Etsi

Tutkimus

Suora linja yrityksille 02 623 4800

Teollisuuskorkeakouluna panostamme teollisuuden uudistumista tukevaan koulutukseen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.  

Vahvuusalat

Vahvistamme alueen automaatio-osaamista, koulutamme kansainvälisiä merenkulkijoita ja tuomme uutta osaamista ikääntyvien palveluihin.

  • Automaatio ja teollisuus 4.0
  • Merenkulku
  • Ikääntyvien palvelut

Nousevat alat

Toimimme matkailun kehittämisen kokoavana voimana ja teemme ympäristöön ja logistiikkaan liittyvästä osaamisesta liiketoimintaa. 

  • Älykäs vesi- ja energiateknologia
  • Logistiikka
  • Matkailuliiketoiminta

Teollisuuskorkeakoulu

SAMK on teollisuusammattikorkeakoulu, jolle on tärkeää uudistuminen, vientiosaaminen ja työvoiman toimintakyky.

 

Tutkimusryhmät työelämän palveluksessa

Keskitymme soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palvelukehitykseen. Tulokset saadaan nopeasti alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön.

Automaatio

Automaatiolla laatua, tehokkuutta ja säästöjä

Automaation tutkimusryhmä jatkaa sitä innovatiivista, yrityksistä esiin tulleisiin haasteisiin vastaavaa automaation soveltavaa tutkimusta, jota ryhmän jäsenet ovat jo vuosia tehneet erilaisissa projekteissa sekä tutkimus- ja osaamiskeskittymissä. Tutkimusryhmän tavoitteena on olla maakunnallisesti, kansallisesti ja muutaman vuoden sisällä kansainvälisestikin tunnettu automaation asiantuntija.

Tutkimusryhmän vahvuuksiin kuuluvat hyvät yhteydet alueen teollisuuteen ja muiden ammattikorkeakoulujen automaation tutkimus- ja kehittämisryhmiin, monipuolinen kokemus erilaisista teollisuuden ja hyvinvoinnin sovelluksista, ketteryys tarttua uusiin tehtäviin nopeallakin aikataululla sekä sinnikkyys tutkia monia vaihtoehtoisia teknologioita/menetelmiä ja löytää niistä tapauskohtaisesti toimivin ratkaisu.

Toiminta painottuu automaatioteknologioiden soveltavaan tutkimukseen

Painopisteitä ovat tuotteiden ja tuotannon laadunvarmistus, tuotannon tehostaminen niin energian kulutuksen kuin materiaalien kulutuksenkin näkökulmasta sekä tuotannon sisäisen logistiikan kehittäminen nopeammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tutkimusryhmä keskittyy kaikessa työssään resurssiviisauden eteenpäin viemiseen sekä ihmisen ja teknologian saumattoman ja turvallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Ydinosaamisalueet

  • Konenäkö (perinteiset konenäköjärjestelmät, älykamerajärjestelmät, 3D-kuvaus, infrapunakuvaus ja spektraalikuvaus sekä valaistustekniikat)
  • Mallinnus ja simulointi
  • 3D-tulostus
  • Sulautetut järjestelmät

Näiden lisäksi osaamista löytyy tunnisteteknologioista (RFID ja NFC), anturointi-, mittaus- ja ohjausjärjestelmistä, robotiikasta sekä langattomista järjestelmistä.

Toimintatapoja

  • Osallistava tuotekehitys ja tutkimus
  • Uusien teknologioiden demonstraatiot
  • Case-kohtainen teknologiakehittäminen ja pilotoinnit kumppaneiden todellisissa kohteissa
  • Kansainvälinen teknologiatiedon haku ja teknologiatiedonsiirto
  • Teknologiaosaamisen integrointi kiinteästi uusien insinöörien koulutukseen ja sitä kautta uusien osaajien tunnistaminen niin ryhmän jäseniksi kuin alueen yrityksillekin (opinnäytetyöt, opiskelijaprojektit, opiskelijat asiantuntijuuden harjoittelijoina projekteissa)

Uusimmat julkaisut

Automaatio julkaisut (PDF)

Yhteyshenkilö

Mirka Leino
044 710 3182
etunimi.sukunimi@samk.fi

Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys liittyy sinuunkin, mutta miten?

