Sisäilmastotutkimuksessa SAMKilla on pitkä perinne
Turun DataCityn ylimmässä kerroksessa pitää majaansa Työterveyslaitos. Ovesta sisään astuessaan tuntee olevansa heti oikeassa paikassa, aulatila on akustisesti miellyttävä ja avara, ensivaikutelma on viihtyisä. Vastassa on kaksi tutkijaa, laboratoriopäällikkö Hannu Koskela Työterveyslaitoksesta ja yliopettaja Esa Sandberg Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
- Työterveyslaitoksessa oli vastavalmistunut laboratorio ja hyvät mahdollisuudet mittauksiin. Esalla oli näkemys siitä, että tällaisia mittauksia tarvitaan. Yhteistyö syntyi siten luonnollisesti, toteavat Hannu Koskela ja Esa Sandberg.
Uusi tutkimuslaboratorio ja innostuneet tutkijat kohtasivat oikeaan aikaan, kun Työterveyslaitoksessa oli 1990-luvun alussa vastavalmistunut laboratorio ja hyvät mahdollisuudet mittauksiin ja Esa Sandbergilla oli valmiiksi mielessään näkemyksiä, missä tällaisia mittauksia tarvitaan. Näiden kahden asian kohdatessa oikeaan aikaan yhteistyö syntyi luonnollisesti, toteavat Hannu Koskela ja Esa Sandberg. Työympäristöön liittyvät laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti, mistä syntyy kasvava tarve tutkimus- ja kehitystyöhön. Tämä näkyy myös sisäilmaston laatuun liittyvissä tutkimuksissa.
- Tällä hetkellä Työterveyslaitoksessa ilmastointitutkijoita on kolme, akustiikkatutkimus mukaan lukien tutkijaryhmään kuuluu kymmenkunta henkilöä. Mukaan on tullut myös psykologian ala, tutkimusryhmään kuuluu psykologi, lisäksi mm. psykologian laitokselle tehdään opintoihin liittyvää tutkimusta, kuvaa Hannu Koskela.
Takana useita hankkeita ja yritysprojekteja
SAMKissa on tehty sisäilmaston tutkimusta vuodesta 1996 alkaen yhteistyössä Turun aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Tuohon aikaan Talotekniikan kehittämiskeskus TAKE toteutti laajaa GOST-G3-hanketta yhteistyössä 15 eurooppalaisen tutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeessa laaditiin teollisuusilmanvaihdon käsikirja Industrial Ventilation Design Guidebook.
- SAMKin ja TTL:n tutkimushankkeen tulokset hyödynnettiin käsikirjassa, samalla saimme mahtavan kansainvälisen yhteistyöverkoston, jonka tutkijoita tavataan edelleen kansainvälisissä konferensseissa ja vierailuilla, toteaa yliopettaja Esa Sandberg SAMKista.
Yli kymmenen vuoden aikana on toteutettu kuusi Tekes-hanketta ja useita yritysprojekteja sekä laadittu niihin pohjautuvia konferenssijulkaisuja ja -artikkeleita. Viimeisin hanke Maksi, mallinnettu ja koettu sisäympäristö, loppui joulukuussa 2008 ja sen tulokset olivat esillä Sisäilmastoseminaarissa keväällä 2009.
Kehitysyhteistyössä mukana olleet laitevalmistajat ovat omassa tuotekehityksessään käyttäneet hyväkseen saatua tutkimustietoa. Tutkijoiden tekemät mallinnukset ja niistä tehdyt ohjelmat ovat valmistajien sisäisessä käytössä ja voivat toimia myös osana teknistä markkinointia.
Malli käytössä insinöörikoulutuksessa
Esa Sandberg esittelee insinöörikoulutuksessa käytössä olevan mallin, jolla voidaan havainnollistaa ja laskea tietokonemallin avulla vyöhykeilmanjaon muuttumista tilan olosuhteiden muututtua. Mallia käytetään SAMKissa rakennus- ja LVI-tekniikan koulutuksessa.
- Tilailmastoinnin periaatteet -käsite ja periaatteiden luokittelu syntyivät ilmanjakoon liittyvän tutkimustyömme tuloksena, kertovat Koskela ja Sandberg.
Aiemmin puhuttiin ainoastaan ilmanjakomenetelmistä, tilailmastoinnin luokittelu on tullut sittemmin tämän alan kirjallisuudessa tutuksi laajasti. Vyöhykeperiaatteessa pyritään hallittuun sisäilmaan hyödyntäen huonetilan lämpö- ja epäpuhtauskuormia. Vyöhykeperiaatteen mukaista tilaympäristöä on toteutettu teollisuudessa pitkään ilman, että asiasta on ollut tutkimustuloksia käytössä. Tästä lähdettiin tekemään tutkimusta ja syntyi myös tilailmastoinnin luokittelu.
Teksti ja kuva: Eeva-Leena Forma