NAVIGOINTI

Ensimmäiseksi käydään läpi merimerkit ja navigoinnin perusteet sekä suoritetaan ensimmäinen tutkakurssi. Siellä opiskellaan tutkankäytön perusteet sekä harjoitellaan navigoinnin perusteissa opittuja taitoja. Toisen vuosikurssin aikana opiskellaan lisää terrististä navigointia, eri karttaprojektiot ja niiden hyödyntäminen sekä isoympyränavigointi. Opittuja taitoja harjoitellaan sekä simulaattorissa että koululaivalla. Perehdytään myös tähtitieteellisen paikanmäärityksen saloihin, vuorovesioppiin ja meteorologiaan. Myöhemmin perehdytään vielä syvemmin tähtitieteen, meteorologian ja vuorovesiopin hyödyntämiseen reittisuunnittelussa ja reittioptimoinnissa. Terristisessä merenkulussa opiskellaan myös magneettikompassin kompensointi.

KANSITYÖTAIDOT

Opinnot alkavat perussolmuista ja etenevät vaijereiden ja paksujen aluksen kiinnitysköysien spleissaukseen. Lisäksi perehdytään ankkurivinssien ja kraanojen sekä luukkujen käyttöön, luotsin otto- ja jättötilanteisiin, aluksen kiinnitys- ja irrotustöihin sekä yleisiin huolto- ja kunnostustöihin aluksella. Kansityötaitoihin sisältyy myös ruorinpitoharjoittelua koululaivalla.

TURVALLISUUSOPINNOT

Opinnot koostuvat terveydenhuolto-, pelastautumis- ja palontorjuntaopinnoista. Pelastautumisessa käydään läpi henkilökohtaiset pelastautumisvälineet ja harjoitellaan niiden käyttöä sekä altaalla että meressä. Lisäksi opiskellaan aluksen pelastautumisvälineiden - pelastusveneiden ja lauttojen - käyttöä. Palontorjunnan teoria opiskellaan koululla ja käytännön harjoitukset kahden päivän palontorjuntakurssilla Upinniemessä.

BRIDGE RESOURCE MANAGEMENT (BRM)

Scandinavian Airlines Systems (SAS) ja seitsemän merenkulkua edustavaa yhteisöä ovat laatineet BRM-opinnot. Kyseessä on johtaminen operatiivisissa tilanteissa, kuten aluksen komentosilloilla, konehuoneissa, valvontahuoneissa, lentokoneen ohjaamoissa ja vaikkapa leikkaussaleissa. Tällaisissa ympäristöissä ihmisten välinen toiminta, kommunikointi ja päätöksenteko ovat hyvin samankaltaisia. Johtamisessa tapahtuvat virheetkin ovat samanlaisia.

Ilmailuteollisuus nojaa opintojen suunnittelussa NASA:n tutkimustuloksiin, jotka osoittivat, että useimmat lento-onnettomuudet aiheutuivat johtamisessa tehdyistä virheistä. Sellaisia virheitä ovat keskittyminen vähäpätöisiin teknisiin ongelmiin, huono delegointi ja vastuualuiden jako, huonosti asetetut prioriteetit ja puutteellinen seuranta. BRM:llä ohjataan torjumaan johtamisen virheitä.

MERITEIDEN SÄÄNNÖT JA KOMENTOSILTATYÖSKENTELY

Merenkulku perustuu kansainvälisiin meriteiden sääntöihin, jotka jokaisen merenkulkijan on hallittava. Ne opitaan ensin teoriassa ja sen jälkeen siirrytään simulaattori- ja koululaivaympäristöön pienryhmätyöskentelyyn.

Vahdinpitojärjestelyissä ja -menetelmissä otetaan huomioon navigoinnin, aluksen ja henkilökunnan turvallisuus sekä merellisen ympäristön suojelu. Tutkalta saatu tieto tulkitaan ja analysoidaan oikein ottaen huomioon laitteiden rajoitukset sekä vallitsevat olosuhteet ja tilanteet. Systeemivirheet opitaan ymmärtämään kuten myös toimenpiteet lähitilanteen tai yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen aluksen kanssa.

Reittisuunnitelmat toteutetaan hyvää merimiestapaa noudattaen ja pidetään huolta, että toiminta aluksen komentosillalla simulaattori- ja koululaivaympäristöissä on hyväksyttävää niin avomeri- kuin saaristo-olosuhteissa. Reittijakojärjestelmien noudattaminen, vahdinpito ja vahdinvaihto sekä kyky lähettää ja vastaanottaa MORSE-merkein viestitystä opitaan.