Meistä jokainen kohtaa esteitä päivittäin, toiset enemmän, toiset vähemmän. Este voi olla esimerkiksi hakemasi tiedon puuttuminen Internet-sivuilta, opasteiden puuttuminen, niiden epäloogisuus tai epäsopivuus omiin tarpeisiin, fyysiset esteet ympäristössä, aistien kuormittuminen liian voimakkaiden ärsykkeiden vuoksi, sosiaaliset haasteet toimiselle tai esimerkiksi omien psyykkisten rajoitteiden tuomat esteet osallistumiselle.

 

”Esteettömyys ei tarkoita isoja kustannuksia tai arkkitehtuuriin sopimattomia ratkaisuja.”

Esteettömyys liittyy siihen, miten voit toimia ja liikkua erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa sekä siihen, miten erilaiset liikkujat ja toimijat on otettu huomioon. Esteettömyys ei tarkoita isoja kustannuksia tai arkkitehtuuriin sopimattomia ratkaisuja. Esteettömyyden lähtökohtana onkin hyvä suunnittelu, jolla varmistetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön soveltuvuus kaikille. Ympäristössä, jossa esteettömyys toteutuu luonnollisesti, jokainen voi tuntea olonsa tasavertaiseksi, eivätkä ratkaisut leimaannu vain tiettyjä käyttäjäryhmiä hyödyttäviksi.

 

”Tällä hetkellä nousussa aistiystävällisyys sekä liikuntapaikkojen esteettömyys”

SAMKin Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä on toteuttanut esteettömyyden soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä vuodesta 2008 lähtien. Tutkimusryhmän toiminnan lähtökohtana ovat vahvan alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön jatkuminen, esteettömyyskoulutuksen järjestäminen, innovaatioiden kehittäminen sekä valtakunnallinen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö. Esteettömyys- ja saavutettavuus -tutkimusryhmän aikaisemmat saavutukset toimivat vahvana pohjana ja referenssinä sekä ohjaavat ryhmän tulevaisuuden sisällöllisiä tavoitteita, kuitenkaan rajoittamatta uusien aluevaltausten tekemistä. Tällä hetkellä nousussa olevia aihealueita ovat aistiystävällisyys sekä liikuntapaikkojen esteettömyys.

Esteettömyys on aiheena osaamisalueita ylittävä kokonaisuus, minkä vuoksi ryhmä toteuttaa monialaista yhteistyötä sekä suhtautuu avoimesti uusiin avauksiin. Tutkimusryhmän vahvuutena ovat monipuolisuus, avoimuus, innovatiivisuus sekä aktiivisuus ja ryhmän osaamisalueina ovat esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäksi mm. fysioterapia, kasvatustiede, erityiskasvatus ja soveltava liikunta. Lisäksi tutkimusryhmä tekee kehittämisyhteistyötä esteettömyyden parissa toimivien valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa, mikä vahvistaa tutkimusryhmää.

 

Tutkimusta, kehittämistä, innovaatioita, koulutusta

Tutkimusryhmä on toteuttanut yhdeksän vuoden aikana yli 10 ulkoisen rahoituksen hanketta ja ollut mukana asiantuntijoina useissa aihealueen hankkeessa. Hankkeet ovat liittyneet muun muassa asumiseen, vapaa-aikaan, Internet-sivuihin, matkailuun, liikuntateknologiaan, pk-yritysten toiminnan kehittämiseen ja liikuntapaikkoihin.

Tutkimusryhmän kehittämää koulutusmateriaalia ja osaamista hyödynnetään SAMKin opintojaksoissa ja kouluttajina toimivat tutkimusryhmän asiantuntijat. Lisäksi esteettömyyttä, osallisuutta ja palveluiden saatavuutta Satakunnan alueella tukee tutkimusryhmän järjestämä esteettömyysaiheinen täydennyskoulutus.

 

Tutkimusryhmän toimintaa ja hankkeita:

  • Sataesteetön-hanke 2009-2011
    • Kaikkien Yyteri (Esteetön vapaa-aika), Design for All -palkinnon voittaja
    • Kaikkien Koti (Esteetöntä asumista ja arjen apuvälineitä esittelevä tila)
  • Innoke-hanke 2011-2013
  • Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä sen nykyisessä muodossa 2013-
  • Kansainvälinen vesi- ja luontoliikuntatapahtuma International Outdoor Symposium 2013
  • Sähköinen esteettömyyskartoitustyökalu OIVA-työkalu 2013-
  • Wheeleri – liikkumaan aktivoiva innovaatio pyörällisten apuvälineiden käyttäjille 2013-
  • "Esteettömyys ja osallistuminen" – interaktiivinen oppimisympäristö -hanke 2013
  • Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden: tarkistuslista avuksesi (2014)
  • Kotiuttamistyökalu osana OIVA-työkalua 2014
  • Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi (LIEKA) 2013-2014
  • LIEKA II: Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyden tila / Liikuntapaikkarakentaminen 2014-2015
  • CoastAL Toimiva arki ja saavutettavuus -liittoumahanke 2014-2015
  • Toimiva arki ja saavutettavuus (OKM) -hanke 2014-2015

