Laatujärjestelmän kuvaus

Määritellyn laatupolitiikan mukaisesti SAMKin toiminta on asiakaslähtöistä. SAMKin asiakkailla ymmärretään niitä tahoja ja ryhmiä, jotka käyttävät SAMKin palveluita. Palveluita käyttäviä sisäisiä asiakkaita ovat opiskelijat ja henkilökunta ja ulkoisia asiakkaita yritykset, yhteisöt ja palveluja käyttävät kansalaiset.

Opiskelijoiden tarpeiden selvittämiskeinoja ovat opiskelua koskeva palautejärjestelmä, opiskelijakyselyt ja opiskelijoiden osallistuminen edustajiensa välityksellä kehittämisryhmien ja päättävien elinten toimintaan. Yritysten ja yhteisöjen asiakastarpeita selvitetään muun muassa osaamistarpeiden seurannalla, työelämän edustajien osallistumisella SAMKin hallintoon ja tutkinto-ohjelmakohtaisiin neuvottelukuntiin sekä SAMKin henkilöstön ja työelämän yritysten ja yhteisöjen henkilöstön tiiviillä kanssakäymisellä. Neuvottelukuntien kokoonpanot löytyvät intrasta.

SAMK toimii aktiivisena kumppanina alueen yritysten ja yhteisöjen kehittämisessä. Pääasiallisia kehittämisvälineitä ovat täydennyskoulutus sekä tutkimus ja kehittämisprojektit. Koulutustarpeiden ennakoinnilla on merkitystä sekä koulutusmäärien että -sisältöjen suunnittelussa. SAMK on mukana myös alueellisessa koulutustarpeiden ennakointimenettelyn kehittämisessä. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa Satakunnan ELY-keskuksen alueraadissa. Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään vuosittain teemakohtaisesti. Raadissa ovat jäseninä edustajat alueen kunnista, oppilaitoksista, Teknologiateollisuudesta, ELY-keskuksesta, Prizztech OY:stä, Kauppakamareista, Satakuntaliitosta, Satakunnan yrittäjistä ja TE-keskuksesta.

Toimintaympäristön riskit ja mahdollisuudet, toimintajärjestelmän muutosten hallinta

Riskien ja mahdollisuuksien hallinnalla tarkoitetaan seurauksiltaan merkittävien kielteisten (riskien) tai myönteisten (mahdollisuuksien) tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä, niihin varautumista ja niiden huomioon ottamista päätöksenteossa.

Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu SAMKin hyvään hallintotapaan. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että SAMK tunnistaa ja hallitsee riskejä, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan.

Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto sekä koko henkilöstö. Vastuu riskienhallinnasta sisäisestä valvonnasta on SAMKin ylimmällä johdolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa SAMKin johtamista. Johto määrittelee toimintatavat ja ohjeet, joiden avulla strategiaan perustuvat päämäärät ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

 1. Lähtökohdat ja käsitteet

Riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Riskienhallinta on osa tehokasta ja toimivaa johtoa. Ulkoisia riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan ulkoisen toimintaympäristön muutosten valossa. Riskienhallinnan tarkastelua tehdään kokonaisvaltaisesti eli kaikkia SAMKin toimintaan vaikuttavia riskejä tarkastellaan riippumatta siitä, mistä ne aiheutuvat. SAMK haluaa kehittää ja toteuttaa riskienhallintaansa systemaattisesti läpi koko organisaation ja ohjeistaa toimintatavat riskienhallinnan periaatteiden toteuttamiseksi. Riskienhallinnan kehys ja ohjeistus määrittelee riskienhallinnan prosessit ja toimintatavat, mutta vastuu niiden käytännön toteuttamisesta on SAMKin johdolla.

Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta on kaikki ne sisäiset menettely- ja toimintavat, joiden avulla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus.

Sisäinen valvonta kuvataan prosessina, jonka avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteet ryhmitellään neljään luokkaan:
• Strategiset tavoitteet - SAMKin toiminta-ajatuksen mukaisia ja sitä tukevia
• Toiminnalliset – organisaation voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö
• Raportointia koskevat – raportoinnin luotettavuus
• Vaatimustenmukaisuutta koskevat – sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen.

