Thesis 2004 palkitut

Kilpailuun osallistui yhteensä 250 työtä.
- Tekniikka ja liikenne 39
- Luonnonvara- ja ympäristöala 24
- Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala 70
- Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala 75
- Kulttuuriala 42

Kustakin kilpailusarjasta on valittu kaksi palkittavaa työtä, joita ei ole asetettu keskenään paremmuusjärjestykseen.

Tekniikka ja liikenne

Olympiastadionin kattaminen - ristikkoliitosten tarkastelu
Tekijä: Insinööri (AMK) Mika Haapoja
Ammattikorkeakoulu: Turun ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: Raimo Vierimaa

Turun Juva Oy toimii Helsingin olympiastadionin itäkatsomon kattamisessa päärakennesuunnittelijana. Katoksen kantavana rakenteena toimivat betonitäytteiset teräspilarit, joiden varaan asennetaan niskaristikko kannattamaan sekundaariristikkoja. Ristikkojen ylä- ja alapaarteena käytetään HEB300-profiilia.
Ristikkorakenteen liitoksia tutkittiin sekä Suomen teräsrakennenormin B7 että eurooppalaisen teräsrakennenormin Eu-rocode 3 mukaisesti. Normien välillä suoritettiin kapasiteettivertailua murtotilanteittain. Lisäksi tutkittiin B7:n mukaan liitoksen suunnittelussa huomioitavia ohjeita.
Normivertailussa todettiin Eurocoden kapasiteetit lähes poikkeuksetta ainakin 10 % pienemmiksi. Kapasiteettierot normien välillä johtuvat pääosin siitä, että mitoituskaavat ovat kansainvälisen CIDECTin määrittelemiä puoliempiirisiä kaavoja. Kaavojen ollessa samasta lähteestä Eurocode käyttää teräksen materiaalin osavarmuuskertoimena 1,1, kun vastaava kerroin B7:n mukaan on 1,0.
Puristetuiksi uumasauvoiksi valittiin neliöputkiprofiilit. Tällöin ylimääräistä nurjahduskapasiteettia ei synny kumpaankaan suuntaan. Lisäksi uumasauvan dimensioita valittaessa tulee ottaa huomioon uumasauvan suurin leveys, jolloin uumasauvan murtumisessa voidaan hyödyntää täyttä normaalivoimakapasi-teettia. Uumasauvojen välinen vapaaväli pyrittiin minimoimaan, jolloin voitiin hyödyntää suurempia kapasiteetteja.

Moduulihytin muunneltava sisä- ja ulkotila
Tekijä: Insinööri (AMK) Merja Mäkelä
Ammattikorkeakoulu: Turun ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: Veikko Välimaa

Tämä työ on osa projektia, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli kehittää kaupallisesti hyödynnettävissä oleva ja teolliseen tuotantoon soveltuva muunneltava tila moduulihyttiin. Uuden tuotekonseptin teknisten ratkaisumallien lisäksi tarkoituksena oli tutkia ja arvioida kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyviä ilmiöitä, kuten tuotekehityksen strategisia linjauksia, tuotekehitysprosessin menestymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuotteen uutuusarvon merkitystä arvoketjun osapuolille.
Työ tehtiin käytännön tuotekehitysprojektina, jossa muunneltavan tilan rakenneratkaisuja kehitettiin yhdessä Jukova Oy:n ja insinööritoimisto Evacadin kanssa. Hytin käyttöympäristöstä johtuvia vaatimuksia kartoitettiin ja ne otettiin huomioon kehitetyissä rakenneratkaisuissa. Käytännön sovelluksena rakennettiin muunneltavan hytin prototyyppi, jolla testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta ja etsitään parannuskohteita. Tutkimuksen tekijän vastuulla oli sovelluksen kehittämisen ja suunnittelun koordinointi. Kirjallisuuden ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla selvitettiin laivaympäristössä esiintyviä reunaehtoja sekä hytin ja laivan rajapinnan aiheuttamia vaatimuksia.
Muunneltavan tilan tuotekonsepti on esitelty asiakkaalle, jonka myönteinen reaktio antoi viitteitä kehitystyön oikeasta suunnasta. On myös selvästi havaittavissa, että vain fyysisen tuotteen kehittäminen ei riitä varmistamaan yrityksen menestymistä kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi on kehitettävä yrityksen sisäistä toimintatapaa ja yhteistyötä olemassa olevan kumppani- ja asiakasverkoston kanssa. Samaan aikaan on myös laajennettava verkostoa ja luotava uusia yhteistoimintamuotoja. Tämä tuotekehitysprojekti on esimerkki nopeasta ja tehokkaasta tuotekehitystyöstä, missä lähtökohtana ovat olleet asiakkaan ja loppukäyttäjän tarpeet.


