Esittelyssä exoskeleton: asiakaskokemus ja käyttäjäymmärrys haltuun

Ennen joulua neljä fysioterapeutin taustan omaavaa SAMKilaista: Anja Poberznik, Krista Toivonen, Kyle Mulholland ja Sari Lintukorpi saivat kolmipäiväisen intensiivikoulutuksen ja Indego Specialist -sertifikaatin SAMKin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön hankkiman exoskeletonin käyttöön.

Exoskeleton-kuntoutusrobotin testaus.

Suomessa exoskeletonien kehitys on hieman jäljessä: rapakon takaa löytyy kotikäytössä olevia personal-malleja, jotka ovat kevyempiä, edullisempia ja toimivat apuvälineinä. Niiden avulla asiakkaat voivat tehdä kotitöitä pystyasennossa tai palata jopa työelämään. Indego-exoskeletonin asetuksia muutetaan kännykkään asennettavan apin avulla.

– Terveenä ihmisenä vartalon hallinnan luovuttaminen koneelle tuntuu vaikealta, kommentoi tutkijayliopettaja Sari Merilampi tuntemuksiaan exoskeleton-kuntoutusrobotin käytön jälkeen.

Sertifikaatin omaavat toimivat jatkossa paitsi kuntoutuksen opetustehtävissä, myös Merilammen johdolla hanketoiminnassa ja tutkimuksessa. Exoskeleton-kuntoutusrobotilla on tärkeä rooli mm. alkavissa Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana sekä Digihealth -hankkeissa.

– On tärkeää, että mahdollistamme exoskeletonin käytön mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle, siksi fysioterapeutit ovat meille tärkeä kohderyhmä. Tulevaisuudessa laitteen liisaus voi tulla kyseeseen esimerkiksi pienten fysioterapiayritysten kohdalla, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa laitetta tai tarkat käyttäjäkriteerit täyttäviä asiakkaita on vain muutamia, muistuttaa Merilampi.

Robotti on fysioterapeutin renki

SAMKin henkilökuntaa exoskeleton-robotin käyttöönottokoulutuksessa, menossa kävelytesti..
Peilin merkitys on potilaalle suuri. Pitkään pyörätuolissa istuneelle asiakkaalle jo pelkästään seisoma-asentoon pääseminen on henkisesti tärkeä ja tunteellinen hetki. Vaikka kävelemisen oppiminen ei onnistuisikaan, pystyasennossa tehtävästä hoidosta on silti paljon hyötyjä elimistölle.

Exoskeleton-kuntoutusrobottia testaa myös kuntouksen englanninkielistä ylempää AMK-tutkintoa suorittava fysioterapeutti Taina Jyräkoski. Hänellä on 15 vuoden kokemus asiakkaista, joilla on erilaisia neurologisia rajoitteita. Nyt Jyräkoski toimii lisäksi osa-aikaisena projektitutkijana Merilammen vetämässä Satakunta Digihealth-hankkeessa, jossa kehitetään digitaalisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamiseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvä ekosysteemi.

– Laitetta käytettäessä fysioterapeutin ammattitaito on avainasemassa. Asiakkaan on ensisijaisen tärkeää saada tarkat ohjeet fysioterapeutilta laitteen käyttöön, jotta se on turvallista. Olennaista on myös yksilöllisten, kävelyä ohjaavien muuttujien asettaminen oikein. Vaikka robotti tekee terapeutin puolesta fyysisen työn, arviointityö on edelleen ammattilaisen vastuulla, muistuttaa Jyräkoski ensimmäisen exoskeleton-kokemuksensa jälkeen.

Innovatiivista moniammatillista yhteistyötä

– Exoskeletonien käyttö tulee Suomessakin yleistymään, ensin tarve nousee terapiakäytössä. Tulevaisuudessa niitä nähdään henkilökohtaisessa käytössä apuvälineinä, kunhan hinnat laskevat, ennustaa Jyräkoski.

Robotiikka Akatemian tulevat insinöörit pääsivät myös kuuntelemaan exoskeletonin esittelyä. He kuuntelivat esittelyä tarkalla korvalla ja alkoivat heti ideoida miten robottia voisi jatkokehittää. Laite on lääkinnällinen, joten sitä ei voi purkaa osiin tai ohjelmoida uudelleen, mutta opiskelijat voivat ideoida miten vastaavaa robotiikkaa voitaisiin kehittää vaikkapa avustamaan ihan terveitä ihmisiä raskaissa fyysisissä työtehtävissä. Fysioterapialuokan täyttänyt moniammatillinen keskustelu on vertaansa vailla.

Lue lisää Indego-exoskeletonista

Robotiikka Akatemian Instagramista löytyy video Sari Merilammen ensimmäisestä exoskeleton-kävelystä

Lisätietoja:

Tutkijayliopettaja Sari Merilampi p. 044 710 3171

Jaa tämä sivu

Kaksi opiskelijaa katsoo robotin ohjainta.

Robotiikka Akatemia on jatkossa RoboAI-akatemia

Robotiikka Akatemia, joka on viimeiset kuusi vuotta tarjonnut opiskelijoilleen korkeatasoista koulutusta robotiikan alalla, uudistuu ja vaihtaa nimensä RoboAI-akatemiaksi tulevana keväänä.

Kankaanpään Honkajoella sijaitsevan Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston kehittäminen on osa SAMKin resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuteen kuuluvaa Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanketta.

SAMKin käynyt kuvataiteilija kohtasi kiertotalouden

SAMKin Taidekoulun kampukselta Kankaanpäästä valmistunut kuvataiteen moniosaaja Mira Aro suunnitteli logon kiertotalouden edelläkävijälle, Kirkkokallion ekoteollisuuspuistolle. Logon vihreä väri ja pyöreä kiertoliike kuvaavat energiavirtojen jatkuvaa liikettä.

SAMKin Youtube-kanava.

SAMK mukana TKI-kärjet 2024 -kilpailussa kahdella videolla

Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet-kilpailu järjestetään jälleen maaliskuussa 2024. SAMK osallistuu kilpailuun kahdella kilpailuvideolla, joilla esitellään tutkimustoimintaamme.