Etsi

Robotit tulevat – onko se muutos niin ihanaa?

Automaatio vie töitä. Uusia töitä ja ammatteja syntyy kuitenkin ennalta-arvaamattomasti. Jos tutkinto opettaa ajattelemaan, se ei vanhene. SAMKin järjestämässä SuomiAreena-keskustelussa Robotit vievät työt – missä olet kun Suomi täyttää 111 vuotta? nousivat esiin osaamisen tärkeys, muutoksen nopeus ja toisaalta yhteiskunnallisten rakenteiden pitkänsitkeys.

13.7.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

2017 SAMk SuomiAreenaRobotit Vievät Tyot

Keskustelemassa Eetunaukion lavalla olivat vasemmalta oikealle teknologiajohtaja Ari Juntunen Elinar Oy:stä, erikoistutkija Tapio Bergholm SAK:sta, bisnesenkeli Kari Ollila FiBAN Satakunnasta ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski. Keskustelun puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Marko Mikkola SAMKista.

Joidenkin visioiden mukaan automaatio myös palauttaa töitä lähemmäs – paidan ostokin muuttuu kokonaan. Kun Juntunen haluaa uuden paidan, automatiikka analysoi, onko vatsa kasvanut, hoitelee mitat ja Juntunen valitsee ehkä kuosin.

– Ja huomenna se on kotiovella. Juntunen saa just sellaisen paidan kuin se haluaa, eikä sitä ole tehty Bangladeshissa. Se tulee jostain ihan läheltä, luultavasti jostain tuosta Porin lähiöstä, näkee teknologiajohtaja Ari Juntunen Elinar Oy:stä.

Keskustelussa käytiin läpi tutut perusasiat: Teollisen tuotannon robotit ottaneet vaaralliset, hankalat ja likaiset työt – ja ihmisille jää tilaa tehdä asioita, joissa ihmiset ovat koneita parempia.

Oppimisosaaminen kunniaan

Moni sisältö ja mekaaniset taidot vanhenevat, mutta uuden oppimisen tärkeys ei häviä.
– Yritysten pitäisi panostaa koulutukseen kaikilla työtekijätasoilla. Nyt keskitytään siihen yläpäähän, jolla jo on oppimisosaamista. Sitä pitäisi olla kaikilla, painottaa SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Kansanedustaja Jari Myllykoski näkee tarvetta ketterälle muuntokoulutukselle.
– Korkeakouluilla on oltava resurssit ja mahdollisuus käynnistää elinkeinoelämän tarpeiden mukainen koulutus puolessa ja vuodessa, Myllykoski konkretisoi.

Ammatteja kuolee ja syntyy, joidenkin asiakaskunta laajenee.
– Mistä tulleet esimerkiksi personal trainerit? Palveluita keksiytyy koko ajan lisää, sanoo Bergholm.

Bergholm on varma, että uusissa palvelukonsepteissa – mitä ikinä ne ikinä ovatkaan – on paljon mahdollisuuksia. Myllykoski ottaa esimerkin tulevaisuuden luontoelämysten palveluketjuista.
– Näissä puhutaan varmasti paljon yrittäjistä ja heidän verkostoitumisestaan, toteaa bisnesenkeli Kari Ollila.  Myllykoski on samaa mieltä: työntekijyyden ja yrittäjyyden raja hälvenee.

Mikä on hurjinta vuonna 2028?

Tekoälysovelluksien käyttö päätöksenteon tukena on tietysti arkipäivää, arvioi automaatioteollisuudessa pitkän uran tehnyt Kari Ollila. Ari Juntusen mukaan laskentakapasiteetti kasvaa niin, että se mikä nyt on laboratoriopuuhastelua, on muuttunut arkiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta simuloida syöpäsolua ja kehittää hoitoa radikaalisti. Satoja vuosia vanhemmaksi eläminen – ei toki vielä 2028 – tietää myös monia suuria yhteiskunnallisia muutoksia.

Onko se muutos niin ihanaa, kysyi mies yleisöstä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski pitää hurjimpana erään tutkijaryhmän raportista löytämäänsä näkemystä: ihmiset rakastuvat robotteihin. Tunne on molemminpuolinen ja suhde fyysinen.

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmille hurjin muutos olisi naiselättäjämalliin siirtyminen. Näin tapahtuu, jos erilaiset kohtaamis- ja elämysammatit entistä merkittävämpään rooliin noustessaan ovat edelleen naisvaltaisia. Miesten pitäisi hypätä rajan yli uusille aloille –  eikä monessa miesvaltaisessa työssä tarvita enää ronskia voimaa.

– Onko työelämä tulevaisuudessa edelleen jakautunut miesten ja naisten töihin, kysyy Bergholm.
–  Mielenkiintoista miten yhteiskunta uusintaa sellaista rakennetta, jolle ei ole enää fyysistä perustetta.

Keskustelemassa Eetunaukion lavalla olivat

Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK
Ari Juntunen, teknologiajohtaja, Elinar Oy
Jari Myllykoski, kansanedustaja, Vas.
Kari Ollila, bisnesenkeli, FiBAN Satakunta

Keskustelun puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Marko Mikkola SAMKista.

13.7.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

SAMK automaatio Mirka Leino, Joonas Kortelainen, Janika Tommiska
| Automaatio ja teollisuus

Robotit tulevat kaikkien työkavereiksi nopeammin kuin uskotkaan

Mitä jos osa työntekijöistäsi tai työkavereistasi olisi robotteja? Tämä on todellisuutta nykyistä useamman työpaikalla ehkä nopeammin kuin uskotkaan. Parasta valmistautua muutokseen. Se tulee.
Mirka Leino
| Automaatio ja teollisuus

Elämäni vuonna 2025 – mitä sanoo automaatiotutkija

Mirka Leinon mielestä robotit ja automaatio helpottavat elämäämme ja antavat aikaa monille päivittäisiä rutiineja kiinnostavammille asioille. Pyysimme SAMKin Automaatio-tutkimusryhmän vetäjää kuvittelemaan tulevaisuutta vajaan kymmenen vuoden päähän.

SAMK sosiaalisessa mediassa