyn ja lukemiseen?
- Tiedostomuodot ja ohjelmistot; miten tallennetaan ja varmuuskopioidaan?
- Aineiston käsittely ja kuvaaminen (metadata)
- Aineiston avaaminen, julkaiseminen ja arkistointi
Aineistonkeruu
Aineistonkeruun suunnittelu on oleellista koko TKI-hankkeen ja opinnäytetyön laadun ja onnistumisen kannalta. Aineiston kokoaminen suunnitellaan niin, että aineiston keruussa kunnioitetaan ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön liittyviä yhteiskunnallisia perusarvoja ja huolehditaan lakien noudattamisesta. Toteutusvaiheessa hyvän dokumentaation tuottaminen on tärkeää, koska jälkikäteen tapahtuva kuvailu on aikaa vievää ja joskus jopa mahdotonta.
Kun TKI-toiminnan kohteena on ihminen, aineiston käsittelyä suunniteltaessa otetaan huomioon henkilötietojen tunnisteellisuus ja anonymisointi ja erityiset henkilötietoryhmät eli arkaluonteiset henkilötietojen käsittelyn vaatimukset. Katso Ohje arkaluonteisia henkilötietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun ja keskeiset käsitteet (pdf) sekä Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun 2019 (pdf).
Tutkittavien informointi ei koske niinkään tutkimusaihetta ja tutkimuksen tavoitteita, vaan ennen kaikkea sitä, miten hankkeessa käsitellään aineistoja henkilötietojen näkökulmasta. Tietosuojan ensisijainen tarkoitus on suojata tutkittavia. Tietosuojalakia ja -asetusta noudattamalla varmistetaan paitsi tutkittavien oikeuksien toteutuminen myös oma oikeusturva. Henkilötietojen käsittelylle tulee olla aina käsittelyperuste. Myös vaikutuksenarviointi voi tulla tehtäväksi tutkimuksessa, jossa henkilötietojen käsittely aiheuttaa todennäköisesti korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille. Tarvittaessa siis on tehtävä vaikutustenarviointi.
Tutkittavien informoinnin perusteella tutkittava ymmärtää, miten häntä koskevia tietoja kerätään, käytetään, siirretään, luovutetaan, säilytetään tai muulla tavoin käsitellään. Tietoarkiston käsikirjassa Informointi henkilötietojen käsittelystä on ajantasaiset, yksityiskohtaiset ohjeet henkilötietojen käsittelyn vaatimuksista: milloin, mitä ja miten tutkittavia informoidaan. SAMKissa voidaan hyödyntää tutkittavien informointiohjetta, jonka jokainen tutkija ja opinnäytetyöntekijä voi muokata omaan tarpeeseen sopivaksi. Käytä tutkittavien informoinnin mallipohjaa (docx).
Aineistonhallinnan ja datanhallinnan työkaluja ovat SAMKin ratkaisujen lisäksi kansalliset avoimuuteen tähtäävät työkalut:
- Aila – Tietoarkiston palveluportaali tutkimusaineistoille
- AVAA – avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta
- DMPTuuli – aineistonhallintasuunnitelma
- Fairdata – tietoaineistojen säilytys, etsiminen, kuvailu ja pitkäaikaissäilytys
- Finto – sanasto- ja ontologiapalvelu
- Google Scholar -tunnus
- Kielipankki – kielentutkimuksen palvelukokonaisuus
- ORCID-tutkijatunniste
- Reportronic – aineistot-tietokanta
Tutkija tai opinnäytetyön tekijä voi käyttää valmiita avoimia tutkimusaineistoja, kunhan tarkistaa ensin aineiston sopivuuden omaan tutkimukseen. Esimerkkejä:
- Aila – Tietoarkiston tutkimusaineistot
- Etsin – tutkimusaineistojen hakupalvelu
- StatFin-tilastotietokanta
- Zenodo – CERNin tutkimusaineistopalvelu
Jos hankkeessa tai opinnäytetyössä hyödynnetään valmiita aineistoja, niihin viitataan kansallisen dataviittausohjeen mukaisesti.
