Henkilökunnan sivutoiminen yritystoiminta – hyväksyttävää vai arveluttavaa?

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala järjesti loppuvuodesta yrittäjyysiltapäivän, jossa keskusteltiin avoimesti henkilökunnan sivutoimisen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja haasteista. SAMKin strategioissa, toimintasäännöissä tai laatujärjestelmän dokumenteissa ei ole ollut kannanottoja henkilökunnan yritystoimintaan. Kuitenkin SAMKin henkilökunnasta löytyy useita kymmeniä sivutoimisia yrittäjiä - osan yritystoiminta on julkisesti tiedossa, osan ei. Miten sivutoiminen yritystoiminta saataisiin SAMKissa näkyväksi?

Miten korkeakouluissa asiaan suhtaudutaan?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arenen) yrittäjyysstrategiassa peräänkuulutetaan yrittäjyydelle myönteistä asennetta ja amk-henkilöstön yrittäjyysosaamisen lisäämistä. Asiaa on käsitelty myös Pekka Paajasen väitöskirjassa, jossa johtoajatuksena on, että kaikkien hallinnon ja kaupan alan opettajien tulisi olla yrittäjyyskasvattajia. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu ja Suomen Yrittäjät ovat lähestyneet asiaa toisesta suunnasta ja tehneet mielenkiintoisen avauksen järjestämällä yrittäjille opetus- ja ohjaustaitojen valmennusohjelman. Jyväskylässä yrittäjyyden asiantuntijaopettajia toimii itsekin yrittäjinä, esimerkkeinä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiimiakatemian päävalmentaja ja Jyväskylän yliopiston yrittäjyyden professori. Kuopion yliopisto suhtautuu nettisivuillaan myönteisesti yritystoiminnan harjoittamiseen, mikäli toiminta ei kilpaile yliopiston oman maksullisen palvelutoiminnan kanssa. Suurimmassa osassa korkeakouluja asiaa ei kuitenkaan julkisesti käsitellä. Voisiko SAMK olla tässäkin esimerkkinä muille?

Mitä laki sanoo asiasta?

Kunnallisten viranhaltijoiden (esim. opettajat) osalta asiaa käsittelee Laki kunnallisesta viranhaltijasta. Virkamies on velvollinen hakemaan sivutoimilupaa tai tekemään sivutoimi-ilmoitus. Virkavelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu laissa. Sivutoimilupa tarvitaan silloin, kun sivutointa harjoitetaan työaikana. Sivutoimi-ilmoitus tehdään silloin, kun sivutointa harjoitetaan työajan ulkopuolella: illat, viikonloput, vapaajaksot. Sivutoimeen käytettävä työaika kokopäivätoimen ohella voi pääsääntöisesti olla enintään keskimäärin 12 tuntia/viikko tai 50 tuntia/kuukausi.

Työnantaja voi kieltää sivutoimen harjoittamisen, jos se

• haittaa varsinaisten virkatehtävien hoitamista,
• saattaa viranhaltijan esteelliseksi virkatehtävissään,
• tai on kilpailevaa toimintaa.

Ennen kieltävää päätöstä viranhaltijalle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Oleellista on myös se, että kielteinen päätös pitää pystyä perustelemaan. Työntekijällä on kuitenkin aina valitusoikeus.

Yrittäjyys Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan osaamisstrategiassa

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan uudessa osaamisstrategiassa on huomioitu sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden edistäminen: ”arvostetaan yrittäjyyttä”, ”kannustetaan henkilökuntaa sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen” sekä ”edistetään yritystoimintaa harjoittavan henkilökunnan verkostoitumista”. Henkilökunnan osa-aikainen yrittäjyys ymmärretään SAMKille kustannustehokkaana oman osaamisen kehittämisenä ja hyvänä vaihtoehtona kalliille koulutukselle.

Osaamisstrategiassa yrittäjyys näkyy myös epäsuorasti. Toimialan strategiatyöskentely on nostanut innovatiivisuuden keskeiseksi teemaksi: ”arvostetaan luovaa hulluutta ja luodaan sille tilaisuuksia nousta esiin”, ”kannustetaan henkilöstöä riskien ottamiseen ja virheistä oppimiseen” ja ”arvostetaan huippuosaamista osoittamalla siihen resursseja”.

Nämä ovat kaikki myös yrittäjyyden peruskiviä. SAMKissa on nyt avattu uusia polkuja ja valtateitä sekä yrittäjyyttä arvostamalla että siihen kannustamalla. Voisiko tämä tarjota vaihtoehdon perinteiselle korkeakoulumaailman tohtoritutkintoihin kannustamiselle?

Miten sivutoiminen yritystoiminta saataisiin SAMKissa näkyväksi?

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan yrittäjyysiltapäivässä käytiin hyvää keskustelua henkilökunnan yritystoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. Ilahduttavaa oli huomata, että yrittäjyyttä ei haluttu nostaa jalustalle. Sen sijaan toivottiin, että se saisi samanlaista arvostusta ja kannustusta kuin muukin osaamisen kehittäminen esimerkiksi verkko-oppimiseen, kansainvälistymiseen ja t&k-projekteihin liittyen.

Paikalla olleet SAMK-yrittäjät toivat esiin muutamia mielenkiintoisia haasteita. Ensinnäkin SAMKin t&k-palvelujen käyttäminen tuntuu herättävän ristiriitaisia tunteita. Onko se sallittua henkilökunnan yrityksille? Toiseksi, henkilökunnassa on paljon yrittäjyysosaamista. Miksei heitä käytetä opintojaksojen vierailevina asiantuntijoina? Ja kolmanneksi, koko henkilökunnalle tulisi tuoda julki lain säädökset ja tulkinnat. Onko kaikilla sivutoimi-ilmoitukset/luvat kunnossa?

Tilaisuus päätettiin sopimalla seuraavista jatkotoimenpiteistä:

1. Kirjoitetaan juttu toimialan yrittäjyysiltapäivästä Polyfoniaan
2. Ehdotetaan, että SAMKin nettisivuille lisätään kohta ”Henkilökunnan sivutoiminen yrittäjyystoiminta” ja sinne laitetaan vapaaehtoinen nimilista SAMK-yrittäjistä
3. Ehdotetaan, että jatkossa koko henkilökunnalta pyydetään keskitetysti sivutoimi-ilmoitukset/luvat ja että tietoja ylläpidetään yhteisessä (mahdollisesti julkisessa) rekisterissä.
4. Odotellaan jatkotoimenpiteiden jatkotoimenpiteitä.

Sivutoimisia yrittäjiä SAMKissa.

 Teksti: Cimmo Nurmi