TUTKANKÄYTTÖ

Simulaattoriympäristössä pienryhmissä käsitellään tutkan ja automaattisen tutkamerkinnän (ARPA) perusperiaatteet. Kurssilla kerrataan aikaisemmilla kursseilla opittuja tutkankäyttötaitoja ja harjaannutaan tulkitsemaan sekä analysoimaan tutkan antamia tietoja kuten suuntima ja etäisyys, toisten alusten suunta ja nopeus, kriittisten kohteiden tunnistaminen, toisten alusten suunnan ja/tai nopeuden muutosten havainnointi. Kurssilla tutustaan myös kansainvälisiin määräyksien soveltamiseen yhteentörmäyksien ehkäisemiseksi. Kurssilla opitaan tutkamerkinnänpidon tekniikat sekä eri ARPA-tutkatyypit ja niiden näytöt ja ominaisuudet. Lisäksi opitaan kyky käyttää, tulkita ja analysoida tutkalta saatavaa tietoa. Kurssilla käsitellään laitteistojen teknisiä ominaisuuksia kuten järjestelmän suorituskyky, tarkkuus, seurantakyky, rajoitukset, prosessointiviiveet, toimintavaroitukset ja järjestelmätestien käyttäminen. Kurssi antaa valmiudet tutkatiedon analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen. ARPA-toimintojen käyttöä harjoitellaan myös elektronisen karttanäytön yhteydessä.

ALUKSEN KÄSITTELY

Teoriassa, simulaatioharjoituksissa ja koululaiva-ajoissa opitaan aluksen ominaisuuksien,syväyksien ja veden syvyyden vaikutusta aluksen käyttäytymiseen ja käsittelyyn. Käymme läpi myös ohjailu- ja muut toimenpiteet vedessä olevan henkilön pelastamiseksi. Matalan veden ja ahtaan väylän vaikutuksesta aluksen ohjailuun saadaan tietoa sekä opitaan aluksen ankkurointiin ja kiinnitykseen liittyvät menetelmät. Luennoilla, simulaattoriharjoituksissa ja koululaiva-ajoissa käydään läpi aluksen ohjailu ja käsittely eri olosuhteissa kuten ohjailu lähestyttäessä luotsipaikkaa, luotsia otettaessa ja jätettäessä ottaen huomioon säätila, vuorovesi, aluksen etenemä ja pysähtymismatkat sekä aluksen käsittely joella ja suistoalueilla. Lisäksi harjoitellaan laituriin tuloa ja laiturista lähtöä eri tuuli-, virta- ja vuorovesiolosuhteissa. Ankkurointi on oma taitoalueensa: paikan valinta, ankkurointi yhdellä tai kahdella ankkurilla, kettingin pituus, ankkurin pitämättömyys ja sotkeutuneet ankkurit. Merenkulkijan on kyettävä myös päättelemään ohjailu- ja propulsio-ominaisuudet eri tyypin aluksilla: miten ne vaikuttavat pysähtymismatkaan ja käännössäteeseen eri trimmeillä, syväyksillä ja nopeuksilla.

HÄTÄTILANNETOIMINTA JA HYVÄT MERIMIESTAVAT

Olosuhteet ja ympäristötekijät huomioiva, mielekäs toiminta merellä on lähtökohta. Siksi alan ammattilaisen on hallittava varotoimet matkustajien turvallisuuden ja suojelun kannalta hätätilanteissa. Hänellä on oltava kyky ryhtyä välittömiin toimiin yhteentörmäys- tai karilleajotapauksessa ja hänen on pystyttävä arvioimaan vahinko välittömästi sekä hallitsemaan valvonta. Merenkulkijan pitää ymmärtää menettelytavat ja toiminnot pelastettaessa henkilöitä merestä, avustettaessa hädässä olevaa alusta ja reagoitaessa hätätilanteisiin satamassa oltaessa.

Aluksen turvallinen ja hyvän merimiestavan mukainen kuljettaminen on keskeistä opinnoissa. Jokaisen merenkulkijan on muistettava hyvästä merimiestaidosta, että se on ennen kaikkea elinikäisen oppimisen ja harjoituksen tulosta. Merellä kohdataan erilaisia ongelmia, joihin oikea ratkaisu löytyy hyvästä merimiestaidosta.