Tiedostomuodot ja ohjelmistot
Mihin ja missä formaatissa aineisto tai data tallennetaan ja miten tiedostot ja niiden eri versiot nimetään? Datan tallentamisessa ja prosessoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmistojen ja tallennusvälineiden soveltuvuuteen niin, että aineistojen tekninen laatu pystytään varmistamaan koko datan elinkaaren ajan tietosuoja ja -turva huomioiden.
Tallennusformaatti valitaan siten, että data on siirrettävissä ja käyttökelpoista myös ajatellen pitkäaikaissäilyttämistä (PAS). Pitkäaikaissäilytyspalvelujen sivuilta saa tietoa säilytyskelpoisista tiedostomuodoista. Käytettävyyden varmistamiseksi kopio tiedostosta tulee tallentaa myös sellaiseen muotoon, joka on yleisessä käytössä ja jota useat eri ohjelmat tukevat.
Varmuuskopiointi, tietosuoja ja -turva
Seuraavista asioista tulee nettisivulle yhteenveto valmistelun jälkeen: julkinen tieto, sisäinen tai rajoitettuun käyttöön tarkoitettu tieto, osittain salassa pidettävä tieto ja salassa pidettävä tieto.
SAMKia koskee julkisuuslaki, jonka 24 §:ssä luetellaan mahdolliset syyt määritellä asiakirja salaiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tietyt tutkimukseen, henkilöihin, terveystietoihin, työsuhteisiin, henkilöstöhallintoon, talouteen, turvallisuuteen, pääsykokeisiin sekä laki-, oikeus- ja rikosasioihin liittyvät tiedot.
Salaisena tai luottamuksellisena tulee kuitenkin käsitellä ehdottomasti vain ne asiakirjat tai niiden osat, joissa käsittelyvaatimukselle on erityiset perusteet. Vaarana on yliluokittelu, jolloin käsittelyprosessit monimutkaistuvat ja kustannukset nousevat turhaan. Toisaalta aliluokittelu voi vaarantaa SAMKin toiminnan, tietoturvan tai järjestelmissä olevien henkilöiden tiedot. Oikein tehty luokittelu tuo hallittavuutta ja tieto löytyy helpommin ja on paremmin jaettavissa. Oikealla luokittelulla turvataan henkilökunnan ja opiskelijoiden tietosuoja ja tarvittavin osin SAMKin toiminnan luottamuksellisuus ja lainmukaisuus.
Yhteistyösopimuksissa ja yritysyhteistyössä on syytä käydä läpi menettelyt, joilla luottamuksellista ja salassa pidettävää tietoa käsitellään.
Etätyöpöytä ePouta on tarkoitettu herkkien ja tietosuojattavien aineistojen käsittelyyn. Palvelun saa käyttöön sopimalla käytöstä SAMKin yhdyshenkilön kanssa (tutkimusetiikka@samk.fi).
Dokumentointi ja metadata (aineiston kuvailu)
Aineiston analyysin, käytettyjen menetelmien ja käytettyjen koodien dokumentointi tukevat tutkimuksen toistettavuutta. Aineiston keruuseen ja analyysiin liittyvät käytännöt ovat alakohtaisia ja riippuvaisia aineistotyypistä.
Metadatan tuottaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Aineisto ilman metadataa eli kuvailevaa tietoa ei merkitse mitään lukijalleen. Metadatalla mahdollistetaan aineistojen löydettävyys, saavutettavuus, pitkäaikaissäilytys ja aineistojen uudelleenkäyttö. Jokaiselle tutkimusaineistolle kannattaa luoda oma hakemisto, johon tallennetaan tutkimusaineisto ja kuvailutiedot.