 

Käynnissä nyt:

 

Tutkimusryhmä vuokraa/lainaa liikunnan toimintavälineitä:

Talveen:

  • Maastopyörätuoli Hippocampe 1 kpl (M-koko, maasto- ja pallorenkaat, niskatuki, käsituet, valjaat, sukset renkaiden päälle, kantokassi)
  • Hiihto-/luistelukelkka Offcarr Slittino
  • Snow-Comfort kelkka 2 kpl
  • Hemihanska
  • Kamupulkka 3 kpl selkänojalla, 2 kpl ilman
  • Tyhjiötyyny 30cm x 40 cm ja 40 cm x 60 cm + pumppu

Kesään

  • Maastopyörätuoli Hippocampe 1 kpl (M-koko, maasto- ja pallorenkaat, niskatuki, käsituet, valjaat, sukset renkaiden päälle, kantokassi)
  • Ilmatäytteinen kajakki (yksikkö- ja kaksikkopäällinen, istuimet, 2 kpl melat, pumppu, kantokassi)
  • Sivukellukkeet tavalliseen kajakkiin
  • Pelastusliivit 1kpl 20-30kg, 2 kpl 30-40kg, 1 kpl 40-60 kg
  • Kelluntaliivit 2 kpl +40kg
  • Tyhjiötyyny 30cm x 40 cm ja 40 cm x 60 cm + pumppu
  • Hemihanska

Tiedustelut: riikka.tupala(a)samk.fi, 044 710 3486.

 

Tule tutustumaan!

Kiinnostaako asumisen esteettömyys? SAMK-kampus Porin kampuksella, osoitteessa Satakunnakatu 23 sijaitsee asumisen esteettömyyttä, kalusteratkaisuja ja apuvälineitä esittelevä mallitila. Varaa oma tutustumisaikasi: riikka.tupala(a)samk.fi, 044 710 3486.

 

Uusimmat julkaisut

Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden: tarkistuslista avuksesi

Esteettömyys edellä. Näin toteutettiin tapahtuma kaikille

Välineitä esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen liikuntapaikkarakentamisessa : LIEKA II -hankkeen loppuraportti

 

Yhteyshenkilöt:

Riikka Tupala, 044 710 3486, etunimi.sukunimi@samk.fi (ensisijainen yhteyshenkilö) tai

Kati Karinharju, etunimi.sukunimi@samk.fi

 

Muut tutkimusryhmän jäsenet: Sirpa Jaakkola-Hesso, Mari Törne, Niina Inberg, Hanna Hannukainen.

 

 

Hyvinvointia edistävä teknologia

Hyvinvointia edistävä teknologia

Tavoitteena on sairauden hoidon sijasta tutkia ja kehittää yksilön hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ratkaisuja teknologian tarjoamin keinoin.

Osaaminen perustuu monitieteisyyteen ja kansainvälisyyteen

Tutkimusryhmän toimintamuodot ovat:

  • Teknologiaratkaisujen kehittäminen ja muokkaus 
  • Palvelumuotoilu 
  • Seuranta- ja arviointimenetelmäkehitys (käyttäjä- ja käytettävyystutkimus, esteetön teknologia) 
  • Toimialarajat ylittävä osaamisen- ja tiedonsiirto

Monitieteisyyden lisäksi vahvuuksiin kuuluu nivoutuminen perinteisen tietojärjestelmätieteen lisäksi automaatioon ja sähkötekniikkaan. Teknologian ydinosaamisalueita ovat mobiili-, peli- sekä automaatioteknologia (tunnisteteknologiat, konenäkö, anturointi- ja mittalaitteet, sekä kokonaisjärjestelmät). Lisäksi tutkimusryhmällä on vahvaa teknologian käytettävyys- ja käyttäjätutkimusasiantuntemusta. Kokonaisvaltaisessa kehitystyössä on mukana erityisesti hyvinvointi- ja terveysalan asiantuntijoita (hoitotyö, fysioterapia, vanhustyö, esteetömyys ja etiikka) sekä liiketoiminnan ja palvelumuotoilun osaajia. Kansainväliset tutkijajäsenet tuovat merkittävää lisäarvoa ja osaamista tutkimusryhmän toimintaan.