Sisäinen valvonta käsittää kaikki ne toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat organisaation sisäinen toimintaympäristö, tavoiteasettelu, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, tiedonkulku ja viestintä sekä seuranta.

Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäinen tarkastus auttaa SAMKia sen riskienhallinta-, valvonta-, johtamisen- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään SAMKin hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta.

2. Toteutus

Vastuut sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on määritelty seuraavasti
• SAMKin toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
• SAMKin toimintasääntö vastuuttaa johtajat omien vastuualueidensa sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan. Riskienhallinta on tehokkainta, kun se on osa tavanomaista johtamista ja toiminnan prosesseja.
• SAMKin johtoryhmä ohjaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista osana johtoryhmän vuosikelloa ja strategian toimeenpanoa.
• SAMKin talous- ja hallintojohtaja toimii myös riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavana johtajana ja koordinoi tässä ominaisuudessa SAMKin kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, panee toimeen tarkastustoimenpiteitä sisäisen valvonnan tueksi ja valvontajärjestelmien toimivuuden arvioimiseksi, vastaa vuosisuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta sekä kehittää toimintaa ja järjestää riskienhallinnan koulutusta. Hän raportoi toimitusjohtajalle.
• SAMKin jokainen työntekijä toteuttaa riskienhallintaa omassa tehtävässään ja on velvollinen raportoimaan työssään tunnistamista riskeistä esihenkilölleen.

Riskienhallinnan vuosisuunnitelmat laaditaan vuosittain pitkän aikavälin linjausten perusteella. Hallitukselle annetaan selonteko vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta toteutettujen arviointien perusteella sekä toiminnan kehittämisestä. Toiminnasta laaditaan vuosiraportti, jonka perusteella vuosittaisen tilinpäätöksen toimintakertomukseen laaditaan selonteko riskienhallinnasta.

Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma laaditaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Tarkastus suunnataan vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja SAMKin tavoitteiden kannalta tärkeitä. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus käydään johdon kanssa läpi puolivuosittain. Sisäisen tarkastuksen koordinaattori toimii toimitusjohtajan alaisuudessa.

Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmistustoimintojen ja tilintarkastajien kanssa. Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointitehtävien suorittamiseen. Ulkopuoliset palveluntarjoajat toimivat tällöin sisäisen tarkastuksen koordinaattorin ohjauksessa.
Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka jaetaan toimitusjohtajalle sekä tarkastettavan toiminnon tai yksikön johdolle. Tarkastusraportit saatetaan tiedoksi tilintarkastajille ja harkinnan mukaan niille tahoille, jotka raportin sisällön mukaan katsotaan aiheellisiksi. Sisäinen tarkastus laatii toimitusjohtajalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista sekä sovituista toimenpiteistä. Hallitukselle laaditaan vuosiraportti sisäisen tarkastuksen toiminnasta.

SAMK on alueen osaajien kouluttaja, kehittäjä, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. SAMK profiloituu teollisuuskorkeakouluksi. SAMKissa toimitaan yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaisesti ja tulosta tehdään yhdessä. SAMKissa ylläpidetään kokeiluihin rohkaisevaa toimintakulttuuria, joka mahdollistaa odotusten ylittämisen. Toiminnassa korostuu jokaisen vastuullisuus.

#SAMK2030-strategia

 

Koulutus SAMKissa

SAMKin koulutusvastuut perustuvat alueen elinkeinorakenne- ja osaamistarveanalyyseihin. Valtioneuvosto on myöntänyt SAMKille toimiluvassa (OKM/23/533/2013) oikeuden toteuttaa koulutusta kuudella koulutusalalla: kulttuuri, liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Koulutusvastuita koskien OKM on määritellyt myönnettävien tutkintojen nimet ja laajuudet sekä koulutusvastuiden hakukohdenimet.

Koulutusta tarjotaan päiväkoulutuksena ja monimuotokoulutuksena. Koulutus jakautuu tutkintokoulutukseen, yrityksille ja yhteisöille myytävään täydennyskoulutukseen sekä avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen. Tutkintokoulutuksessa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkinto (perustutkinto) ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Lisäksi voidaan tarjota erikoistumiskoulutuksia, jotka ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.