Aineistonkeruuinstrumentilla kuten kyselylomakkeella tai e-Lomakepalvelulla toteutettavan kyselyn tulokset tallennetaan tekstitiedostona. Kuvailutietoihin voivat kuulua myös esimerkiksi koodikirjat ja README-tiedostot. Aiheesta enemmän esimerkiksi Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjassa, jossa ohjeistetaan yksityiskohtaisesti kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten datatiedostojen käsittelemiseen.
TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen metadata tallennetaan ensisijaisesti SAMKin Reportronicin Aineistot-tietokantaan. Aineistosta kuvataan ainakin nimi, yleiskuvaus, aineistonkeruun ajankohta, tekijät, henkilötiedot ja käyttöoikeudet.
Ennen TKI-hankkeen päättymistä ja opinnäytetyön valmistumista on tarkistettava vielä aineistoon liittyvät omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet ja niihin liittyvät asiakirjat, sekä TKI-hankkeen rahoittajan julkaisemista ja arkistointia koskevat ehdot ja suositukset.
Loppuvaiheessa arvioidaan myös, mitkä aineistot säilytetään, ja määritellään säilytysaikatarve. Tarpeeton ja arkaluonteinen aineisto tuhotaan tietosuoja ja tietoturva huomioiden. Jos aineisto on tutkittavien informoinnissa ilmoitettu tuhottavan, niin sitä ei voi ilman uutta luvan hankkimista tutkittavilta jatkossa käyttää.
Kun aineistoa ei enää käsitellä aktiivisesti, aineiston metadata tarkistetaan ja täydennetään SAMKin Reportronicissa. Jos TKI-hankkeen aineisto tai opinnäytetyön aineisto halutaan säilyttää, voidaan aineiston kuvailutietoja tallentaa myös valtakunnalliseen Etsin-palveluun, vaikka itse aineisto ei olisikaan vapaasti käytettävissä.
SAMKin TKI-hankkeiden tutkimusdata säilytetään ensisijaisesti tutkimusaineistoille tarkoitetuissa data-arkistoissa, jos se on mahdollista. Jos aineisto halutaan tallentaa SAMKin aineistopankkiin jatkokäyttöön, voidaan aineiston kuvailutiedot tallentaa samoin Etsin-palveluun. SAMKin aineistopankin laadukas tutkimusaineisto voidaan linkittää Tiedejatutkimus-palveluun. Palvelun tarkoituksena on tukea tiedettä ja tutkimusta. Ytimen muodostavat Fairdata-palveluissa olevat tutkimusaineistojen metatiedot (IDA, pitkäaikaissäilytys), mutta Tiedejatutkimus.fi sisältää myös muut Qvaimella luodut metatiedot sekä muista lähteistä kopioituja metatietoja.
Fairdata-palvelukokonaisuus varmistaa tutkimuksen todennettavuuden ja toistettavuuden sekä turvaa tutkimuksen tietoaineistojen pitkäaikaisen saatavuuden.
Fairdata-palvelut.
SAMK TKI-hankkeiden data-arkisto hankkeen päätyttyä:
- TKI-hankkeen aineistojen pitkäaikaissäilytykseen suositellaan käytettäväksi valtakunnallisia arkistoja (IDA, PAS tms.).
- SAMKin omaan kehittämis- ja tutkimustoimintaan tarpeelliset aineistot voidaan tallentaa Louhi-palvelimeen. Aineistoihin pääsy tulee rajata vain aineiston käsittelyluvan saaneisiin, jos aineisto sisältää henkilötietoja. Louhi-palvelimella annetaan oikeudet ryhmälle, ei tietyille henkilöille (määritellään aineistonhallintasuunnitelmassa). Lisätietoa antaa ICT- ja digitaaliset palvelut.
- Arkistointi hankkeen päätyttyä (Tweb) määritetään talous- ja hallintopalvelujen kanssa.
SAMKin opinnäytetöiden aineistot Louhella:
- Opinnäytetyön ohjaaja ja data-arkiston vastuuhenkilö sopivat säilyttämisestä ja jatkokäytöstä, jos opinnäytetyön tekijän tai aineiston omistajan kanssa asia on sovittu.