Tutkimusryhmä toimii tulkkina yksilöiden ja palveluntarjoajien välillä sekä muovaa palveluista ja niihin liittyvistä teknologioista käyttäjälähtöisiä.

Tutkimusryhmä noudattaa Design for Somebody -filosofiaa, jolloin yksilöllinen tarve otetaan kehitystyön keskiöön. Yksilöllisen asiakastarpeen tunnistamiseksi ja tulkitsemiseksi tutkimusryhmällä on käytössä teknologia-asiantuntijoiden lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita niin tutkimuksen, koulutuksen kuin työelämän alueilta. Asiakastarpeeseen vastatakseen kehitystyö tehdään kiinteässä yhteistyössä hyödyntäjäosapuolien ja organisaatioiden kanssa.  Seuranta- ja arviointimenetelmiä kehittämällä voidaan myös todentaa teknologiaratkaisujen potentiaalia, todellista hyödyntämistä, saavutettavuutta ja pitkäaikaista vaikutusta.

Tutkimusnäkökulmasta tutkimusryhmän toiminta painottuu teknologian kehitykseen liittyvään tutkimukseen (teknologian muokkaaminen uusille sovellusalueille, uusien menetelmien hyödyntäminen teknologiaratkaisujen toteutuksessa), teknologin saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvään tutkimukseen, käyttäjätutkimukseen, teknologia- ja palveluratkaisujen terveys ja hyvinvointivaikutusten tutkimukseen, teknologian palvelumuotoilu- ja innovaatiotutkimukseen sekä eettisiin asioihin.

Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimus vaatii monialaista tietojen jatkuvaa päivitystä ja ketteryyttä vastata muuttuvaan kysyntään ja olosuhteisiin. Tutkimusryhmä vastaa tähän monialaisella ja dynaamisella henkilöstöllä. Ryhmä vahvistaa ja päivittää tietotaitoaan verkottumalla yritysten ja yhteisöjen sekä muiden tutkimusryhmien ja tutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi tavoitteena on opiskelijoita osallistamalla kehittää heistä tulevaisuuden hyvinvointiteknologian asiantuntijoita.  

Tutkimusryhmän kotisivuilta lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista.

Uusimmat julkaisut

Hyvinvointia edistävä teknologia julkaisut (PDF)

Yhteyshenkilö                      

Sari Merilampi
044 710 3171
etunimi.sukunimi@samk.fi

 

 

Ikääntyvien palvelut

Ikääntyvien palvelut

Tutkimusryhmän tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen yhdessä ikääntyneiden, palveluja tarjoavien yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen, muiden koulutusorganisaatioiden ja opiskelijoiden kanssa.

SOTE-uudistuksen myötä uudistetussa palvelurakenteessa kotiin annettavat ja kotoa käsin saavutettavat palvelut tulevat olemaan ensisijaisia. Siksi myös tutkimusryhmä osaltaan suuntautuu kehittämään ikääntyneiden kotihoitoa ja omaishoitoa vaikuttaviin, laadukkaisiin ja ihmislähtöisiin palveluihin. Erityisenä kohderyhmänä muistisairaiden ihmisten hyvien ja vaikuttavien hoito-ja hoivakäytäntöjen ja alueellisten mallien kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä.

Tutkimusryhmän toiminta perustuu monialaiseen osaamiseen gerontologisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen alueella.

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet:

  • koti- ja omaishoitoa tukevien toimintamallien, työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittäminen
  • muistisairaan ihmisen hyvän arjen tukemista edistävien käytäntöjen kehittäminen
  • etiikka ja arvoperusta, eettisesti kestävä hoito- ja hoivatyöntekijöiden toiminta
  • gerontologisen osaamisen vahvistaminen koulutuksessa

Yhteyshenkilö:

Sari Teeri

p. 044 7103423

sari.teeri@samk.fi

Logistiikka

Laskennallinen älykkyys ja logistiikka

Laskennallisella älykkyydellä tarkoitetaan luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä, joilla pyritään ratkaisemaan erittäin monimutkaisia käytännön optimointiongelmia tietokoneiden laskentatehoa hyödyntäen. Nämä menetelmät sisältävät yleensä keinotekoista oppimista, jonka idea on saatu niiden biologisesta vastinparista. Esimerkkejä tällaisista menetelmistä ovat itseorganisoituvat heuristiikat, evoluutioalgoritmit, neurolaskenta, muurahaisalgoritmit, parvietsintä ja monimutkaiset sopeutuvat järjestelmät.