SOLAS- JA MARPOL-SOPIMUSTEN PERUSTEET

Ihmishengen turvallisuudesta merellä sovitun SOLAS-sopimuksen rakenne ja sisältö on jokaisen merenkulkijan tunnettava. Merellisen ympäristönsuojelun periaatteet, päämäärät, kansalliset ja kansainväliset määräykset ja niiden toteuttaminen laivoilla on keskeinen osa ammattitaitoa. Käytännön harjoituksissa erityisesti luokituslaitos Lloyds' Registerin Rulefinder-ohjelmisto on tärkeä väline. Opiskelun aikana havaitaan kansainväliset muutokset merenkulun säännöissä sekä tiedostetaan jatkuvan seurannan tarve.

YMPÄRISTÖTIETO

Merenkulun yhteys ympäristöön on tiedostettava joka hetki. Merenkulkijan on ymmärrettävä kestävän kehityksen periaatteet sekä globaalit ympäristöongelmat ja niiden syyt. Ympäristötiedossa käsitellään ekologiset perusteet ja kestävä kehitys, ympäristön likaantuminen ja ympäristömyrkyt, kansainväliset ympäristösopimukset ja elinkaariarvioinnin perusteet. Opintoviikko on SAMK:n yhteisiä, mutta merenkulun yksikössä siinä on "marinoitu" vivahde siten, että oppimistehtävät ovat merenkulusta.

JOHTAMISTAITO

Johtamiskulttuurien periaatteet, erilaisten ihmisluonteiden merkitys laivaelämän monimuotoisuudessa ja työhön perehdyttämisen merkitys tulevat esille johtamistaidon opinnoissa. Yleisesti käytössä olevaan luonnetestiin perehdytään. Laivapäällystöön kuuluvan pitää kyetä johtamaan poikkeavissa tilanteissa, ja hänen on hallittava myös ryhmätyöskentely. BRM-kurssi päivitetään ja resurssijohtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja työkokemusten perusteella. Johtamisharjoituksia tehdään simulaattorissa ja harjoitellaan merenkulun fraasien käyttöä komentosiltatyöskentelyssä.

JÄÄNMURTO JA JÄÄNAVIGOINTI

Teoriajaksolla käsitellään Suomen jäänmurtotoiminta ja käytännön jaksolla siirrytään johonkin Suomen yhdeksästä jäänmurtajasta. Käytännön jakso on toteutettu jollakin kolmesta monitoimimurtajasta, Botnicalla, Nordicalla tai Fennicalla, tai perinteisellä "oikealla" jäänmurtaja Sisulla. Helmi-maaliskuun aikana Perämerellä leikataan irti jäihin juuttuneita kauppa-aluksia, ja haarukkahinausmenetelmän avulla saatetaan alus sataman väylän päähän. Talvisataminen jäärännien kunnostamiseen tutustutaan.

ETSINTÄ- JA PELASTUSKOULUTUS (SAR)

Varotoimenpiteet rantaan ajamisen varalle, toimenpiteet karilleajon uhatessa ja sen tapahduttua, irrottautuminen karilta ilman ulkopuolista apua ja avun turvin, toimenpiteet yhteentörmäämisen uhatessa ja tapahduttua tai rungon vedenpitävyyden heikennyttyä tulevat esille SAR-koulutuksessa. Tätä merenkulun ikävän puolen oppia ovat lisäksi vahingon hallinnan arviointi, hätätilanneohjailu sekä hätähinauksen järjestelyt ja -menetelmät. IAMSAR-manuaali pitää oppia perinpohjin ja kyetä sitä myös soveltamaan. Pelastusveneiden ohjailun ja lautan laskemisen varotoimet sekä menetelmät vastaanotettaessa pelastettavia veneestä ja lautoilta opitaan.

Luentojen ja simulaattoriharjoitusten käydään tutustumassa meripelastuskeskukseen ja nähdään toiminta pelastusta johtavien kannalta sekä Turun vartiolentueeseen, jossa tutustutaan meripelastushelikopteri Super Pumaan.