- Opinnäytetyöaineisto ei voi sisältää henkilötietoja, jos aineistoon on pääsy muilla kuin opinnäytetyössä mukana olevalla SAMKin henkilöstöllä ja opiskelijoilla.
- Tarvittaessa opinnäytetyön ohjaaja pyytää levytilan. Lisätietoa antaa ICT- ja digitaaliset palvelut.
Avoin TKI-viestintä
Avoimuus tiedon tuottamisessa tulee edelleen yhteiskunnassa lisääntymään. Avoimesti saatavilla olevat tiedot TKI-hankkeiden ja opinnäytetöiden menetelmistä, aineistoista ja tuloksista lisäävät näiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Avoimen tiedon käyttäjinä ovat tulevaisuudessa niin kansalaiset, yritykset kuin yhteisöt.
SAMK tiedottaa TKI-toiminnasta ja opinnäytetöistä sekä tukee avointa TKI-toimintaa ja siitä tiedottamista Tiedejatutkimus-palvelussa.
Lisätietoja: Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus
Avoimuus on osa tutkimustoimintaa ja tutkitun tiedon välittömän avoimen saatavuuden tavoitteena on nostaa tieteen tasoa ja lisätä tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus on luotu palvelemaan näitä tutkimuksen perustavoitteita. Päämääränä linjauksessa on välitön saatavuus. Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus määrittää tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla ja joita edistämällä tutkimusyhteisö Suomessa voi saavuttaa tasavertaisen pääsyn tutkitun tiedon äärelle.
Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjauksen on suunniteltu valmistuvan syksyllä 2022.
Julkaisurekisterin julkaisut tallennetaan Justus-verkkopalveluun ja ne julkaistaan sivustolla Tiedejatutkimus.fi.
Avoin saatavuus tarkoittaa, että julkaisu on netin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille.
Avoin eli open access -julkaiseminen tarkoittaa tieteellisen julkaisun tai artikkelin asettamista nettiin vapaasti ja ilmaiseksi luettavaksi. Avoimen julkaiseminen kanavia ovat avoimet verkkolehdet ja julkaisuarkistot kuten Theseus.fi.
CC-lisenssi, Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle. Kansallisessa osalinjauksessa todetaan, että viimeistään vuonna 2022 kaikille uusille tutkimusjulkaisuille määritellään avoimuuden takaava CC-lisenssi turvaamaan tutkijan oikeuksia.
SAMK tarjoaa tukea ja ohjeita kirjoittamiseen. Ohjeet henkilöstölle löytyvät Into.samk.fi-intranetistä kohdasta Palvelut > Julkaisutoiminta.
Rinnakkaistallennus
Theseus.fi-julkaisuarkistosta löytyvät ammattikorkeakoulujen julkaisut ja opinnäytetyöt sekä SAMKin henkilökunnan rinnakkaistallennetut artikkelit. Kirjoittaja tallentaa julkaisun metatiedot Justukseen ja lisää samalla tiedoston, joka siirtyy Theseukseen avoimesti luettavaksi. Kirjoittajan vastuulla on sopia julkaisun kustantajan kanssa oikeuksista, tallennusluvasta ja tallennettavasta versiosta. Kirjasto tarkistaa ja julkaisee tallennetut tiedot. Theseukseen tallennettava aineisto määritellään tarkemmin Theseuksen tallennuspolitiikassa. Tarkemmat ohjeet SAMKin Into-intranetistä kohdasta Palvelut > Julkaisutoiminta. Lisätietoja: julkaisurekisteri@samk.fi
Jos olet epävarma oikeudestasi rinnakkaistallentamiseen, toimi näin:
- Tarkista kustantajan open access -periaatteet Sherpa Romeo -palvelusta, johon on koottu kansainvälisten kustantajien open access -käytänteitä.
- Voit tarkistaa käytänteet myös suoraan kustantajalta.