Luonnonvara- ja ympäristöala

Taajamametsien hoidon yleissuunnitelma - Lähi- ja suojametsäalueet (Oulun kaupunki)
Tekijät: Hortonomi (AMK) Kaisu Manninen(os. Kulmala)ja Mikko Parttimaa
Ammattikorkeakoulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ohjaajat: Raili Hokajärvi ja Pauli Juntunen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia hoidon yleissuunnitelma Oulun kaupungin omistamille, metsät ja vesialueet -yksikön hoitovastuulla oleville taajamametsille. Yleissuunnitelma on otos keskeisimmiksi katsotuista taajamametsäalueista, joita ovat asutuksen ja teiden läheisyydessä sijaitsevat metsät. Suunnitelma on tehty taajamametsien hoidon tueksi ja sen tavoitteena on nostaa esille taajamametsien hoidon tärkeyttä sekä sen erityispiirteitä. Suunnitelman pohja-aineistona käytettiin Oulun kaupungin metsäsuunnitelmaan perustuvaa Tforest-metsikkökuviotietokantaa. Suunnittelualueeksi rajattiin teiden varsilta sekä kortteleiden ympäriltä arvioidun lähimaiseman ulottuvuuden levyinen, maastossa sataa metriä vastaava vyöhyke. Suunnittelualueen rajaamisessa ja karttojen laatimisessa hyödynnettiin paikkatieto-ohjelmaa, jolla tehtiin myös yhteenvedot metsikkökuviotietokannan ominaisuustiedoista. Työn keskeinen tulos on hoidon yleisohjeistus. Sen runkona on taajamametsien hoitoluokitus, jota tarkennettiin edelleen kehitysluokkakohtaisilla hoito-ohjeilla. Suunnittelualueen metsät luokiteltiin hoidon yleisohjeistuksessa käytettyihin hoitoluokkiin paikkatieto-ohjelmalla. Suunnitelmassa arvioitiin myös hoitotöiden kiireellisyys sekä kustannukset ja puunmyyntitulot. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy kirjallisuuskatsaus.

Hakkuutähteen ja kantopuun hankinnan kannattavuus energiakäyttöön Joensuun alueella
Tekijä: Metsätalousinsinööri (AMK) Sarita Sihvo
Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Ohjaajat: Esa Etelätalo ja Asko Puhakka

Opinnäytetyössä selvitettiin hakkuutähteen ja kantopuun suurivolyymisen hankinnan edellytyksiä Pohjois-Karjalassa. Toimeksiantaja halusi tietoa sekä kantopuun että hakkuutähteen hankintamenetelmistä ja niiden kustannuksista, korjattavissa olevasta kantopuun määrästä ja bioenergia-alan valtion etuuksista. Tutkimuksessa selvitettiin korjattavissa olevan kantopuun määräpotentiaali sekä laskettiin hakkuutähteen ja kantopuun hankintakustannukset välivarasto-, käyttöpaikka- ja terminaalimenetelmillä. Työ sisältää tietoa Kemeratuista ja voimalaitoksien saamista etuuksista. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se perustuu lähtöaineiston hyväksikäyttöön. Pohjamateriaalina käytettiin Laitilan laskentakaavoja, toimeksiantajan leimikkoaineistoa ja lakitietoa. Kantopotentiaali arvioitiin seulomalla leimikkoaineistosta kannonnostoon soveltuvat kohteet. Hankintakustannukset laskettiin laskentaohjelmilla joko suoraan tai niitä mukaillen. Etuudet selvitettiin laista. Selvitys on rajattu kannattavan kaukokuljetusmatkan perusteella. Pohjois-Karjalassa on runsaasti hyödynnettävissä olevaa kantopuuta toimeksiantajan ulottuvilla. Yhtä selkeästi kannattavinta hankintamenetelmää ei pystytä nimeämään, vaan valintaan vaikuttavat mm. investointihalukkuus ja hankittavat raaka-aineet. Menetelmiä voidaan myös yhdistellä. Voimalaitoksen saamat etuudet vaikuttavat selvästi hankinnan kannattavuuteen. Kemera-tuen vaikutus on vähäisempi.


Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja
hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Psylliumin käyttö gluteenittomassa hiivaleivonnassa - psylliumia sisältävien, luontaisesti gluteenittomien hiivaleivonnaisten tuotekehitys
Tekijä: Restonomi (AMK) Anne Eklund
Ammattikorkeakoulu: Laurea-ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: Annukka Mattinen

Gluteenitonta hiivaleivontaa pidetään usein hankalana toteuttaa sekä koti- että ammattikeittiöissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kertoa gluteenittomassa leivonnassa käytettävästä apuaineesta, psylliumista. Psylliumin käytöllä voidaan vaikuttaa gluteenittomien taikinoiden leipoutuvuuteen, rakenteeseen ja leivonnaisten onnistumiseen. Työn keskeisin tavoite oli saada tuotekehityksen avulla toimivia psylliumia sisältäviä ja luontaisesti gluteenittomia hiivaleivontaohjeita. Ohjeista haluttiin tehdä myös vähälaktoosisia, sillä keliakiaan liittyy usein ruokavaliohoidon alkuvaiheessa laktoosi-intoleranssi. Työn kohderyhmänä olivat pääasiassa keliaakikot, mutta sen toivottiin tavoittavan myös ammatikseen ruokaa valmistavia henkilöitä. Teoriaosuuteen valittiin yleisimpiä tietoja keliakiasta ja ihokeliakiasta. Siinä perehdyttiin myös monipuolisen gluteenittoman ruokavalion koostamiseen sekä ruoka-aineiden valintaan keliaakikon ruokavaliossa. Nämä perustiedot tulisi aina hallita ennen kuin aletaan valmistaa tuotteita keliaakikoille.
Työssä käsiteltiin tavanomaista hiivaleivontaa sekä gluteenittoman hiivaleivonnan erityispiirteitä. Psylliumin käytön lisäksi, käsiteltiin myös muita gluteenittoman hiivaleivonnan parannuskeinoja. Tuotekehityksessä käytetyt jauhot, jauhoseokset sekä psyllium-siemenkuorijauhe saatiin lahjoituksena Arla Foodsilta ja Reformi-Keskukselta. Tuotekehityksen aikana tavanomaisia hiivaleivontaohjeita muutettiin luontaisesti gluteenittomiksi, korvaamalla ohjeiden jauhot luontaisesti gluteenittomilla jauhoilla ja jauhoseoksilla. Ohjeiden sisältämät maitovalmisteet korvattiin vähälaktoosisilla ja rasvattomilla tuotteilla. Rasvana käytettiin joko rypsiöljyä tai 70 %:sta, laktoositonta margariinia. Kaikkiin ohjeisiin lisättiin psyllium-siemenkuorijauhetta. Työn aikana kehitettiin peruspullataikinaohje, josta pieniä muutoksia tekemällä, valmistettiin neljä erilaista leivonnaista. Lisäksi kehitettiin kolme leipäohjetta sekä lihapiirakkaohje. Tuotekehityksen tuloksena syntyneet hiivaleivontaohjeet syötettiin Aterix - reseptiohjelmaan.
Leivonnaiset arvioitiin pääasiassa keliaakikoista koostuneessa ryhmässä. Arvioijat ilmoittautuivat tilaisuuteen Keliakia-lehdessä olleen ilmoituksen perusteella. Arviointitapana kehitetyille leivonnaisille käytettiin aistinvaraista, miellyttävyyteen perustuvaa arviointia. Leivonnaisten arviointi oli keskeinen osa tuotekehitystyötä. Arvioinnin luotettavuutta lisäsi oikean kohderyhmän antama arviointi. Psylliumin avulla pystyttiin parantamaan gluteenittoman hiivataikinan käsiteltävyyttä. Psyllium lisäsi myös valmiiden hiivaleivonnaisten kuohkeutta ja vähensi niiden murenevuutta.