Hätätilanteen sattuessa avomerellä apu ei välttämättä ole kovinkaan lähellä…

ALUSTURVALLISUUS JA LASTITOIMINTOJEN PERUSTEET

Lastinkiinnitys, lastaukseen ja purkaukseen liittyvät työt sekä laivan nosturien ja lastinkäsittelypuomien käyttöharjoitukset kuuluvat tähän opintojaksoon. Myös säiliöalusturvallisuuden ja lastinkäsittelyn perusteet käsitellään. Jaksoon sisältyy satamatoimintoja ja erityyppisiä aluksia koskeva johdantoluento, jonka jälkeen pidetään käytännön harjoituksia työsalissa sekä lastaussimulaattorilla. Satamassa käydään tutustumassa erityyppisiin aluksiin ja sataman eri toimintoihin. Opetusmateriaalina käytetään opintomonisteita, kuvia, laivojen piirustuksia, videoita, tietokonesimulaatioita sekä käytännön harjoituksia työsalilla sekä lastaussimulaattorilla.

Opintojakson suoritus luo opiskelijalle lähtökohdan siirtyä ohjattuun harjoitteluun aluksille. Niin ammattisanasto kuin työturvallisuusseikatkin tulevat tutuiksi.

MERIKULJETUSTEN, SATAMATOIMINTOJEN JA RAHTAUKSEN PERUSTEET

Jaksolla opiskelija oppii ymmärtämään kauppalaivan sekä varustamon organisaation, satamien ja niihin liittyvien sidosryhmien aseman sekä eri rahtausmuotojen pääperiaatteet. Varustamoihin ja niiden rahtausmuotoihin tutustutaan luennoilla sekä erilaisilla projektitöillä. Lisäksi käydään tutustumassa satamassa toimiviin yrityksiin.

Suoritus luo pohjaa jatko-opinnoille, sillä vanha sanonta "kapteeni laivassa kuin jumala taivaassa" ei taida olla enää toimivan organisaation perusta.

MERIKULJETUKSET

Opinnoissa käsitellään kappaletavaran, yksikkölastien ja kuivarahtiliikenteen bulk-kuljetuksia esim. viljan lastausta, lastaussuunnittelua ja lastauksen meriturvallista toteutusta. Lisäksi käsitellään vaarallisten pakattujen aineiden ( IMDG) ja säiliöaluslastien merikuljetukset. Opinnot sisältävät mm. harjoittelua lastaussimulaattoreilla, lastiasiakirjojen läpikäyntiä, lastimäärälaskuja ja käytännön tutustumista erilaisiin lastaustilanteisiin sekä isoihin bulk-aluksiin mm. Tahkoluodon hiilisatamassa.

Opinnot antavat valmiudet toimia kansipäällystötehtävissä laivassa sekä antavat pohjaa jatko-opinnoille päällikkö- ja yliperämiestasolle.

MERIKULJETUSTALOUS

Merikuljetustaloudessa perehdytään syvällisemmin merenkulkuteollisuuden sopimusteknisiin rakententeisiin, kustannuksiin sekä rahtimarkkinoihin vaikuttaviin tekijöihin. Jaksolla tehdään projektitöitä ja tutustutaan varustamoihin vierailukäynneillä sekä Suomen varustamoyhdistyksen järjestämillä varustamopäivillä. Opinnot auttavat ymmärtämään shipping-alan nopeita muutoksia, kansainvälisyyttä,varustamon rahoitusrakennetta sekä eri maiden merenkulkupolitiikkaa. 

LAIVATEORIA JA ALUKSEN VAKAVUUDEN PERUSTEET

Jaksolla käydään läpi aluksen rakenteet, luokitus, mitat sekä aluksen poikittaisvakavuuteen liittyvät seikat ja niiden vaikutus meriturvallisuudelle. Opintoihin liittyy paljon harjoitustehtäviä ja laskuja sekä perinteisellä tavalla tehtyinä että tietokoneohjelmia hyväksi käyttäen. Käytössä on Onboard Napa -ohjelmat sekä useita muita laivojen vakavuussimulaattoreita.

Tarkoituksena on, että opiskelija oppii aluksen kelluntaan ja vakavuuteen liittyviä laskuja sekä niiden soveltamisen todelliseen alukseen käyttäen hyväkseen uppouma-, poikittaisvakavuus- ja trimmidataa erilaisissa lastitilanteissa ja erityyppisillä aluksilla. Opinnot luovat valmiudet toimia lastaus- ja purkaustöistä vastaavana perämiehenä erityyppisillä aluksilla.