- Tarkista mahdollinen embargo-aika eli kustantajan määrittelemä aika lehden ilmestymisen jälkeen, jolloin artikkeli ei vielä saa olla ladattavissa avoimesta arkistosta.
Gold, green ja hybrid open access sekä kirjoittajamaksut
Gold open access tarkoittaa artikkelin julkaisemista kirjoittajamaksuja perivässä open access -lehdessä. Tästä aiheutuu tutkijalle tai tutkimusryhmälle kustannuksia.
Green open access tarkoittaa artikkelin julkaisemista korkeakoulun avoimessa julkaisuarkistossa kuten Theseus.fi tai jossain oman tieteenalan avoimessa arkistossa. Julkaiseminen on maksutonta tutkijalle. ResearchGatea, Academia.edua ja muita tutkijoiden yhteisöpalveluja ei pidetä varsinaisina open access -julkaisukanavina.
Hybrid open access tarkoittaa julkaisemista tilausmaksullisessa lehdessä, jossa tutkijan on mahdollista ostaa yksittäinen artikkelinsa avoimeksi. Artikkelin avoimeksi saaminen edellyttää kirjoittajamaksun maksamista. Hybrid open access -tyyppinen lehti sisältää sekä tilausmaksullisia että avoimia artikkeleita. Open access -tyyppisessä lehdessä puolestaan kaikki artikkelit ovat avoimesti luettavissa.
Moni open access -lehti rahoittaa toimintansa perimällä kirjoittajilta maksuja (article/author processing charge, APC). Myös hybridilehdet perivät APC-maksuja. Maksut voivat vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta tuhansiin euroihin. Kirjoittajamaksuista huolehtiminen on pääsääntöisesti tutkijan ja tutkijaryhmän vastuulla. Maksut kannattaa huomioida rahoitusta hankittaessa. FinELib-konsortio on neuvotellut alennuksia eräiden kustantajien maksuihin.
Lehteä valitessaan kannattaa huomata, että avointa julkaisemista hyödyntää joukko toimijoita, jotka perivät korkeita kirjoittajamaksuja ja julkaisevat melkein mitä tahansa ilman kunnollista vertaisarviointia. Näitä kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) ja niillä on tapana lähestyä houkuttelevilla tarjouksilla.
Orcid-tutkijatunniste
Orcid on digitaalisten tutkijatunnusten kansainvälinen rekisteri. Suomessa tunnuksia hallinnoidaan tutkijatunniste.fi-sivustolla. Ottamalla tämän tunnuksen käyttöön tutkija varmistaa, että hänen julkaisunsa ja tutkimushankkeensa yhdistyvät juuri oikeaan henkilöön. SAMK suosittelee Orcidin käyttöönottoa. Tiedot yhdistyvät Tiedejatutkimus.fi-verkkopalvelussa.
DOI ja URN
Julkaisujen pysyvillä tunnisteilla kuten DOI ja URN varmistetaan julkaisun löytyminen, vaikka nettiosoite vaihtuisikin ajan myötä.
Embargo
Embargo tarkoittaa kustantajan määrittelemää aikaa, jonka jälkeen esimerkiksi rinnakkaistallennettu artikkeli voidaan asettaa avoimesti luettavaksi.
Sherpa Romeo
Sherpa Romeo on verkkopalvelu, johon on tallennettu kansainvälisten kustantajien linjauksia lehtiartikkeleiden rinnakkaistallennuksen ehdoista.
DOAJ
Directory of Open Access Journals on itsenäinen, yhteisöllinen ja maksuton tietokanta avoimesti luettavissa olevista tieteellisistä lehdistä.
Plan S
Plan S -hankkeen tavoitteena on julkisten kansallisten sekä eurooppalaisten tutkimusrahoittajien rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen julkaiseminen luotettavissa avoimissa tiedejulkaisuissa tai julkaisualustoilla. Tavoitteena on julkisella tutkimusrahoituksella tuotettujen julkaisujen saaminen maksumuurien takaa kaikkien luettaviksi ja avoimuuden toteuttaminen kohtuullisilla kustannuksilla.