Ennakointitiedon ja yrityksille tehtävien osaamiskartoitusten pohjalta toteutetaan työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta sekä yritysten ja yhteisöjen henkilöstön osaamisen tasoa nostavia kehittämistoimia. Ammatillisia täydennyskoulutuksia ja muita osaamisen kehittämistoimia toteutetaan joko yksittäisen yrityksen tai yhteisön tai laajemmin tietyn ammattiryhmän tai toimialan tarpeisiin.

Merkittävimpien yhteistyöyritysten ja yhteisöjen kanssa solmittavien kumppanuussopimusten kautta mahdollistetaan pitkäjänteinen yhteistyö yrityksen tai yhteisön osaamispääoman kehittämiseksi. Kumppanuuden kautta yritys saa käyttöönsä kaikki SAMKin työkalut: tutkimustoiminnan, hankeyhteistyön, opiskelijayritysyhteistyön, hitaan rekrytoinnin (harjoittelu ja opinnäytetyö), nopean rekrytoinnin, henkilöstön tutkintokouluttautumisen ja kohdennetun yrityskoulutuksen.

Opetuksen lähtökohdat

Satakunnan ammattikorkeakoulussa käytetään pedagogisia menetelmiä, joiden periaatteita ovat ongelmalähtöisyys, arkitiedosta asiantuntijuuteen kehittyminen ja yhteistoiminnallisuus. Pedagogiset mallit toteuttavat kokeilemalla, tutkimalla ja kehittämällä oppimista vuorovaikutteisissa oppimistilanteissa. Opetus, opetusjärjestelyt ja arvioinnin menetelmien kehittäminen tukevat opiskelijan tehokasta ja joustavaa etenemistä. Työelämäläheiset ja verkottuneet oppimisympäristöt nähdään opiskelijan ammatillista kasvua edistävinä tekijöinä koulutuksessa.

Oppimisen kokeminen tavoitteelliseksi ja merkitykselliseksi on keskeistä ammattikorkeakoulutuksessa. Pedagoginen työ ja käsitys oppimisesta perustuvat käsitykseen oppijasta, joka opintojen aikana tiedollisen ja taidollisen kehittymisen ohella ammatillista ja asiantuntijana toimimisen identiteettiään.  Opiskelija on oman osaamisensa kasvussa ja sen itsearvioimisessa aktiivinen ja vastuullinen toimija. Oppimisen kohteina ammattikorkeakoulussa ovat sekä opiskeltavan asian sisällöt ja soveltaminen että tiedonhaun ja kriittisen tiedonkäsittelyn taidot ja kyky oman osaamisensa esille tuomiseen oppimistilanteen ja työelämän edellyttämällä tavalla. Opiskelijan aiemmat tiedot, kokemukset ja ymmärrys ovat merkityksellisiä oppimistilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on, että oman osaamisen kehittämisestä tulee tärkeä osa opiskelijan elämää ja valmiuksia myös ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.

Joustavat opintopolut edellyttävät monimuotoisia ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä sekä opiskelijoiden ohjauksen merkityksen näkemistä holistisena, kokonaisvaltaisena ohjauksena. Siinä jokainen henkilökunnan jäsen tunnistaa roolinsa opiskelijan ohjaajana ja ohjaus nähdään sekä opiskelua ja oppimista että laajemmin ammatillista kasvua tukevana toimintana. Opintojaksojen suunnittelussa tuetaan menetelmällisiä ratkaisuja, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan hankittu tai hankittava osaaminen, joka voi olla perinteistä ennen opintoja syntyneen osaamisen tunnustamista tai esimerkiksi opiskelijalähtöistä työn opinnollista tai vapaa-ajantoimissa syntyvää osaamista. Opetuksen menetelmäkehityksellä tuetaan jatkuvan oppimisen tavoitteiden toteutumista ammattikorkeakoulussa.

Opintoihin kytketään projektitoiminta sekä tutkimus ja kehittäminen, jotka opintojen loppuvaiheessa syvenevät osana opinnäytetyön prosessia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusvalmiudet nähdään ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvan opiskelijan ammatillisina, korkeakoulutasoisina valmiuksina.