NAVIGOINTILAITTEET

Nykyaikaisen laivan kansipäällystöllä on käytössään useita elektroniikkaan ja tietotekniikkaan perustuvia apuvälineitä. Niiden toimintaperiaatteiden ja turvallisen käytön hallitseminen ovat tärkeä osa päällystön ammattitaitoa. Komentosiltajärjestelmien mielenkiintoiseen tekniikkaan paneudutaan Navigointilaitteet I ja II -opintojaksoilla. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. GPS-satelliittinavigointi, merenkulkututka, vedenalaiseen akustiikkaan perustuvat navigointilaitteet, hyrräkompassi, kuituoptinen kompassi, GPS-kompassi, automaattiset ohjailujärjestelmät, elektroninen merikortti ja alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä eli AIS (Automatic Identification System). Luento-opetusta tuetaan laitedemonstraatioin ja simulaattoriharjoituksin. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös tutustumiskäyntejä laivoihin.

MERIRADIOLIIKENNE JA GMDSS -JÄRJESTELMÄ

Kansipäällystön koulutukseen osana kuuluu pakollinen radioasemanhoitajan tutkinnon suorittaminen. Tutkinnon järjestää ja valvoo Viestintävirasto. Kurssin aikana opitaan meriradioliikenteen sanasto, liikennöintisäännöt ja radiolaitteiden käytön hallinta. Radiolaitteina ovat perinteiset VHF, MF ja HF ja satelliittien välityksellä toimiva viestintä alukselta maihin, maista alukselle ja alusten välinen kommunikointi.

AUTOMAATIO JA ELEKTRONIIKKA

Automaation ja elektroniikan kursseilla laajennetaan navigointilaiteopintoja tukevaa teknistä yleissivistystä. Painopistealueita ovat elektroniikan luotettavuuskysymykset, digitaalinen tietojenkäsittely, tietoliikenne sekä automaation turvallisuus. Myös laivan koneistoautomaation tekniikkaan ja toimintoihin perehdytään näillä tunneilla. Opiskelu on sovelluspainotteista ja sisältää luento-opetuksen lisäksi parityönä tehtäviä tutkielmia ja havainto-opetusta.

SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkötekniikan jaksoilla kerrataan sähköopin perusteet sekä perehdytään laivojen sähköenergian tuotannon ja jakelun tekniikkaan. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. generaattorit, erilaiset sähkömoottorit, akkutekniikka, muuntajat, kytkinlaitteet ja sähkönsyötön varmentaminen. Myös sähköturvallisuus ja sähköisiltä häiriöiltä suojautuminen kuuluvat opintojaksojen aiheisiin.

DYNAAMISEN PAIKANNUKSEN PERUSTEET

Dynaaminen paikannus (DP) on laivoihin liittyvä automaatiosovellus, joka on tullut tutuksi suomalaisille merenkulkijoille mm. monitoimimurtajista ja sukkulatankkereista. Useimmat DP-järjestelmien käyttökohteet liittyvät offshore-kentillä tapahtuvaan öljyntuotantoon. Dynaamisen paikannuksen perusteet on vapaasti valittava opintojakso, joka antaa perustiedot DP-järjestelmien toimintaperiaatteista, käytöstä ja terminologiasta niille, jotka aikovat myöhemmin hankkia DP-operaattorin pätevyyskirjan. Opintojakso sisältää luento-opetusta ja simulaattoriharjoituksia.

HÄTÄTILANNE- JA TERVEYDENHUOLTO-OPINNOT

Tulevassa työssään opiskelijat joutuvat vastaamaan aluksen laiva-apteekista sekä aluksella tarvittavista lääkintätoimista. Tätä varten heidän tulee hallita ensiavun ja sairaanhoidon perustaidot siten, että he pystyvät välittömiin tehokkaisiin toimenpiteisiin aluksella sattuvissa tapaturma- ja sairastapauksissa. Näitä taitoja opiskellaan harjoituspainotteisesti. Opinnot aloitetaan ensiapuun liittyvillä asioilla, joista siirrytään hätätilapotilaan hoitoa. Lopuksi keskitytään äkillisten sairauksien tunnistamiseen ja hoitoon.