Vertaisverkkoja hyödyntävien tiedostonjako-ohjelmien
aiheuttamat ongelmat yrityksille
Tekijä: Tradenomi Juha Piitulainen
Ammattikorkeakoulu: Tampereen ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: Harri Hakonen

Vertaisverkkoja hyödyntävät tiedostonjako-ohjelmat ovat suosittu tapa hankkia ja jakaa pääosin tekijänoikeuksin suojattua materiaalia Internetin välityksellä. Ohjelmat ovat helppoja asentaa, yksinkertaisia käyttää, ja niiden hankkiminen Internetistä on vaivatonta, mikä on johtanut niiden huimaan suosioon. Valitettavasti myös yritysten työntekijät ovat ryhtyneet käyttämään ohjelmia työpaikoillaan.
Raportissa selvitetään, mitä vertaisverkot ovat ja miten ne toimivat. Lisäksi esitellään vertaisverkkoja hyödyntäviä tiedostonjako-ohjelmia. Työssä käsitellään lyhyesti myös yritysten tietoturva-asioita. Pääpaino on kuitenkin tiedostonjako-ohjelmien yrityksille aiheuttamissa ongelmissa ja ongelmien poistamiseen kehitetyissä ratkaisuissa.
Tiedostonjako-ohjelmia käyttävät työntekijät voivat aiheuttaa yrityksille monenlaisia ongelmia. Ohjelmien avulla ladattava materiaali herättää kysymyksiä tekijänoikeusloukkauksista. Lisäksi lataaminen kuormittaa yritysten Internet-yhteyttä ja verkon hyötykäyttö kärsii. Tiedostonjako-ohjelmien avulla leviää myös haittaohjelmia, ja osaamattomat käyttäjät saattavat jakaa yritysten luottamuksellisia dokumentteja vertaisverkkoihin.
Tiedostonjako-ohjelmien aiheuttamien ongelmien poistaminen on haastavaa, koska ohjelmat on suunniteltu siten, että ne pystyvät joissain tapauksissa ohittamaan perinteiset tietoturvajärjestelmät, kuten palomuurit. Tiedostonjako-ohjelmien jatkuva kehitys asettaa vaatimuksia myös ongelmien poistamiseen kehitettyjen ratkaisujen ajantasaisuudelle. Ensimmäiset tiedostonjako-ohjelmat ovat olleet ihmisten käytettävissä 1990-luvun lopusta lähtien, ja uusia ilmestyy jatkuvasti.
Tiedostonjako-ohjelmien käytön havaitsemiseen ja estämiseen kehitettyjä ratkaisuja on työssä testattu käytännössä, jotta niiden kykyä suoriutua tavoitteistaan on voitu puolueettomasti arvioida. Testaustulosten pohjalta on yritysten verkoista vastaaville henkilöille esitetty keinoja havaita ja estää tiedostonjako-ohjelmien käyttö. Työ on tehty toimeksiantona Contrasec Oy:lle, joka asiantuntijayrityksenä tuottaa korkeaa ammattitaitoa vaativia koulutus- ja konsultointipalveluita asiakkailleen, pääalueinaan tietoturva- ja tietoliikenne. Työn tuloksia tullaan hyödyntämään yrityksen koulutus- ja konsultointipalveluissa.


Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä
humanistinen ja kasvatusala

Suun ja kaulan alueen syövät ja sädehoito.
Yhteistyöprojektina laadittu potilasopas
Tekijät: Röntgenhoitajat (AMK) Miia Liljedahl ja Milla Saaristo
Ammattikorkeakoulu: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Ohjaajat: Liisa Innanmaa ja Maire Petäjäjärvi

Tarkoituksena oli laatia opinnäytetyönä potilasopas suun ja kaulan alueen syövistä ja syövän hoidosta sekä antaa tietoa sädehoitoon tulevalle suun ja kaulan alueen syöpää sairastavalle potilaalle ja hänen läheisilleen. Opinnäytetyö toteutettiin projektityönä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien poliklinikan sädehoidon henkilökunnan kanssa. Projekti menetelmänä valittiin opinnäytetyön toteuttamiseen sen kertaluonteisuuden vuoksi. Projekti on asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu tehtäväkokonaisuus.
Opinnäytetyötä ohjaaviksi tehtäviksi muodostuivat: Minkälaista tietoa sädehoitoon tulevat suun ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat tarvitsevat? Miten laaditaan ymmärrettävä potilasopas suun ja kaulan alueen syöpää sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen? Lähtökohtana opinnäytetyön tekemiselle oli suun ja kaulan alueen syöpää sairastaville potilaille tarkoitetun potilasoppaan puuttuminen sekä sairauden kohdatessa potilaalle syntyvään tiedontarpeeseen vastaaminen.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin suun ja kaulan alueen syöpiä sairautena, niiden hoitomuotoja, psykososiaalisia näkökohtia syöpään sairastumisessa, potilaan tiedontarvetta aikaisempiin tutkimuksiin perustuen sekä hyvän potilasoppaan tunnusmerkkejä. Potilasoppaan sisältö laadittiin viitekehyksessä käytetyn kirjallisuuden pohjalta.
Potilasopasta laadittaessa oli mietittävä annettavan tiedon ymmärrettävyyttä, selkeyttä sekä tiedon tärkeyttä. Potilasoppaassa käsiteltiin syöpää sairautena, syövän eri hoitomuotoja, sädehoitoprosessia, sädehoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia ja niiden hoitoa, kivun hoitoa, kuntoutusta sekä syöpään sairastumiseen liittyviä psykososiaalisia näkökohtia. Potilasoppaan sisältö laadittiin vastaamaan potilaan sekä heidän läheisten tiedontarvetta. Potilasopas laadittiin siten, että lukija voi halutessaan valita potilasoppaasta lukemansa aihealueet oman mielenkiintonsa mukaan.
Syöpään sairastuminen on aina ihmiselle haasteellinen tilanne ja sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Selviytyäkseen sairauden aiheuttamista elämänmuutoksista ihminen tarvitsee tietoa, tukea ja ohjausta. Potilasopas laadittiin toimimaan henkilökohtaisen potilaan ohjauksen tukena ja antamaan potilaalle lisätietoa häntä kiinnostavista asioista.