Tutkimuksen päätavoitteena on kehittää kantavaa teoriaperustaa ja tehokkaita laskennallisia malleja haasteellisten operaatioanalyyttisten ongelmien ratkaisemiseen ja oppivan pelitekoälyn kehittämiseen.

Tutkimuskokonaisuuksia ovat

  • Varastonhallinta
  • Kuljetukset
  • Älykkäät ja oppivat pelihahmot
  • Massiivisten avointen verkko-opintojen data-analyysi
  • Tilastollinen ennustaminen ja simulointi
  • Työvoiman hallinta
  • Sarjaohjelmat

Nämä tutkimuskokonaisuudet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet paljon tutkijoiden huomiota. Yksi tärkeimmistä syistä on tietokoneiden kehittyminen siihen pisteeseen, että ne kykenevät tekemään monimutkaisia ja aikaa vieviä matemaattisia laskutoimituksia käytännön sovelluksille hyväksyttävässä ajassa. Toinen merkittävä syy on, että mainittujen kohteiden manuaalinen tai Excel-pohjainen ratkaiseminen on käytännössä mahdotonta, mikäli niille halutaan löytää hyviä ratkaisuja.

Tutkimusryhmä hyödyntää optimointialgoritmien lisäksi varastonhallintajärjestelmiä, kuljetusten hallintajärjestelmiä ja simulointiympäristöjä.

Vahva matemaattinen, tietotekninen ja logistinen osaaminen

Tutkimusryhmä koostuu tietotekniikan, insinööritieteiden, matematiikan ja logistiikan ammattilaisista. Tutkimusryhmä täydentyy kansainvälisillä tutkijakumppaneilla. Tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä ja tutkimusjulkaisuja yli kolmenkymmenen tutkijan kanssa ympäri maailmaa mm. Australiasta, Brasiliasta, Englannista, Etelä-Afrikasta, Saksasta ja USA:sta. Tutkimuksen ydinryhmän muodostavat:

  • Riitta Tempakka (vetäjä)
  • Harri Heikkinen
  • Harri Ketamo
  • Jari Kyngäs
  • Cimmo Nurmi

Uusimmat julkaisut

Optimointi (PDF)

Älykkäät ja oppivat pelihahmot (PDF)

Yhteyshenkilö

Riitta Tempakka
044 710 3639
etunimi.sukunimi@samk.fi

Matkailuliiketoiminta

Matkailuliiketoiminta

Tutkimusryhmä keskittyy matkailuelinkeinon liiketoimintaosaamisen ja -mallien sekä alan verkostojen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen Satakunnassa. Tämän lisäksi painopisteenä on alan yrittäjyyden uusien muotojen edistäminen.

Korostamme erityisesti luontomatkailun sekä  luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämistä.

Alueelliset verkostot

Tutkimusryhmän toiminnassa tärkeä aihealue on alueellisten verkostojen luominen ja koordinointi, jota tällä hetkellä toteutetaan Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeessa (Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma). Lisäksi tutkimusryhmän tavoitteena on edistää matkailuyritysten kilpailukykyä ja kasvua tukemalla erilaisia matkailuyrittäjyyden muotoja (kuten Green Care -yrittäjyys) ja laadukkaiden matkailupalvelujen tuottamista maakuntaan. Tärkeää on matkailuyrittäjien liiketoimintaosaamisen (tuotteistaminen, laatu, myynti ja markkinointi, sähköinen liiketoiminta) kehittäminen. 

Hyödynnettäviä resursseja ovat maaseudun vetovoimatekijät (kuten luonto ja lähiruoka), sekä näihin liittyvien palvelujen kehittäminen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi voimavaraksi.

Matkailupalvelut tulee olla kaikkien saavutettavissa, ja näiden hyvinvointia tuottava merkitys tulee tunnistaa (luonnon elvyttävyys, lähiruoka osana hyvinvointia, kulttuurin tuotteistaminen matkailupalveluksi). Toiminnassa korostuu asiakaskeskeisyys eli liiketoiminnan kehittäminen asiakasymmärrystä hyödyntämällä ja asiakkaita osallistamalla. Tärkeä osa toimintaa on elinkeinon kansainvälistäminen Satakunnassa.