MATEMATIIKKA

Alussa pääpaino on jo opittujen algebrallisten taitojen kuntoon saattamisessa. Lähdetään ensimmäisen asteen yhtälöista ja päädytään sanallisten probleemien ja prosenttilaskujen kautta tasotrigonometriaan. Suurin huomio kiinnitetään tehtävien analysointiin ja sopivan tavan etsimiseen tehtäviä ratkaistaessa. Tarkoituksena on saattaa toisen asteen kautta tulleet opiskelijat samoihin lähtökohtiin ylioppilaiden kanssa. Ylioppilaille tämä on lähinnä kertausta. Seuraavana vuorossa ovat sarjat, logaritmit, analyyttinen geometria ja tärkeimpänä alueena meripuolella pallotrigonometria, joka on kaikille uusi asia. Eikä avaruusgeometriaakaan unohdeta. Aiheina ovat myös differentiaalilaskenta eli derivaatta, integraali, todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka.

FYSIIKKA

Asioita tarkastellaan merenkulun ja konetekniikan näkökulmista. Aiheet ovat kuitenkin tuttuja jo aiemmista opinnoista eli mekaniikkaa, termofysiikkaa, aaltoliikettä ja äänioppia hiukan eri näkökulmista tarkasteltuina. Fysiikalla on suuri merkitys käytännön merenkulussa ja konetekniikassa.

KEMIA

Suuri osa merillä kuljetetuista lasteista liittyy kemiallisiin aineisiin, joten opetuskin painottuu aineiden ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Toisaalta tietty teoreettinen pohja pitää olla kunnossa. Mukana ovat sidokset, yhdisteet, moolit, pH jne. Erityisalueista mainittakoon palokemia ja IMDG eli vaaralliset lastit.

TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikan perusopintoihin sisältyy asioita historiasta tietokoneen tehokkaaseen käyttöön. Myös valmisohjelmien käyttö aloitetaan tässä osiossa. Pääpaino on Excelin ja Wordin tehokkaassa käytössä. Myös muihin tietotekniikan alueisiin perehdytään. Valinnaisina aineina on mahdollisuus ottaa myöhempinä vuosina lisää tietotekniikan sovelluskursseja.

VIERAAT KIELET (englanti ja ruotsi)

Merenkulun yksiköstä valmistuvat opiskelijat sijoittuvat kansainväliseen työympäristöön; maailman merillä englannista on muodostunut yhteinen kommunikointiväline eri maiden välillä, miehistöt ovat usein aluksilla monikansallisia ja työnantajatkin ulkomaalaisia. Siksi hyvä englannin ja myös ruotsin suullinen ja kirjallinen kielitaito on kaikille itsestäänselvyys.

Kielten opiskelu aloitetaan aktivoimalla ja vahvistamalla yleiskielen suullisia ja kirjallisia taitoja. Ammattikielen kursseilla pureudutaan työelämän kielellisiin haasteisiin. Koska alalla tapahtuu jatkuvasti nopeaa teknistä kehitystä, suuri osa kielissä käytetystä tekstimateriaalista on peräisin alan julkaisuissa esiintyneistä ajankohtaisista teemoista, perinteisen oppikirjamateriaalin ohella. Painopiste kielten opetuksessa on sanaston kartuttamisella ja suullisen kielitaidon kehittämisellä, unohtamatta kuitenkaan kirjallisen esityksen ja kuullun ymmärtämisen merkitystä.

SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ

Viestintä on käyttäytymistä ja tietojen vaihtamista ihmisten kesken. Se on puhetta, kirjoittamista ja monenlaista sanatonta ilmaisua, vuorovaikutusta. Viestintä on ihmisen luontaista ja omintakeista toimintaa, mutta sitä kyetään kehittämään hankkimalla tietoa inhimillisen viestinnän periaatteista, puheilmaisusta ja tekstien maailmasta sekä harjoittamalla taitoja käytännössä. Tästä rakentuu suomen ja viestinnän opiskelu.

Miksei radiosanoma jäävuorista saavuttanut Titanicin kapteenia? Miksei Californian sähköttäjä saanut Titanicin hätäviestiä? Miksei Caledonian perämies reagoinut viestiin? Miksei hätärakettien viesti mennyt perille?

Ymmärtämisen vaikeudet johtavat harvoin yli 1500 ihmisen hukkumiseen. Pienessä määrin vaikeuksia kohdataan kuitenkin joka päivä monta kertaa kaikkialla. Puhe tai kirjoitus ei tavoita vastaanottajaa tai se ymmärretään väärin. Viestintää kannattaa opiskella jo oman elämänsä helpottamiseksi. 