Opetukseen liittyvät prosessit ovat kuvattuina ARC-järjestelmässä, jonne pääsee kirjautumalla SAMK-tunnuksilla.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

• perustuu elinkeinoelämän ja alueen tarpeiden ja strategioiden pohjalta valituille painopisteille
• perustuu henkilöstön korkeatasoiseen osaamiseen ja osaamisen kehittämistarpeisiin, alueen erikoistuntemukseen ja opiskelijoiden oppimistarpeisiin
• on asiakaslähtöistä ja ennakoivaa
• tuottaa alueen kehittymisen ja kilpailukyvyn kasvattamisen kannalta tarpeellisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita
• tukee uusien yritysten syntymistä alueelle SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnan kautta
• on kiinteässä yhteydessä opetukseen
• ei kilpaile alueellisen yritystoiminnan kanssa
• on asiakkaiden ja julkisten rahoituslähteiden rahoittamaa. Myös SAMK voi toimia rahoittajana, jos hanke tai projekti kasvattaa henkilöstön tai opiskelijoiden osaamispääomaa.
• hyödyntää pääresurssina omaa henkilöstöä ja opiskelijoita. Henkilöstölle projektit ja hankkeet ovat osa työtehtäviä, opiskelijoille osa monimuotoista opiskelua.
• kasvattaa sekä SAMKin, sen asiakkaiden että yhteiskunnan osaamispääomaa
• pyrkii tietoisesti toiminnan korkeaan laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen

TKI:n keskeiset toiminnat ovat

• Tutkimusryhmätoiminta
• Ulkoisen rahoituksen hankkeet
• Tutkimustulosten hyödyntäminen
• Yrittäjyys

TKI:n keskeiset toiminnot ovat kuvattuina tarkemmin ARC-järjestelmässä, jonne pääsee kirjautumalla SAMK-tunnuksilla.

Tukiprosessit

SAMKin tukiprosessit on jaoteltu laadunhallintaan, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja ICT-palveluihin.

Laadunhallinnan prosesseihin kuuluvat aloite-, palaute- ja reklamaatiomenettelyt, sekä sisäisen auditoinnin prosessi.

Henkilöstöhallinnon prosesseihin kuuluvat henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen, kehityskeskustelujen käyminen, kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus, matkustaminen ja työn riskien arviointi.

Taloushallinnon prosesseihin kuuluvat hankintojen tekeminen ja ICT-palvelujen prosesseista uuden tietojärjestelmän hanke ja käyttöönotto sekä järjestelmien käyttöoikeuksien hallinta.

SAMKin keskeiset tukiprosessit ovat kuvattuina ARC-järjestelmässä (kirjautuminen SAMK-tunnuksilla).

Työhyvinvointi

SAMKin yhtenä strategisena tavoitteena on, että SAMK on osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö, ja laatutavoitteeksi on määritelty, että henkilöstön työtyytyväisyys on hyvä. SAMK on työpaikkana turvallinen, terveellinen ja tuottava jokaiselle työntekijälle. Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia. Työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveellisessä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työskentelyn keskeisiä kumppaneita ovat johdon ja työntekijöiden lisäksi työsuojelu, luottamusmiehet, henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto. Työhyvinvoinnista, työsuojelusta ja –turvallisuudesta kerrotaan tarkemmin henkilöstön intrassa. Työhyvinvoinnin kehittämistä tukevat SAMKissa useat ohjelmat ja ohjeet, kuten

• Työhyvinvointisuunnitelma
• Työsuojelun toimintaohjelma
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
• Työkyvyn varhainen tuki -ohjelma
• Hyvä työkäytös -ohjelma ja väkivallan ehkäisy sekä
• Päihteettömyys-ohjelma.

Ohjelmat löytyvät intrasta ja niitä päivitetään säännöllisesti.

SAMKin laatupolitiikan mukaisesti toiminnassa pyritään tietoisesti korkeaan laatuun ja strateginen johtaminen perustuu jatkuvaan arviointiin.

Tiedolla johtaminen on SAMKissa ajantasaista ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. SAMKin strategisten tavoitteiden saavuttamista seurataan toimenpideohjelman systemaattisella seurannalla. Tavoitteille asetetut mittarit perustuvat määrälliseen tietoon, joka on ”ulkopuolelta” mitattua ja joka mittaa ja selittää laadullisen tekemisen onnistumista tai epäonnistumista. Laadulliset tavoitteet on siis operationaalistettu määrälliseen, mitattavaan muotoon.

