Etsi

Opiskelijamme työllistyvät: Heli Keski-Huikusta kuoriutui taidekentän monialainen tulkitsija

Jos kuvataiteen opiskelija ajattelee, että ”työttömäksihän tässä valmistuu”, hänen kannattaa sanoa se SAMKista kuvataiteilijaksi valmistuneelle Heli Keski-Huikulle.  Keski-Huikku nimittäin vastaa: ”Älä enää ikinä sano noin”. Hän haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että nuoret kuvataiteilijat työllistyvät omalla polullaan eivätkä kärsi huonosta ammatillisesta itsetunnosta.

26.5.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

SAMK alumni HeliKeskiHuikku
Heli Keski-Huikku ja hänen suosikkinsa Antti Hannulan teos At the Gates of Sleep, 2017, Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden Riitti-näyttelyssä Seinäjoen taidehallilla.

Heli Keski-Huikku kertoo muistavansa lukioajoiltaan hetken, jolloin hän, joka vakaasti aikoi erityisopettajaksi, huomasi, että voikin tehdä ihan mitä hyvänsä.  Hän päätti hakea opiskelemaan kuvataiteilijaksi.
– Vapaus veti puoleensa, se, että saa mennä itse tutkimaan ja tarkastelemaan yhteiskunnan rakenteita, sen sijaan että annetaan omaksuttavaksi valmis malli, jonka avulla tutkitaan maailmaa.

Vapaus tarkoitti sitä, että piti myös kyetä tarttumaan impulsseihin ja mielenkiinnon kohteisiin. Kuvataiteen opintojen rinnalla Heli haki käsitemaailmaa kirjallisuuden opinnoista. Valmistuessaan hän tiesi, että hänestä ei tule taidegraafikkoa. Hän halusi analysoida maailmaa taiteen tutkimuksen ja -filosofian näkökulmasta.

Keski-Huikku valmistui Kankaanpään taidekoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2009, minkä jälkeen elämä piti hetken kokonaan Seinäjoella. Vuonna 2015 hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-ylipistosta Porissa.
– Se oli hyvä jatkokoulutus Kankaanpäälle, nythän Kankaanpäässäkin on ylempi AMK, hän toteaa.

Ammatillinen itsetunto kohdilleen

Heli Keski-Huikku on opettanut vapaassa sivistystyössä ja tehnyt Seinäjoen taidehallilla töitä osa-aikaisesti vuodesta 2015. Hän näkee itsessään syvällisyyteen taipuvaista opettajuutta ja sparraajaa.

Taidehallilla Keski-Huikku ja Sanna Karimäki-Nuutinen ovat miettineet sitä, miten kuvataiteilijoiksi valmistuvien pudotus todellisuuteen ei olisi koulutuksen jälkeen niin raju kuin se nykyisin usein on.

Viime talvena he vetivät Kankaanpäässä kurssin kuvataiteilijan työllistymisestä maaseudulla.
– Kankaanpää on lintukoto, ja valmistuessaan putoaa ammatillisesta yhteisöstä, varsinkin jos muuttaa maaseudulle. Ilmapiirissä on suuri ero eikä gallerioita ole yhtä paljon kuin kaupungeissa. Tuolloin pitäisi olla valmiina verkosto, ”ammatillinen platformi”, hän sanoo.

Työpari on hakenut rahoitusta alueelliselle hankkeelle Etelä-Pohjanmaalle.

Heli haluaisi, että kuvataiteen opiskelijoilla olisi koulutuksen jälkeen niin hyvä itsetuntemus, että he hahmottavat, mitä omat vahvuudet ovat ja miten niitä voi käyttää. Hänen mielestään tietystä idealismista on hyvä pitää kiinni: siitä, että ei luovu uravalinnastaan.
– Taiteilijat ovat joko näkyvästi tai pinnan alla muutoksen tekijöitä ja haluavat tarkastella maailmaa kriittisesti.

Miten saada taiteilijat pois luulostaan, että on pakko työllistyä muuten kuin siihen, mihin on valmistunut?

Sen hän tunnistaa itsessään edelleen, vaikka työ onkin muotoutunut sanallisen ilmaisun suuntaan.
– Olisi hyvä, että opiskelijat että pitäisivät omasta tekemisestään kiinni jääräpäisestikin. Miten saada taiteilijat pois luulostaan, että on pakko työllistyä muuten kuin siihen, mihin on valmistunut?

Helin mielestä edelleen näkyy paljon sellaista, mikä pohjaa vanhentuneeseen kuvataiteilijakäsitykseen. Taiteilijan työnkuva on muuttumassa, kaiken kaikkiaan luovien alojen ammattilaiset hakevat tällä hetkellä työn tekemisen, monialaisuuden, yhteisöllisyyden ja esiin tulemisen tapoja. Samat keinot ovat käytössä kuin muillakin: työpäiväänsä voi jakaa toisten kanssa netin välityksellä – samoin saada töitään esille. Siihenkin pitäisi saada oppia ja tuntumaa: millaisen yleisön haluan ja miten se löytää minut, ja miten hinnoittelen teokseni? Maaseudulla ei ole juuri gallerioita, mutta muutenkin perinteisestä galleria-ajattelusta irtaudutaan yhä enemmän. Kysymys on paitsi uuden hakemisesta myös yksinkertaisesti siitä, miksi taiteilijan pitäisi maksaa saadakseen töitään esille.

Taidehallin työpari odottaa innolla rahoituspäätöstä hankkeelleen: päästäänkö jo syksyllä mallintamaan maaseututaiteilijan työllistymiskuvioita?

SAMK alumni HeliKeskiHuikku

Heli Keski-Huikku

Kuvataiteen koulutusohjelma, valmistunut 2009. Valmistunut taiteen maisteriksi 2015. Opiskelee elämäntapavalmentajaksi.

Kotoisin Ilmajoelta, asuu siellä perheineen jälleen vuodesta 2013.

”Olen valinnut aina sen, missä olen ajatellut olevan suuremman henkilökohtaisen vapauden. Olen ottanut tahallaan akateemisia riskejä.”

26.5.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

SAMK alumni VilleHautaluoma
| Kuvataide

Opiskelijamme työllistyvät: Taiteilija tarvitsee organisointikykyä ja työtilat

Taiteilijan tärkeimmät asiat arjessa ovat organisointi ja työhuone. Tätä mieltä on Ville Hautaluoma, joka monitoimitaiteilijan, musiikkimiehen ja perheenisän arjessaan ehdottomasti tarvitseekin organisointitaitoja.
| Kuvataide

Opiskelijamme työllistyvät: ”Parasta työssäni on se, että saan tehdä sitä mitä haluan”

Tuomas Hallivuo valmistui Kankaanpään taidekoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2006 suuntautumisenaan grafiikka. Nykyisin hän työskentelee taidegraafikkona ja aloitti opiskelun kuvataiteen ylemmässä tutkinnossa SAMKissa vuonna 2015.

Uusimmat

| SAMK

SAMKilainen kasvo: Sanna Mäenpää – voimanainen arkistonhoitajan vaatteissa

– Arkistonhoitajan työ voi olla välillä hyvin fyysistä. Stereotypinen käsitys heiveröisestä arkistotädistä ei välttämättä pidäkään paikkansa. Toki se vaatimus tulee sähköisessä maailmassa pikkuhiljaa muuttumaan, kertoo huhtikuussa työnsä aloittanut arkistonhoitaja Sanna Mäenpää.