Avoin oppiminen
Avoimen oppimisen huomioiminen oppimisessa ja opetuksessa toteutuu SAMKissa osallistamalla opiskelijaa oman oppimispolun suunnitteluun, jolloin oppilaitoksen ulkopuolella hankittu osaaminen pystytään tunnistamaan ja tunnustamaan. Lisäksi tulevaisuudessa tavoitteena on opetustarjonnan avaaminen yhteiskunnassa, opetuksen suunnittelun ja toteutukseen liittyvien tietojen jakaminen sekä avoimen oppimateriaalin laajempi käyttö ja tuottaminen.
"Avoin oppiminen on suuntaus, jonka tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille madaltamalla esteitä sekä lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä avoin oppiminen on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen ja se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä." (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:avoin_oppiminen)
Mitä ovat avoimet oppimateriaalit?
Avoimet oppimateriaalit (OER) ovat eri muotoisia digitaalisia tai muita opetukseen, kasvatukseen tai oppimiseen kohdennettuja materiaaleja, jotka on vapautettu public domainiin tai jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin.
- Avoimien oppimateriaalien opas
- Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus
- Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta (pdf)
- UNESCO Recommendation on OER
- Verkkototeutusten laatukriteerit
- Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa
Avointen oppimateriaalien kirjasto
SAMKissa suositellaan avoimet oppimateriaalit julkaistavaksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Palvelua ja sieltä löytyviä oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki. Palvelua kehittävät opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja sen kehitystä koordinoi CSC Tieteen tietotekniikan keskus.
Avoimien oppimateriaalien tuottamisen periaatteet
- Avoimen oppimisen kansalliset osaamisvaatimukset (osa Oppimisen avoimuuden suosituksia 2021)
- Oma oppimateriaali julkaistaan niin, että muilla on pääsy aineistoihin Avointen oppimateriaalien kirjastossa tai muulla sovitulla tavalla.
- Sisällöt avataan muille liittämällä käyttölupa, joka kertoo millä ehdoilla muut voivat aineistoa hyödyntää.
- Käyttölupa ilmaistaan avoimen sisällön Creative Commons -lisenssillä.
- Oppimateriaaleihin suositellaan CC BY-SA 4.0 -lisenssiä.
- Suosittelemme saavutettavuuden huomioimista.
Suositus: Mitä asioita hyvä huomioida oppimateriaalin avoimessa julkaisemisessa? (pdf).
Avoimien oppimateriaalien lisenssit
Creative Commons -lisenssit kertovat, millaisia käyttöoikeuksia annat muille ihmisille: voivatko he tehdä oman oppimateriaalin sinun materiaalisi pohjalta? Saavatko he käyttää oppimateriaalisi osaa omassa materiaalissaan? Saako materiaaliasi päivittää tai kääntää eri kielelle tai muuttaa pistekirjoitukseksi? Saako oppimateriaaliasi käyttää kaupallisessa koulutuksessa?
Avointen oppimateriaalien kirjasto suosittelee valitsemaan Creative Commons Nimeä 4.0 tai Creative Commons Nimeä-JaaSamoin -lisenssin. Kumpikin näistä takaa, että sinut mainitaan oppimateriaalin tekijänä ja että muut käyttäjät saavat vapaasti käyttää oppimateriaaliasi osana oppimis-, opetus- ja koulutustarpeitaan. Ne mahdollistavat myös sen, että muut ihmiset voivat luoda omia muokkauksia oppimateriaalisi pohjalta taaten näin sen, että oppimateriaalisi voi jatkaa päivittymistä ja eloaan senkin jälkeen, kun et itse enää ole kiinnostunut pitämään sitä ajan tasalla. Creative Commons Nimeä-JaaSamoin takaa myös sen, että kaikki muokkaukset ja uudelleentyöstöt, jotka materiaalisi pohjalta tehdään, jaetaan samalla avoimella lisenssillä.