TIEDON HANKINTA JA OPISKELUTEKNIIKKA

Tietoyhteiskunta pursuaa informaatiota eikä niinkään järjestäytynyttä tietoa. Infoähky uhkaa, ellei tietojen etsimisessä toimi tavoitteellisesti. Sivupoluille on helppoa eksyä etenkin Internetissä seikkailtaessa. Tiedon hankintaan pureutuvat opinnot antavat perustyökaluja, joilla opiskelija pääsee itsenäisesti yleisellä tasolla ja toisaalta erityisesti merenkulun alalla käsiksi kirjastojen, alan laitosten ja tiedostojen tarjontaan.

Opiskelutekniikassa perehdytään erilaisiin opiskeluun liittyviin työtapoihin sekä niiden soveltamiseen. Eri tyyleillä opiskelevien on edullista tiedostaa omat vahvuutensa ja käyttää niitä hyödyksi. Opiskelun perustaksi tarvitaan myönteisiä, tulevaan suuntautuvia asenteita, mutta myös rakentavaa kriittisyyttä. Niin tiedon hankinnassa kuin muussakin opiskeluun liittyvässä opiskelijan oma maailma ja tapa tarkastella uusia asioita ovat kaiken perusta.

YRITYSVIESTINTÄ

Yrityksissä viestintää toteuttavat kaikki, eivätkä vain alan ammattilaiset. Jokainen laivassa tarvitsee operatiivista työviestintää, jotta tietää, mitä tekee, kuka tekee, milloin tekee. Jokainen rakentaa olemuksellaan yrityskuvaa, jonka merkitys yrityksen palvelujen tai tuotannon markkinoinnin kannalta on ratkaiseva. Jokainen tarvitsee perehdyttämistä, tietoa omasta työnkuvastaan sekä koko organisaatiosta, varustamon nykyhetkestä ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Yritysviestinnän perusteet perehdyttää organisaatioviestinnän tehtäviin, erilaisiin tiedottamisen sekä yhteystoiminnan tilanteisiin ja niiden edellyttämiin teksteihin. Merenkulkuun liittyvien yritysten viestinnän esittelyillä ja arvioinneilla pureudutaan asiaan käytännön esimerkkien avulla.

ESIMIEHEN VIESTINTÄTAIDOT

Lähin esimies on työyhteisön viestinnässä tärkeimmässä roolissa. Laivaorganisaatiossa on monentasoisia esimiehiä: päällikkö on ylin sujuvan viestinnän tae tai mahdollisesti pullonkaula. Perämiehet vastaavat omilla tehtäväalueillaan operatiivisiin tehtäviin liittyen myös viestinnästä: tiedonkulusta, perehdyttämisestä, delegoinnista, palautteesta, vuorovaikutuksesta. Esimieheys edellyttää sujuvia puheilmaisun ja kirjoittamisen taitoja sekä ennen kaikkea kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa suppeassa, muusta maailmasta eristetyssä työyhteisössä. Esimiehen pitää osata myös edustaa ja hallita siksi tapatietoutta sekä perustietoja erilaisista kulttuureista. Mediasuhteiden toimintamekanismit on myös syytä hallita; ne korostuvat muutos- ja kriisiviestinnän tilanteissa.

Henkilökohtaisten viestintävalmiuksien kehittäminen on opintojakson keskeinen tavoite. Ryhmädynamiikan periaatteet ja työskentely esimiehenä työryhmissä ovat lisäksi keskeisiä aihealueita.

OHJAUS OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN

Ei elämäntehtävä, mutta vaativa puserrus opintojen lopulla kuitenkin - sitä on opinnäytetyö. Asetus määrää aiheen hankittavaksi omalta ammattialalta. Työn on osoitettava opiskelijan kykyä soveltaa opintojen aikana hankkimiaan teoriatietoja, ja sen tulisi hyödyttää alaa sekä mielellään tarjota jatkotutkimusaiheita. Siinä lähtökohta, mutta mistä työkalut?

Tieteellinen ajattelu, ongelmanasettelu, keskeiset tutkimusmenetelmät, tutkimuksen suunnittelu ja tieteellisen kirjoittamisen strategiat opitaan opintojaksolla. Opiskelija laatii oman tutkimuksensa alustavan suunnitelman ja selvittää aineistojen sekä tietojen hankintaa. Aiheita käsitellään yhdessä, pohditaan mahdollisia rajauksia, tiedonlähteitä ja työn rakennetta. Tavoitteena on sysätä jokaisen opiskelijan opinnäytetyö vauhtiin.