AMK-tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot
Ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan jokainen ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa ainakin kahta Euroopassa käytettyä kieltä äidinkielensä lisäksi. SAMKin kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain. Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kieli- ja viestintäopinnot poikkeavat hieman suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnoista. Ammattikorkeakoulututkinnon englannin opintojen tavoitetaso on määritelty tasolle B2 ja ruotsin opintojen tasolle B1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoluokituksessa.
Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot
Kielitaitoa kuvataan 6-portaisella asteikolla:
Taitava kielenkäyttäjä:
C2 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa
C1 Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu
Itsenäinen kielenkäyttäjä:
B2 Sujuvaa ja spontaania viestintää
B1 Selviytyminen kielialueilla
Perustason kielenkäyttäjä:
A2 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta
A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin
Tavoitetasot eri kouluasteilla
lukio: ruotsi B1, englanti B2
ammatillinen 2. aste: ruotsi A1- A2, englanti A2 - B2
korkeakoulut: ruotsi B1, englanti B2
Huom! Korkeakoulun kielten opiskelussa tavoitteena kielitaidon laajentaminen ammatillisen/tieteenalan kielitaidon suuntaan, ei tasolta toiselle nostamiseen.
YAMK-tutkintoihin ei sisälly pakollisia kieli- ja viestintäopintoja.
Tutkintoon kuuluvat opinnot
SAMKin AMK-tutkinnoissa opiskelet tutkinto-ohjelmastasi riippuen ainakin seuraavia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja:
- Vieras kieli, englanti: 3 - 10 op
- Toinen kotimainen kieli, ruotsi: 3 op (suomenkieliset opiskelijat) tai Finnish: 3 op (englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ei-suomenkieliset opiskelijat)
- Ruotsin suullisen kielitaidon arviointikriteerit (pdf)
- Ruotsin kirjallisen kielitaidon arviointikriteerit (pdf)
-
Opiskelijan opintojaksolla saavuttaman osaamisen perusteella tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen kirjataan osaamisen taso. Arvosanat 1–3 = tyydyttävä taito, arvosanat 4–5 = hyvä taito. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 2003/481.
- Ammatillinen viestintä: 3 op
- Tutkimusviestintä: 2 op
Kielten opinnot tutkinto-ohjelmissa (ME1202 Liite 4) (Vaatii kirjautumisen OneDriveen)
Näiden lisäksi voit suorittaa vapaasti valittavia ja valmentavia kieliopintoja.
Ammattikorkeakouluasetus
7 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa:
19 §
Korkeakoulututkintotodistukseen merkittävä kielitaito
Korkeakoulun perustutkinnosta saat todistuksen, johon merkitään
- koulusivistyksesi ja kypsyysnäytteesi kieli sekä
- kieli, jolla olet suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot.
Mikä määrittää koulusivistyskielen?
Jos olet suorittanut ammatillisen toisen asteen opinnot, koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän (ei toisena kotimaisena) suomalaisessa peruskoulussa.
Jos olet suorittanut lukio-opinnot, koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän (ei toisena kotimaisena) lukiossa.
Voit tarkistaa koulusivistyskielesi suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta. Ylioppilastutkinto (tai IB, EB, Reifeprüfung) ei vaikuta koulusivistyskieleesi.
Jos olet suorittanut toisen asteen opintosi ulkomailla, peruskoulun äidinkielen oppimäärä määrittää koulusivistyskielesi.
Oletko suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomen kielessä, mutta lukiossa suoritit äidinkielen ruotsin kielessä? (Tai toisin päin.) Tässä tapauksessa voit korkeakouluopintojesi alussa valita, kumpaa kieltä käytät koulusivistyskielenäsi koko korkeakouluopintojesi ajan.
Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi
Koulusivistyskielesi on ”muu kuin suomi tai ruotsi”:
- Jos et ole suorittanut peruskoulun tai lukion oppimäärää suomen tai ruotsin kielessä äidinkielenä
- jos olet käynyt koulusi (peruskoulun ja lukion) muussa kuin suomalaisessa koulussa ja
- jos sinulla ei ole Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion päättötodistusta.
Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, et voi osoittaa korkeakoulututkinnollasi suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa, jota edellytetään valtionhallinnossa kaksikielisen virka-alueen väestön enemmistön kielessä. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).
Sen sijaan voit osoittaa erinomaisen kielitaidon ylioppilastutkinnossa suorittamillasi opinnoilla: vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur äidinkielen (suomi tai ruotsi) kokeen tai vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.
Vapautus pakollisista kieliopinnoista
Opiskelija voidaan erityisistä syistä vapauttaa osittain tai kokonaan asetuksen 1129/2014 7§, nk. kielipykälän mukaisista kielitaitovaatimuksista. Näitä syitä ovat a) ao. kielen aiempien opintojen puuttuminen, b) opiskeltava kieli on opiskelijan äidinkieli tai c) muun syyn takia esim. opiskelijalla on todennettu lukivaikeus tai muu todennettu oppimisen vaikeus, mikä haittaa kieltenopiskelua.
Samalla opiskelija vapautuu kyseisen kielen opetussuunnitelmaan pakollisena kuuluvasta vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen opintojaksosta. Myönnetty vapautus ei kuitenkaan vähennä tutkintoon vaadittavien opintopisteiden määrää eli opiskelijan on suoritettava tämän opintojakson laajuuden verran muita opintoja.
Näiden opintojen tulee olla mahdollisuuksien mukaan kielentaitoa tukevia opintoja. Jos kuitenkin opiskelijalla on selvä kielenoppimisen ongelma, opintopisteet voidaan korvata tutkinto-ohjelman tavoitteiden mukaisilla muilla opinnoilla. Tieto opiskelijan vapauttamisesta pakollisista kieliopinnoista merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.
Menettelyohjeet opintojen suorittamisesta ja vapautuksesta pakollisista kieliopinnoista ovat kokonaisuudessaan laatukäsikirjassa, ARCissa.
ME1202 Opintojen suorittaminen (ARC vaatii SAMK-kirjautumisen)
ME1203 Vapautus pakollisista kieliopinnoista (ARC vaatii SAMK-kirjautumisen)
Vapautushakemus (vapautus pakollisista kieliopinnoista erityisen syyn perusteella) osoitetaan osaamisaluejohtaja Riitta Tempakalle.