SAMKin laatutavoitteissa on määritelty, että henkilöstö pystyy tunnistamaan oman työnsä osaksi SAMKin toiminnan kokonaisuutta. Oman toiminnan arviointi ja saadun arviointitiedon hyödyntäminen ja käsittely henkilöstön kanssa on luonnollista toimintaa kaikilla SAMKin tasoilla.

SAMKin johto seuraa määrällisten tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti mittarit.samk.fi sivustolta. Myös henkilöstö voi seurata tavoitteiden saavuttamista kirjautumalla mittarit.samk.fi SAMK-tunnuksella.

Osaamisaluejohtajat seuraavat tavoitteiden saavuttamisen astetta säännöllisesti ja toiminnan tuloksellisuutta käydään läpi tiimikokouksissa.

Opetushallinnon julkaisemalla Vipunen-nettisivulla on nähtävissä jokaisen ammattikorkeakoulun suoriutumisen taso rahoitusmallin mittareiden osalta. SAMKissa työstetään johdon katselmukseen vertailutiedot korkeakoulun sijoittumisesta muihin ammattikorkeakouluihin nähden.

Laadullista palautetta opiskelijoilta, alumneilta ja yhteistyökumppaneilta saadaan erilaisten korkeakoulun tekemien tutkimusten avulla. Tutkimukset on kirjattu SAMKin arviointiohjelmaan (vaatii kirjautumisen). Laadullinen palaute käsitellään myös johdon vuosikatselmuksessa.

#SAMK 2030 strategian mukaisesti SAMKilla on vastuu tuottaa muuntuvaa osaamista modernin ja monialaisen työelämän tarpeisiin maakunnassa ja lähialueilla sekä valituilla aloilla koko Suomessa. Tämä edellyttää kokeilevaa toimintakulttuuria sekä tutkimuksen että opetuksen osalta.

SAMKissa on kattava tarjonta työelämälähtöisiä ja monimuotoisia tutkinto- ja jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia. SAMK onkin alueen työelämä-, koulutus- ja tutkimusyhteistyön kokoava voima, jolle tuloksellinen toiminta antaa liikkumavaraa. SAMK on sitoutunut toimimaan alueen innovatiivisen toiminnan veturina, kansainvälistäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä. SAMKin tutkimusryhmät (automaatio ja robotiikka; esteettömyys ja saavutettavuus; hyvinvointia edistävä teknologia; ikääntyvien palvelut; logistiikka; matkailuliiketoiminta; mielenterveys; sisäympäristö; tekoäly; työvoiman toimintakyky; älykkäät energiaratkaisut; älykkäät kaupunkialueet ja älykäs merenkulku) toteuttavat työelämälähtöisesti korkeakoulun tehtävän mukaista toimintaa.

SAMKin strategiassa määritellyt vahvuusalat ovat sellaisia, joissa

• SAMK toimii osaamiskeskittymän vetäjänä olennaisena osana suurempaa ekosysteemiä
• SAMKilla on tunnustettua kansallista osaamista
• Maakunnan yritykset ja yhteisöt edellyttävät SAMKilta vaikuttavaa koulutuspanostusta
• Tutkimusryhmien toiminta on sekä tuote- ja palvelukehityksessä että soveltavassa tutkimuksessa korkeatasoista, myös kansainvälisesti.

SAMKissa kehitetään organisaation osaamista systemaattisesti. SAMK kehittyy koko ajan myös kansainvälisesti vahvistamalla kansainvälisten opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muiden osaajien integroitumista yhteisöön. Hyvinvointia lisäävää toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa, ja opiskeluhyvinvointia sekä henkilöstön hyvinvointia seurataan myös säännöllisesti.

SAMKin strategiassa on määritelty vahvuusalat, läpileikkaavat alat ja nousevat alat. Strategian mukaisille tavoitteille on laadittu toimenpiteet, jotka löytyvät Plannerista (Office365) > SAMK strategian toimenpideohjelma 2021-2024 .