Ydintiimi

  • YTM, lehtori Maaria Berg
  • FL, lehtori Maarika Iijolainen
  • KT, lehtori Vappu Salo
  • FT, lehtori Sanna-Mari Renfors
  • KTM, lehtori Jaana Ruoho
  • projektipäällikkö Soile Vahela

Uusimmat julkaisut

Julkaisuluettelo (PDF)

Yheyshenkilö

Sanna-Mari Renfors
044 710 3821 
etunimi.sukunimi@samk.fi

Mielenterveys

Mielenterveys

Tutkimusryhmä edistää mielenterveyttä tukevien rakenteiden ja ilmiöiden tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa, painopistealueena erityisesti lapset ja nuoret. 

Mielenterveyttä voidaan tarkastella elämänkaaren eri vaiheissa kehittyvänä ilmiönä, käsitykset siitä ovat pitkälti sopimuksenvaraisia ja kulttuurisidonnaisia. Positiivinen eli voimavarakeskeinen mielenterveyden käsite korostaa mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa, mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksien puuttumista.

Mielenterveys on elämäntaidollinen ja kokemuksellinen ilmiö, jota ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistämällä sekä vahvistamalla sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, epäsuotuisissa ne voivat kulua uusiutumista enemmän.

Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu sekä mielenterveydelliset ongelmat ovat lisääntyneet länsimaissa niin lasten ja nuorten itsensä kokemana kuin ulkoisestikin arvioiden viimeisten vuosikymmenten ajan. Samoin lapsille ja nuorille määrättyjen psyykenlääkkeiden käyttö sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnettyjen hoitotukien määrät ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tämä aiheuttaa merkittävän, sekä taloudellisen että laadullisen, yhteiskunnallisen haasteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Lasten ja nuorten oikein kohdennetulla, oikea-aikaisella ja laadukkaalla mielenterveyttä sekä voimavaroja tukevalla työllä voidaan ennaltaehkäistä aikuisiän psyykkisiä häiriöitä ja edistää mielenterveyttä. Tutkimusten mukaan mm. fyysinen kunto, henkinen tasapaino, tyytyväisyys itseensä, läheisiltä saatava apu ja tuki sekä hyvät suhteet kouluun ja opettajiin edesauttavat hyvinvoinnin kokemista nuoruusiässä.

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet

  • Medikalisaation haasteet ja mahdollisuudet psykiatrisessa hoitotyössä
  • Mielenterveystyön palvelujärjestelmä, voimavarakeskeisyyttä tukevat hoito- ja palvelumuodot
  • Mielenterveyttä edistävät, vahvistavat ja haavoittavat tekijät sekä toimintamallien, työkäytäntöjen ja –menetelmien kehittäminen em. ilmiöiden ympärillä
  • Hoitotyön koulutuksen kehittäminen lasten ja nuorten mielenterveyden parissa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi.

Yhteyshenkilö

Minna Kahala
044 710 3129
etunimi.sukunimi@samk.fi

Sisäympäristö

Sisäympäristö

Tutkimusryhmän päätutkimusaiheita ovat vesijärjestelmät ja vedenkäsittely sekä sisätilojen hygieeniset ja energiatehokkaat ratkaisut. Toiminta keskittyy vesijärjestelmien sekä rakennusten sisäympäristön tutkimiseen ja kehittämiseen. Sisäympäristö kattaa rakentamiseen, asumiseen ja LVI-talotekniikkaan liittyvät vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä pinnat.

Keskeisiä tavoitteita ovat sisäympäristön terveellisyys ja sen parantaminen, energiatehokkuus, taloteknisten ratkaisujen kestävyys ja kehittäminen sekä sisäympäristöön ja LVI-talotekniikkaan liittyvän eurooppalaisen standardisoinnin ja tuotehyväksynnän kehittäminen.

Tutkimusryhmässä yhdistyy laaja vesialan  (mikrobiologinen, kemiallinen ja materiaalitekninen) sekä talotekninen osaaminen. Tutkimuksia toteutetaan perinteisten menetelmien lisäksi ennen kaikkea täyden mittakaavan pilottikohteissa Living Lab -teeman mukaisesti. Tutkimusryhmä muodostaa kansainvälisen, poikkitieteellisen kokonaisuuden, jossa yhdistyy luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus talousvedestä, sisäilmasta ja sisäpinnoilta. Tutkimusprojektit toteutetaan erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituksia hyödyntäen alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kanssa.

