Etsi

Opiskelijamme työllistyvät: ”Koulutus räiskyvä katalysaattori omalle ammatilliselle kasvulle”

Opiskelun aikana syntynyt yhteisö kehittää ja opettaa vielä valmistumisen jälkeenkin. Marika Räty kertoo oman tarinansa opiskelustaan SAMKissa Kankaanpään kampuksella, sekä valmistumisen jälkeisestä urastaan.

27.1.2017 | Teksti: Niko Iijolainen | Kuva: Natàlia Vilarinho. Teos: Karunvuori & Säävälä: Contemporary state of normal. 2014. Transboavista, Lissabon.

pressikuvaMairekoo

Marika Räty valmistui Kankaanpäästä keväällä 2014. Räty on performanssitaiteilija ja tuottaja, joka on syntynyt Helsingissä, mutta asustelee nykyisin osan viikosta Iniössä ja osan viikosta Porissa. Hän työskentelee satakuntalaisena esitystaiteen läänitaiteilijana ja tekee taiteellista työtä itsenäisesti Maire Karuvuoren nimellä, sekä osana Horonkäristys-duoa.  Räty kertoo hakeneensa SAMKiin, koska hän halusi opiskella esitystaidetta kanditasolla, ja SAMK oli ainoa sen mahdollistava korkeakoulu.

– Minulla oli pitkä harrastajatausta alan liepeiltä, näyttämöltä ja kuvataiteesta, sekä design- ja taideopintoja Lapin yliopistosta ja luovien alojen kokemusta kulttuuritoimituksesta karaoke-emännöintiin. Tutustuessani SAMKin esitystaiteen opintojen sisältöihin ymmärsin, että ala olisi juuri minua varten. SAMK oli ensimmäinen ja ainoa hakutoiveeni.

Opinnoilta Räty kertoo odottaneensa esitysten, veistoksien, kuvien ja taiteen tekemistä hyvässä ohjauksessa ja tiloissa. Kuitenkaan hän ei osannut hahmottaa millaista opiskelu olisi käytännössä.

En esimerkiksi osannut toivoa yhteisöä.  Yhteisön tuella opin jatkuvasti lisää.

– En esimerkiksi osannut toivoa yhteisöä. Siihen kuuluu sekä opiskelijatovereitani, että opettajakuntaa. Yhteisön tuella opin jatkuvasti lisää, vaikka tutkinto onkin jo suoritettu.

Rädyn mielestä opiskelussa oli hienoa se, että esitystaiteen pienen ryhmän ansiosta opettajien kaikki huomio ja intensiivinen keskittyminen olivat aina käytettävissä.

– Kaiken, mitä tiedän esitystaiteesta, olen oppinut Aapo Korkeaojan suunnitteleman tutkintokokonaisuuden puitteissa tai sen seurauksena. Koulutus on paitsi hieno ja taidolla rakennettu fasiliteetti alalle uppoutumiseen, myös räiskyvä katalysaattori omalle ammatilliselle kasvulle, kehuu Räty.

– Lisäksi vierailevia suomalaisia ja kansainvälisiä opettajia oli todella paljon. Se oli olennainen alan ymmärrystä ja ammattitaitoa kasvattava seikka ja ehkä arvokkain anti opiskeluissani.

Mielekkäimmät projektit opintojen aikana Rädylle olivat omat projektit, joissa hän perusti opiskelukavereidensa kanssa tapahtumia tuottavan Pumppu-ryhmän. Myöskin performanssiduo Horonkäristys syntyi opiskeluaikoina. Lisäksi opiskelijat pääsivät osallistumaan lukuisiin performanssitapahtumiin ja tuottamaan teoksia.

Läänintaiteilijan työ vaatii itsekuria

Nykyisin Räty työskentelee satakuntalaisena esitystaiteen läänintaiteilijana. Hänen tehtävänään on esitystaiteen aseman parantaminen Satakunnassa ja koko Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. alan taiteilijoiden työllistymisen, sekä ammatinharjoittamisen muiden edellytysten edistämistä. Lisäksi Rädyn toimenkuvaan kuuluu tuen antamista ammattitaidon kehittämiseen, sekä avun tai aineellisten resurssien tarjoamista teosten valmistamiseen ja levittämiseen. Käytännön esimerkkejä edellisistä voivat olla mm. työskentelytilojen saatavuuden lisääminen tai vaikkapa verkostoitumisessa auttaminen.

Räty uskoo, että läänitaiteilijan paikan saamiseen vaikuttivat kansallisesti tunnustettu ja laadukas koulutus Kankaanpäässä, sekä valmistuminen nimenomaan esitystaiteilijaksi. Hän on myös ollut mukana Porin taidemuseon hankkeessa.

– Työni on paljolti projektisuunnittelua ja -hallintaa, verkostoitumista ja vaikuttamista. Läänintaiteilijan työ on sosiaalisen ihmisen hommaa, mutta raja työn ja vapaa-ajan välillä on häilyvä, joten työ vaati itsekuria ja itsetuntoa.

Työssään parhaana puolena Räty pitää juurikin kollegojaan. Hän kertoo oman alan taiteilijoiden puolien pitämisen ja kentän kehittämisen olevan hyvin palkitsevaa.

– Ehdoton huippu työssäni on se, että saan viettää aikaa taiteentekijöiden parissa ja toisinaan jopa työskennellä heidän kanssaan yhteisissä projekteissa. En edes uskalla arvata, miten paljon uusia upeita taiteilijoita ja alan toimijoita olen tämä kolmen vuoden työsuhteen päättyessä tavannut!

SAMKin Kankaanpään kampusta Räty kehuu korkeatasoiseksi opiskelupaikaksi, joka sopii ihmisille, jotka haluavat korkeatasoista esitystaiteen opetusta ja rauhallisen opiskeluympäristön.

– Kankaanpää ei tarjoa paljoakaan opiskelijaelämää tai muita Babylonin houkutuksia, mutta sinne hakeutuu motivoituneita tyyppejä, jotka paitsi saavat opiskelusta paljon, myös antavat paljon toisilleen, Räty kertoo.

pressikuvaMairekoo

Kuvataiteilija (AMK)

Marika Räty
Esitystaiteen läänintaiteilija

Taiteen edistämiskeskus

Lisää aiheesta

| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: ”Sain työharjoitteluista ja opiskelijavaihdosta potkua uralle”

− Monipuoliset työharjoittelut olivat sosionomiopintojen parasta antia, lastentarhanopettajana toimiva Kata Alastalo kertoo.
| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: ”Tärkeintä on näyttää työhalukkuus”

Aleksi Vihtilä valmistui rakennusinsinööriksi SAMKista vuonna 2009. Häntä kiehtoo alalla se, että jokainen päivä on erilainen ja työssä saa olla ihmisten keskellä.

SAMK sosiaalisessa mediassa