Johtamisen organisaatiokaavio

Strategian, laadun ja toiminnan ohjaus

SAMKin toiminnan ohjaamisen peruspilareita ovat
1) strategia
2) strategian tavoitteiden ja rahoitusmallin tavoitteiden mittaaminen
3) toiminnan kehittäminen
Laatujohtamisella ja laadunhallinnalla pyritään tehokkaaseen johtamiseen ja saavuttamaan asetetut tavoitteet. Johtaminen ja laatujärjestelmän ylläpitäminen nähdään samaksi prosessiksi, jossa tärkeintä on johdon sitoutuminen.

Rakennamme yrityskulttuuria oppiessamme selviytymään ulkoisesti vaativissa olosuhteissa, samalla oppien sisäistä yhteistoimintaa. Yrityskulttuuri on seurausta toiminnasta. Systemaattinen, strategiasta kumpuava, yrityksen yhdessä työntekijöiden kanssa johtama yrityskulttuuri tulee strategian toteutumista ja tekee johtamisesta helpompaa. Yrityskulttuurin kehittäminen strategiaa tukevalla tavalla on mielekästä. Yrityskulttuurista tulee osa strategista toiminnan ohjausta.

Palkitseminen on tärkeä osa toiminnan ohjausta. SAMKin palkitsemismalli 1) vahvistaa yhteisöämme ja palkitsee yhteisistä saavutuksista, 2) kannustaa yhteiseen toiminnan kehittämiseen ja innovointiin sekä 3) antaa tunnustusta perustyölle ja huomioi arjen onnistumiset.

Laatujärjestelmä ISO9001:2015 on johtamista ja liiketoimintaa tukeva. Dokumentoimiselle on uudistetussa standardissa annettu uusia vapauksia, jolloin eri järjestelmien integroiminen helpottuu.

Yritysarkkitehtuurin mukaisesti SAMKissa on kuvattu liiketoiminnan suhteet järjestelmiin, teknologiaan ja tietoon. Toiminnan ohjauksen ydinjärjestelmät sisältyvät yritysarkkitehtuurin kuvaukseen (ARC).

Katso esittelyvideo ARC-järjestelmään kootusta toiminnan ohjauksesta.

Toiminnan tulokset

SAMKin strategiassa on määritelty vahvuusalat, läpileikkaavat alat ja nousevat alat. Strategian mukaisille tavoitteille on laadittu toimenpiteet, jotka löytyvät Plannerista (Office365) > SAMK strategian toimenpideohjelma 2021-2024. Toimenpiteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan säännöllisesti (ks. kohta Check)

Asiakastyytyväisyys

SAMKin toiminnan tavoitteena on sekä yksilö-, yrityselämä- että yhteisöasiakkaiden tyytyväisyys. Toiminnan lähtökohtina ovat koulutuspalvelujen, sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hallittu asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus. Tämän varmistamiseksi SAMK kerää toiminnastaan ja tuloksistaan asiakas- ja sidosryhmäpalautetta.

Arviointiohjelmassa (vaatii kirjautumisen) on kuvattu asiakkaisiin ja sidosryhmiin liittyvät seuranta-, palaute- ja arviointitavat. Keskeisimmät niistä ovat

Opiskelijat

1. Opintojaksopalaute. SAMKissa opintojaksopalaute on liitettynä Tuudo-mobiilisovellukseen. Opintojaksopalaute on opiskelijan opintojakson lopuksi antama palaute, jota käytetään opetuksen ja ohjauksen laadun kehittämiseksi ja varmistamiseksi. Opintojaksopalautteen antamisen jälkeen palautekyselyyn vastanneet opiskelijat saavat koonnin palautekyselyn vastauksista vastapalautteena.
2. Ohjauskeskustelu aina tarvittaessa ja vähintään opintojen aloitus- ja päättövaiheessa.
3. Opiskelijahyvinvointikysely. Kahden vuoden vuoden välein toteutettava kysely, joka on suunnattu kaikille SAMKin tutkinto-opiskelijoille, jotka ovat läsnäolevia opiskelijoita kyselyn ajankohtana.
4. AVOP-kysely. OKMn valmistuville opiskelijoille suunnattu kysely.
5. Aloite-, palaute- ja reklamaatiomenettely.