Uudet julkaisut

Julkaisut (PDF)

Yhteyshenkilö

Martti Latva

044 710 3060

etunimi.sukunimi@samk.fi

Työvoiman toimintakyvyn edistäminen

Työvoiman toimintakyvyn edistäminen
 

Tutkimusryhmän tarkoitus on toimia laajasti työkykyä edistävässä ja ylläpitävässä toimintaympäristössä, huomioiden erityisesti teollisuuden ja tuotantotalouden työn muutosten vaatimukset työssä.  Tutkimusryhmän toiminnan kohteena ovat niin työlliset kuin työttömät.

Työkykytalo kuvaa hyvin tätä laajaa lähestymistapaa. Terveys ja toimintakyky ovat talon perusta Työterveyslaitoksen määritelmässä. Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan.

Tutkimusryhmässä lähestymme työkykyä laajasti, sen käsittäessä yksilötasolla henkilön voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Paneudumme myös työn voimavarojen tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tutkimusryhmämme vahvuus on monitieteisyys ja jo vuosia toteutunut T&k – työ pk-yritysten ja esimiestyön tukemisessa, vaikeasti työllistettävien työllistämisen tukemisessa, ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevien nuorten terveyden edistämisessä liikunnan keinoin sekä nuorten työnhakutaitojen kehittämisessä ja sosiaalisen median käytössä työvoimaa palkattaessa. Työhyvinvoinnin osa-alueella olemme mukana kehittämässä erilaisia työhyvinvoinnin edistämisen tukimuotoja esimiestyössä ja organisaatioissa yleisesti. Vapaaehtoistyön tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tutkimme ja kehitämme myös vapaaehtoistyön johtamista ja laadun valvontaa.

Tutkimusryhmän työ linkittyy suoraan sosiaali- ja terveysalan ylempiin korkeakouluopintoihin SAMKissa, joiden opiskelijoiden opiskelun tavoitteena on kehittää niin lähiesimiestyötä, työyhteisöjen omaa kehittämistä ja työntekijöiden osallisuutta kehittämiseen.   

Tutkimustiimimme työskentelee vuonna 2017 seuraavissa kehittämishankkeissa

Foorumix - Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena -hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisissa pk-yrityksissä. Kokemusten perusteella luodaan malli, jonka avulla työpaikoilla voidaan perustaa työssäjaksamista ja tuottavuutta edistäviä vertaisfoorumeita, jotka jäävät pysyviksi rakenteiksi yrityksiin. Hanke tekee aktiivisesti näkyväksi, miten paljon voimaa esimiesten keskinäisellä verkostoitumisella voi olla sekä esimiesten että samalla kokonaisten työyhteisöjen hyvinvoinnille. http://www.foorumix.fi/

Työpeili-hankkeessa kehitetään uusi ryhmämuotoinen yrityspalvelu - Työpeili-konsepti. Se kehitetään erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille, jotka nykyisin vähiten hakeutuvat palveluiden pariin. Työpeilin ajatus kiteytettynä on reflektoiva vertaisryhmässä tapahtuva kehitysprosessi, johon kytkeytyy asiantuntijaosuuksia. http://www.foorumix.fi/

Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi (DIVIDE) ESR- hanke käynnistyy 1.32017 ja toteutuu kolmen maakunnan alueella, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Satakunnassa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen tavoitteet tiivistyvät kolmen pääteeman, dialogisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, digitalisaation hyödyntämisen sekä vertaisverkoston rakentamisen ympärille.

 

Tutkimustiimi

Andrew Sirkka

Kaarina Latostenmaa Foorumix – ja Työpeili- hankkeen projektipäällikkö

Merja Koivuniemi

Merja Manni

Sirpa Isberg DIVIDE – hankkeen projektipäällikkö

Tapio Myllymaa

Tarja Javanainen-Levonen

Tomi Kuusimäki

 

Tutkimusryhmään vetäjä

Anne Kärki

anne.karki@samk.fi

044 7103471

 

 

Älykkäät energiaratkaisut

ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAISUT SAMKISSA

Älykkäiden energiaratkaisujen tutkimusryhmän tavoitteena on jakaa sekä lisätä tietämystä samalla rikkoen vanhentuneita uskomuksia ja myyttejä uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta, ekologisesta asumisesta ja niiden kannattavuudesta Pohjoismaissa tutkimusprojektien ja koulutuksen keinoin.

