VALOSTA uusia puolia
VALOSTA on lopputyönäyttely, johon erikoistumisopinnot Vaihtoehtoiset vedostusmenetelmät valokuvauksessa ja taidegrafiikassa huipentuivat. Näyttely oli avoinna helmikuun ajan.
Kolme erikoistumisopinnoista valmistunutta opiskelijaa, Marjo Ruskela (vas.), Matti Kervinen ja Päivi Setälä vastaili galluppiin. Heidän töitään oli nähtävillä VALOSTA-näyttelyssä.
Näyttely koostui yhdeksän valmistuvan opiskelijan lopputyöstä. Teokset on valmistettu erikoistumisopintojen kuluessa erilaisilla vaihtoehtoisilla valokuvauksen ja taidegrafiikan valotusmenetelmillä. Näyttelytöistä on koottu myös julkaisu SAMKin julkaisusarjaan. Julkaisuun voi tutustua julkaisukaupassa, osoitteessa www.samk.fi/julkaisut.
Vaihtoehtoiset vedostusmenetelmät ovat historiallisia tai muuten vähemmän tunnettuja menetelmiä, joita ei normaalisti opeteta kuvataiteilijan koulutuksessa. Niihin ei löydy tehdasvalmisteisia materiaaleja, vaan taiteilijan on itse valmistettava valonherkät materiaalinsa valiten monista, joskus jo melkein unohtuneistakin menetelmistä. Täsmällisiä työskentelyohjeita on usein vaikea löytää, minkä takia joudutaan tekemään paljon kokeiluja ja testejä. Opintojen kuluessa erikoistumisopintojen opiskelijat ovat olleet apuna myös Vedos-tutkimusprojektissa kokeillen erilaisia tutkittavina olevia menetelmiä. Lisätietoja Vedos-projektista löytyy osoitteesta http://vedos.samk.fi/.
Vaihtoehtovedostusta etsiessään opiskelijat ovat käyttäneet uutta ilmettä henkilökohtaisessa taiteellisessa työskentelyssään. Nähtävillä on useita erikoisia vedostustekniikoita, kuten esimerkiksi kumiöljy- ja bromiöljytekniikka, hopeaemulsio metallilla, syanotypia paperisavella ja betonilla, fotoetsaus, kumipaino ja kopiosyövytys.
Kuka olet?
– Matti Kervinen
Mitä teet työksesi?
– Olen valokuvaaja Helsingistä. Minulle on ollut yli kymmenen vuotta oma yritys ja olen keskittynyt lähinnä mustavalkokuvaukseen.
Mitä erikoistumisopinnot antoivat sinulle?
– Vaihtoehtoiset menetelmät täydensivät ammatillista osaamistani ja kehittivät valokuvauksellista ilmaisuani. Koen opintojen myös syventäneen henkilökohtaista näkemystäni valokuvataiteesta. Parhaillaan suunnittelen omaa näyttelyä, johon tuotan lisää kuvia.
Kerro hieman näyttelyssä nähtävillä olllesta työstäsi
– Lopputyössä Työn kultaa I, II, III on yhdistetty vanhoja työmenetelmiä ja nykyaikaista digitekniikkaa. Työn pohjana on ruostutettu pelti, joka kuvaa ajan muuttumista. Tämän päälle on kiinnitetty lehtikultaa, jonka hohde kuvaa pysyvyyttä, ja sen päällä on hopeaemulsiomenetelmällä työstetty valokuva Helsingin HKL:n raitiovaunutyömaalta.
Kuka olet?
– Päivi Inkeri Setälä
Mitä teet työksesi?
– Työskentelen Porin lasten kulttuurikeskuksessa Satakunnan lastenkulttuuriverkoston johtajana. Olen myös valokuvaaja sekä opiskelen TAIKissa valokuvataidetta. Parhaillaan suunnittelen uutta näyttelyä.
Millainen työ sinulla oli näyttelyssä esillä?
– Lopputyö Luultua enemmän 1-3 on toteutettu bromiöljytekniikalla perinteiselle valokuvapaperille. Työ liittyy tekniikkaan ja aikaan. Se ilmentää kolmea eri aikakautta. Itse kuva ilmentää 70-lukua, mutta se on otettu viime vuonna. Tekniikka taas tuo työhön kolmannen aika-akselin.
Kuka olet?
– Marjo Ruskela
Mitä teet työksesi?
– Toimin kuvataideopettajana Forssassa. Olen myös taiteilija.
Mikä on mielestäsi suorittamiesi erikoistumisopintojen keskeisin anti?
– Erikoistumisopinnot antoivat minulle enemmän kuin osasin odottaakaan. Opin uusia tekniikoita, jotka osaltaan syvensivät aikaisempaa osaamistani. Opintojen kautta olen saanut välineitä kehittää sekä opetustani että taiteellista työskentelyäni.
Kerro hieman näyttelyssä esillä olleista töistäsi.
– Lopputyöt Meren kuiskaus, Ulapalla, Maasta olet sinä tuleva sekä Kohti valoa on toteutettu fotoetsaustekniikalla, jossa valokuvaustekniikalla syövytetään kuparille valokuva. Thaimaassa otettujen kuvien aiheet ovat itselleni merkityksellisiä. Olen tavoitellut maiseman meditatiivista tasoa – rauhoittumista ja tunnetta, jolloin maisema muuttuu henkisyydeksi. Mielestäni käytetty tekniikka korostaa hyvin tavoiteltua vaikutelmaa. Kun tunnistettavuus häviää, maisemasta tulee ikään kuin näyttämö, joka on vapaa mielikuvitukselle.
Teksti: Margit Nieminen ja Hanna Nieminen.
Kuva: Jalo Porkkala