Kehitysvammaisten lasten psykomotoriset valmiudet
- arviointilomake fysioterapeuteille
Tekijä: Fysioterapeutti (AMK) Minna Malila
Ammattikorkeakoulu: Savonia-ammattikorkeakoulu
Ohjaaja: Pirkko Vepsä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää vammaisten lasten psykomotoristen valmiuksien arviointilomake fysioterapeutille. Kehitysvammaisten lasten psykomotoriset valmiudet kehittyvät samanlaisten kehitysvaiheiden mukaisesti kuin vammattomien lasten, mutta kehitys on hitaampaa ja epätasaisempaa ja taitotaso voi jäädä normaalivaihtelun alarajoille. Kehitysvammaisten lasten psykomotoristen valmiuksien arviointi on tärkeää ja arviointi mahdollistaa sopivien tukimuotojen suunnittelun valmiuksissa ilmenevien puutteiden korjaamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pyhäjärven terveyskeskuksen kanssa.
Opinnäytetyö perustuu eri tieteenalojen tutkimuksista ja kirjallisuudesta saatuun tietoon kehitysvammaisuudesta, terveen ja kehitysvammaisen lapsen kehityksestä sekä psykomotoristen valmiuksien arvioinnista. Tieto on koottu laaja-alaisesti sekä suomalaisista että ulkomaisista aineistoista. Lisäksi tietoa kerättiin kuntoutuksen asiantuntijoilta sähköpostin ja puhelimen välityksellä.
Arviointilomakkeen tekemisen pohjana oli opinnäytetyön teoriaosassa esitetty tieto. Tämän lisäksi arviointilomakkeen valmistamisessa hyödynnettiin APM-testistöä, Jorvin karkeamotorista testiä 5-vuotiaille sekä Stott-Moyes-Hendersonin-testiä. Näitä testejä käyttävät kehitysvammaisten lasten parissa työskentelevät fysioterapeutit.
Arviointilomakkeen käyttökelpoisuuden varmistamiseksi arviointilomake testattiin. Testaaminen suoritettiin sekä tehdyille arviointiohjeille että arviointilomakkeessa oleville testeille. Arviointiohjeiden testaamisesta saadun tuloksen pohjalta voidaan todeta, että arviointiohjeet ovat ymmärrettävät. Arviointilomakkeen sisältämät testit kuvaavat kattavasti kehitysvammaisen lapsen psykomotorisia valmiuksia ja ovat käyttökelpoisia kehitysvammaisen lapsen arvioinnissa.


Kulttuuriala

JASON - Se nuorempi sankari.Miestenvaatemalliston suunnittelu Sankar Men?s Fashion Oy:lle
Tekijä: Artenomi (AMK) Anne Lehtonen (os. Laamanen)
Ammattikorkeakoulu: Mikkelin ammattikorkeakoulu
Ohjaajat: Ilona Kauppi ja Satu Kivimäki