Tutkimus keskittyy neljään pääasiaan

  • uusiutuvien energioiden integroiminen rakennuksiin ja kokonaisvaltainen optimointi
  • ekologinen asuminen ja energiatehokkuuteen tähtäävät ratkaisut
  • älykkäät mittaus- ja ohjausratkaisut kaikenlaisille energiaratkaisuille
  • aurinkoenergiateknologian koulutus

Näillä aloilla yritysten kanssa yhteistyössä toteutetut projektit tähtäävät uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden yleisen tietotaidon kehittämiseen. Tutkimusprojektien tavoitteena on lisäksi tunnistaa sekä aktivoida uusia liiketoimintamalleja UE- ja ICT -teknologioiden saralla.

Tavoitteista

Uusiutuvien energiajärjestelmien optimointi on avainasemassa saatettaessa järjestelmiä, erityisesti aurinkoenergiajärjestelmiä, hinta-laatusuhteeltaan kannattaviksi ja pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi.

Ekologisen asumisen ja energiatehokkuuden ratkaisut voivat syntyä pienistä ja yksinkertaisista asioista, kuten energian kulutuksen seurannasta ja sen näyttämisestä kodin omistajille tai keskitetyistä ratkaisuista asuinalueilla kuten sadeveden keräämisestä kukkien kasteluun.

Älykkäät mittaus- ja ohjausratkaisut mahdollistavat uusiutuvien energioiden järjestelmien hyödyntämisen täysin uudella, älykkäällä, tavalla.

Opiskelijat, suuri yleisö sekä yritykset saavat koulutusratkaisujemme avulla tietoa aurinkoenergiasta kehittääkseen omaa tietoaan, taitoaan sekä liiketoimintaansa.

SolarForum-yhteisö

Tiimi on luonut ja ylläpitää SolarForum-yhteisöä, josta yritykset, tutkijat, kouluttajat, opiskelijat sekä suuri yleisö voivat saada tietoa aurinkoenergiasta sekä kaikista tiimin tutkimusprojekteista. Web-sivuillamme julkaistaan myös tietoja aurinkoenergiajärjestelmien tuotoista Satakunnan alueella. Tuottotiedot päivitetään reaaliaikaisesti ja ne sisältävät hetkellisen tehon lisäksi kokonaisvaltaiset energiatuotot kyseisen järjestelmän osalta. Voit seurata meitä ja tutkimustamme osoitteessa www.solarforum.fi

Uusiutuvien energioiden hybiridi-laboratorio

Uusiutuvien energioiden hybiridi-laboratorio Satakunnan ammattikorkeakoululla on varustettu monipuolisella laitteistolla. Laboratoriota käytetään mm. lämmön tuoton ja varastoinnin, sähkön sekä jäähdytyksen tutkimukseen. Kotitalouden energian käytön simulointia ajetaan laboratoriossa 24/7.

Laitteisto ja data

  • useiden aurinkosähkö ja -lämpö -järjestelmien tuottaman datan etäseuranta, kerääminen ja visualisointi Satakunnan alueella
  • 3,8kW:n aurinkosähköjärjestelmä tuoton, varastoinnin ja kallistuskulmien tutkimukseen
  • uusiutuvien energioiden hybridilaboratorio (aurinkolämpö, aurinkosähkö, pellettipoltin, akusto)

Yhteyshenkilö                     

Meri Olenius

044 710 3345

etunimi.sukunimi@samk.fi

 

 

Älykkäät kaupunkialueet

Älykkäät kaupunkialueet

Älykkäät kaupunkialueet (Smart Urban Business) -tutkimusryhmän toiminta keskittyy SAMKin strategian eri aloja yhdistäviin teemoihin ”resurssitehokkuus ja älykkäät alueet sekä toiminnot”. Tutkimusryhmä yhdistää ympäristötekniikan, merenkulun ja logistiikan sekä palveluliiketoiminnan elementtejä kaupunkialueiden tutkimukseen. Käynnissä olevia projekteja on Itämeren alueella, EU:ssa, Namibiassa ja Kiinassa.

”Tutkimusryhmän toiminnan kantava ajatus on poikkitieteellisyys ja kansainvälisyys.”

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet

Julkaisut (pdf)

Lue uutinen tutkimusryhmästä.

Yhteyshenkilö

tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola, FT
044 710 3063
etunimi.sukunimi@samk.fi

 

 

Hankkeissa mukana

SAMK on mukana kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa joko hankkeen vetäjänä tai kumppanina.

Anna meille palautetta