Yritykset, yhteisöt ja alumnit

1. TKI-tulosten hyödyntämisen ja innovaatioiden kaupallistamisen prosessi: Hankkeiden tulostarkastelu ja IPR-selvitykset
2. Neuvottelukuntamekanismi. Yrityselämällä on edustus tutkinto-ohjelmakohtaisissa neuvottelukunnissa. Neuvottelukunnan kokouksissa työelämän edustajilla on mahdollisuus antaa palautetta SAMKin palveluista ja sen tuottamasta osaamisesta.
3. Täydennyskoulutuksen kurssipalautteet
4. Palaute- ja reklamaatiomenettely

SAMKin rooli ja merkittävyys maakunnassa on kasvanut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Strategiansa mukaisesti SAMKista on tullut alueen työelämä-, koulutus- ja tutkimusyhteistyön kokoava voima. SAMK kutsutaan mukaan käytännössä kaikkiin maakunnan yhteistyöverkostoihin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa saavutetun luottamuksen ja maineen kautta SAMKin kv-verkostot kasvavat vastaavalla tavalla kutsutuksi tulemisen kautta.

SAMKin hanketoiminnassa korkeakoulujen yhteishankkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Lisäksi kansainvälisten yhteishankkeiden osuus hankevolyymistä on merkittävä.

SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan yrittäjyyden nähdään toimivan voimavarana ja uudistumisen generaattorina sekä ammattikorkeakoululle että alueelliselle kehitykselle.

Yrityskiihdyttämö™ taas palvelee korkeakouluyhteisön lisäksi kaikkia satakuntalaisia yrittäjiä. Kiihdyttämö toimii myös startup-kentällä aktivaattorina, sparraajana ja sijoittajana.

Toiminnan vaikuttavuuden arviointi & laatujärjestelmän arviointi

SAMKin laatupolitiikan mukaisesti toiminnassa pyritään tietoisesti korkeaan laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen.

SAMKin toimintaa arvioidaan systemaattisesti koko vuoden aikana. Eri toimintojen käsittely johtoryhmässä ja YT-neuvottelukunnassa on rakennettu vuosikelloihin, jotka löytyvät laatutallenteista Tweb-järjestelmästä (vaatii kirjautumisen). SAMKin laajennettu johto, johon kuuluvat johtoryhmän lisäksi päälliköt, tiimivastaavat, sekä työsuojelu- ja YT-neuvottelukunnan edustajat, osallistuu toiminnan suunnitteluun ja arviointiin kokoontuen kaksi kertaa vuodessa. Kevään kokoontumisessa teemana on strategian toimenpideohjelman arviointi ja päivittäminen ja syksyn kokoontumisessa sidosryhmien tarpeitten ja odotusten kartoittaminen sekä SAMKin ja sen toimintaympäristön muutosten ja riskien hallinta.

Riskien ja mahdollisuuksien hallintaa sekä sisäistä valvontaa kehitetään toteutettujen arviointien ja itsearviointien perusteella. Itsearviointia ja toimenpiteiden toteuttamista arvioidaan keväisin johdon katselmuksessa vuosisuunnitelman mukaisesti, jotta voidaan varmistua vaikuttavista laatua parantavien toimenpiteiden toteutumisesta.

Koko laatujärjestelmän toimivuutta SAMKin toiminnan ohjaamisessa arvioidaan johdon katselmuksissa. Katselmuksessa johtoryhmä arvioi ja analysoi laatupolitiikan ja laatutavoitteet, sekä SAMKin toiminnassaan saavuttamia tuloksia toimintayksikkö- ja valtakunnallisella tasolla. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan myös tekemällä juurisyyanalyysiä ulkoisten ja sisäisten auditointien tuloksista. Auditointihavainnot, havaintojen pohjalta laaditut jatkotoimenpiteet ja katselmukset löytyvät TWebistä hakusanalla laatutallentet (vaatii kirjautumisen) ja henkilökunnan intrasta. Laatupolitiikan mukaisesti SAMKissa ylläpidetään perustehtävien korkeatasoista hoitamista tukevaa laatujärjestelmää.