Creative Commons EiMuutoksia -lisenssiehtoa ei suositella käytettäväksi avoimissa oppimateriaaleissa. Lisenssi estää oppimateriaalin kaikenlaisen päivittämisen ja johdannaismateriaalien tekemisen. Oppimateriaalia ei voi myöskään esimerkiksi kääntää tai muuttaa pistekirjoitukseksi. Harkintaa kannattaa käyttää Creative Commons EiKaupallinen -lisenssien käyttössä, sillä se estää materiaalin käytön esimerkiksi oppilaitosten järjestämissä maksullisissa kursseissa ja koulutuksissa. Nämäkin lisenssiehdot voi kuitenkin valita oppimateriaalille. Lisätietoa Creative Commons -sivuilta.
JHS-suositus 189: Avoimen tietoaineiston käyttölupa.
Jos oppimateriaalilla on useita tekijöitä tai omistajia, tulee avoimesta lisenssistä sopia kaikkien osapuolten kesken. Sopimusmalleja löytyy opettajantekijanoikeus.fi-sivuilta.
Huomioithan myös, että jos käytät muiden tekijöiden kuvia tai materiaalia osana oppimateriaaliasi, näidenkin tulee olla avoimesti lisensoituja tai sinulla tulee olla lupa käyttää niitä avoimesti lisensoidussa oppimateriaalissa. Tekijänoikeuksista ja avoimesta lisensoinnista on opettajille suunnattu oppimateriaali.
Tietokoneohjelmien tekijänoikeudet ja lisenssit ovat jaettavissa kahteen pääkategoriaan: avoimet ja suljetut lisenssit. Avoimet lisenssit antavat käyttäjälle lisäoikeuksia. Suljetut lisenssit taas rajoittavat käyttäjän oikeuksia. GNU General Public License on Creative Commonsin ohella yksi käytetyimmistä avoimista lisensseistä, joka antaa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen teosta. GPL:n ehtona on se, että teoksesta tehdyt muunnelmat lisensoidaan samalla lisenssillä, joten niitäkin voi muuttaa ja jakaa vapaasti.
Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat. He voivat auttaa tutkimuksen tekemisessä kuten kerätä, luokitella tai analysoida tutkimusdataa. Ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistiedettä voidaan kutsua myös osallistavaksi tieteeksi, joukkoistetuksi tieteeksi tai kansalaishavainnoinniksi.
Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset
AVAA – Avointen aineistojen julkaisualusta
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus
Avointen oppimateriaalien kirjasto
Fairdata-palvelukoulutusten tallenteet
Informointi henkilötietojen käsittelystä
JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa
Kansalliset pitkäaikaissäilytyspalvelut – määrittelyt
Kvalitatiivisen datan käsittely
Kvantitatiivisen datatiedoston käsittely
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
Miksi aineistonhallintaa ja jatkokäyttöä?
Ohje arkaluonteisia henkilötietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun ja keskeiset käsitteet
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus
Sopimusmallit avoimeen sisällöntuotantoon
Suositus: Mitä asioita hyvä huomioida oppimateriaalin avoimessa julkaisemisessa?
Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen
Tietokoneohjelmien tekijänoikeus ja lisenssit
Tracing data : Data citation roadmap for Finland
Tunnisteellisuus ja anonymisointi
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus
Tutkittavien informointi – mallipohja
Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun
SAMKin avoimet oppimisympäristöt
Apparaatti – Liiketoiminta- ja teknologiapalvelujen oppimisympäristö
Robotiikka Akatemia – Automaation, robotiikan ja tekoälyn oppimisympäristö
Soteekki – Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristö
Talous & Tekniikka Akatemia – Logistiikan, tuotantotalouden ja liiketoiminnan oppimisympäristö
Tämä sivu "Avoimen tieteen ja opetuksen toimintakulttuuri" on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.