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona savonlinnalaiselle Sankar Men?s Fashion Oy:lle, joka suunnittelee, valmistuttaa ja markkinoi miesten takkeja, housuja ja pukuja. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Sankar Men's Fashion Oy:n JASON-mallistoon uusia, nuorekkaita malleja sesongille syksy 2004 / talvi 2005.
Suunnittelun pohjaksi on selvitetty nuorten suomalaisten miesten pukeutumista, ostokäyttäytymistä sekä vaatevalintojen taustoja. Taustatietoja on hankittu tutkimuskirjallisuudesta sekä haastatteluin ja kyselyin. Tietoa koottiin niin vaatteella viestimisestä ja maskuliinisuuden ilmaisemisesta pukeutumalla, kuin suomalaisesta kuluttajasta ja kaupallisen tuotteen suunnittelusta.
Kyselyllä selvitettiin mm. kohderyhmän ajatuksia pukeutumisesta ja muodista. Erityisesti kyselyllä haluttiin selvittää klassisten pukujen, irtotakkien ja housujen käyttöä kohderyhmän keskuudessa. Pienimuotoinen kysely 18-30-vuotiaiden miesten keskuudessa toteutettiin kesän 2003 aikana. Vastauksia kyselyyn tuli 13 kappaletta. Toimeksiantajan toiveita ja tarpeita kartoitettiin haastattelemalla Sankar Men's Fashion Oy:n toimitusjohtajaa sekä myyntiedustajaa.
Saaduista tiedoista voidaan päätellä miesten, erityisesti nuorten miesten, vaatimusten muuttuneen pukeutumisen suhteen. Klassinen puku ei ole kuluttajalle enää mieleen, ja tilalle kaivataan uusia, nuorekkaita ja ennen kaikkea mukavia vaatteita. Vaikka osa mieskuluttajista on yhä välinpitämättömiä pukeutumisen suhteen, löytyy myös joukko kuluttajia, joille oman persoonan ja tyylin ilmaisu vaatetuksella on tärkeää.
Suunnittelun lähtökohtina on käytetty kohderyhmästä saatuja taustatietoja. Malleissa ja materiaalivalinnoissa pyrittiin löytämään ratkaisuja jotka vastaisivat kuluttajan toiveisiin ja olisivat toimeksiantajan asettamien vaatimusten mukaisia. Valmis mallisto koostuu nuorekkaista miesten irtotakeista, housuista ja rennosta puvusta.
Suunnitteluprosessia tarkasteltaessa huomataan ris
ristiriita kuluttajien ja valmistajan toiveiden välillä. Vaikka nykyinen tarjonta ei vastaakaan kuluttajien toiveita, ei valmistajilla ole uskallusta eikä aina resurssejakaan rohkeisiin muutoksiin. Omien kilpailuvalttien löytäminen on kuitenkin elintärkeää yhä tiukentuvassa kilpailutilanteessa.


Kuinka kerron kuvalla? Kuvataiteilija kuvittajana sanomalehdessä
Tekijä: Kuvataiteilija (AMK) Maria-Sofia Miettinen
Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Ohjaajat: Pekka Makkonen ja Päivi Pennala

Opinnäytetyön aiheena on sanomalehtikuvittaminen ja kuvittajan työ sanomalehdessä. Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva sanomalehtikuvittamistyöstä alan käytännön tuntemuksen perusteella. Eräs syy aiheenvalinnalle on tekijän henkilökohtaisesta kokemuksesta johtuva kiinnostus ja se että lehtikuvittamisesta on kovin vähän kirjallista ja suomenkielistä tietoa saatavilla. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen lehtimaailmassa ja kuvataiteen sekä graafisen suunnittelun kentällä yleisemmin.
Lehtikuvittamisella tarkoitetaan tässä sanomalehtiartikkeleiden kuvittamiseksi tuotettua kuva-aineistoa, johon ei kuulu uutisgrafiikka ja valokuvat.
Opinnäytetyössä pohdittavia keskeisiä ongelmia ovat ensinnäkin sanomalehtikuvitustyön olemukseen liittyvät kysymykset, kuten kuvan tehtävät lehdessä. Toiseksi tarkasteltavana ovat lehtikuvituksen toteutusta koskevat kysymykset. Kolmas keskeinen kysymys on sanomalehtikuvittaminen tekijän omassa tuotannossa. Kuvittaja tekee kuvia ensisijaisesti viestinvälittämiseksi lukijoille, ei ilmaistakseen itseään. Tekijä selvittääkin viestinnällisen ilmaisun pulmia tuotannossaan.
Käytännönläheisen aiheen vuoksi opinnäytetyön pääasiallisia tiedonhankintatapoja ovat lehtikuvitukset, jotka tekijä on suunnitellut sanomalehti Karjalaiselle ja kuvitustyössä syntynyt päiväkirja.