Laatutallenteita ovat Strategian, toimenpideohjelman ja laadunhallinnan prosessin mukaisesti myös:

• Johdon katselmuksen Laatuarviointi (laatujärjestelmän arviointi, toiminnan vaikuttavuuden arviointi, mittaritulosten arviointi, auditointien tulokset, juurisyyanalyysi)
• Johdon seminaarin Laatujohtamisen ja laadunhallinnan tarkastelu (sidosryhmien tarpeet ja odotukset, toimintaympäristön riskit ja mahdollisuudet, toimintajärjestelmän muutokset)

Toiminnan kehittäminen

Koko SAMKin strategisesta suunnittelu- ja kehittämistoiminnasta vastaa rehtori ja hänen tukenaan johtoryhmä, johon kuuluvat vararehtori, talous- ja hallintojohtaja sekä osaamisalueen johtajat. Toimintayksiköissä johdon tekemien strategisten linjausten mukaisesta kehittämistoiminnasta vastaa toimintayksikön johtaja. Opetusprosessin kehittämisestä vastaa lisäksi opetuksen johtoryhmä, ja TKI-toiminnan ja opiskelijayrittäjyyden kehittämisestä vastaa tutkimuksen johtoryhmä. Näiden johtoryhmien vastuut on kuvattu tarkemmin toimintasäännössä ja ryhmien kokoonpano löytyy intrasta. SAMKin laatupolitiikan mukaisesti korkean laadun ylläpitäminen kuuluu myös jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen SAMKilainen osallistuukin oman työnsä ja sitä kautta koko toiminnan kehittämiseen.

SAMKissa toimii seitsemän kehittämisryhmää, jotka ovat esteettömyys ja saavutettavuus -kehittämisryhmä, kansainvälisen toiminnan kehittämisryhmä, kestävä kehitys ja vastuullisuus -kehittämisryhmä, laadunhallinnan kehittämisryhmä, opetuksen kehittämisryhmä, opiskelu- ja hyvinvointi -kehittämisryhmä sekä opinnäytetyön kehittämisryhmä. Kehittämisryhmien tehtävät ja jäsenet löytyvät intrasta. Laaturyhmän jäsenet toimivat laatukoordinaattoreina ja heidän tehtäväkuvauksensa löytyvät myös intrasta. SAMKin opetuksen laatutavoitteiden mukaisesti opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittämiseen. Jokaisessa kehittämisryhmässä, kuten myös opetuksen johtoryhmässä on mukana opiskelijaedustus.

Laatupolitiikan mukaan toiminnan kehittäminen perustuu jatkuvaan arviointiin. Jatkuvan kehittämisen pohjana on sekä määrällisistä että laadullisista mittareista saatava tieto, joilla SAMKin toimintaa mitataan. Johdon vuosikatselmuksessa arvioidaan ja analysoidaan toiminnassa saavutetut tulokset.

Henkilökunnan intra

Opiskelijaintra

SAMKissa suoritetaan vuosittaisen ulkoisen sertifiointiin liittyvän auditoinnin lisäksi vähintään kaksi sisäistä auditointia, joista toinen voidaan toteuttaa ristiin auditointina jonkun muun vastaavan organisaation kanssa. Sisäiset auditointikohteet valitaan strategiaperustaisesti ja rehtorin hyväksymä kolmen vuoden auditointisuunnitelma löytyy Twebistä. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Auditoinnit toteutetaan kehittävän auditoinnin hengessä ja auditoijina toimivat auditoijapooliin kuuluvat koulutetut auditoijat.

Riskien hallinta

SAMKin johtoryhmä ja riskienhallinnasta vastaava johtaja vastaavat toiminnan kehittämisestä. Hallitukselle laadittavista selonteoista sekä riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen raporteista ilmenevät keskeiset kehittämisalueet otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnan kehittämisessä. Havaitut ja arvioinnissa esille nousseet kehittämiskohteet asetetaan tavoitteellisiksi teemoiksi seuraavan vuoden riskien ja mahdollisuuksien hallinnan vuosisuunnitelmaan.
SAMK painottaa riskienhallinnan sisällyttämistä osaksi tavanomaisia prosesseja. Toimintaohjeisiin sisällytetään ohjeistus riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja seurannasta. Teematarkastuksia toteutetaan yksikkökohtaisten arviointien ja tarkastusten lisäksi. Näiden tulosten perusteella toimintayksiköt laativat kehittämissuunnitelmia oman toimintansa kehittämiseksi.

Menettelyohjeet ovat ARCissa. (Samkilaisille, vaatii kirjautumisen.)

Näin löydät tarvitsemasi: katso esittelyvideo ARCiin kootusta toiminnanohjausjärjestelmästä.