Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Laajuus: 30 op
Ajankohta: 30.8.2010 - 31.05.2011
Kohderyhmä: terveysalan opistoasteen ja/tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet 
Haku: 3. - 31.5.2010

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväkuvien laajentuminen ja vastuun lisääntyminen edellyttävät uudenlaista osaamista, jossa painottuu oman ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen näyttöön perustuvana jatkumona. Tutkinnon jälkeisiin työelämän kannalta tarpeellisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää koulutusta ei ole korkeakoulutetuille riittävästi ollut tarjolla. Opetusministeriö käynnisti pilotin korkeakouluasteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja se on osa ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Pilottiin valittiin yli 100 hakemuksen joukosta kymmenen koulutusta, joista yksi on diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen. Joka nyt toteutuu toisen kerran.

Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tarpeisiin painottuen.

Koulutuksen tavoite on syventää ja laajentaa terveysalan ammattilaisen osaamista diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen alueella.

Koulutuksen sisältö/ teemat:

1. Diabeteksen ehkäisy
2. Diabetes sairautena ja sen lääketieteellinen hoito
3. Diabeetikon omahoito
4. Diabeetikon omahoidon ja kuntoutuksen tukeminen
5. Diabeetikon hoidon laadun kehittäminen

Koulutuksen toteuttaminen: 30.8.2010 orientointi päivä + lähiopetusta 9 päivää (painotus asiantuntijaluennoissa ja opintojen ohjauksessa), verkko-opetus, mentorointi, kaksi erityisosaamisen näyttöä.

Mentorointi

Jokaiselle opiskelijalle on työyhteisössään nimetty mentori, joka on hänelle koko koulutuksen ajan ammatillisen kehittymisen tukijana. Mentorointi on

• monipuolinen kaksisuuntainen prosessi, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan
• aina tavoitteellista
• rakentavan kriittistä
• perustuu vapaaehtoisuudelle
• työelämän kehittämistä
• ammatillisen osaamisen kehittymisen tukemista

Opiskelija valitsee mentorin yhdessä työnantajan ja tuutoriopettajan kanssa.

Oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista on, että tuleva mentori on terveysalan ammattilainen, jolla on vahva näkemys terveysalan kehittämisestä. Mentorin ei tarvitse olla samasta työpisteestä eikä samasta organisaatiosta.

Mentorit ja opiskelijat perehdytetään opintojen alussa 9.12.2009. Jatkossa mentori ja opiskelija tulevat itse sopimaan yhteistyön aloituksen, toteutuksen ja lopetuksen sekä suunnittelevat tapaamiset yhdessä. Mentoreille järjestään koulutusta, jossa tarkastellaan mentorointia sekä mm. verkko-oppimisalustan ja ACP:n käyttöä (Moodle ja Connect pro). Lisäksi mentoreilla on tukena yhteinen verkko-oppimisalusta, jossa ovat myös opetuskesta vastaavat tuutorit keskustelemassa mentoroinnin aikana esiin nousevista kysymyksistä. Mentoreille järjestetään ryhmätyönohjaus koko koulutusprosessin ajan. Mentoreille ei makseta erilliskorvausta.

Edellytykset työelämältä

• Työnantajanja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella sopimuksella (oppisopimus).
• Voi perustua myös sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ tai virkasuhde on kokopäivätoiminen.: sopimuksessa sovitaan
• Työnantajan ja ammattikorkeakoulun välinen sopimusoppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle
• Korkeakoulut toimivat oppisopimustyyppisen koulutuksen hallintoviranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja vastaavat koulutuksen laadusta.
• Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla.
• opiskelijoiden lähiopetuspäivät ovat palkallisia ja heillä on mahdollisuus tehdä työajalla tehtäviä ja näytöt
• näytöt suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa
• mentorin käyttämä työpanos on työaikaa (korvaus ammattikorkeakoulun työnohjauksena mentorille)
• internetyhteydet opiskelijalle ja mentorille työpaikalla
• ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijalle headset välineet ACP- yhteyksiä varten

Koulutuksen merkitys työelämälle

• työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen koulutuksessa
• uusien työtapojen kehittäminen näyttöön perustuvana moniammatillisena toimintana
• mahdollisuus rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa
• osaamisen tason ja valmiuksien paraneminen työyhteisössä
• uusien hyvien käytäntöjen löytyminen
• kehittää yhteisiä toimintamalleja työelämän ja ammattikorkeakoulujen välille
• edistää ammatillista huippuosaamista organisaatiossa ja alueellisesti
• rakentaa uusia ja vahvistaa vanhoja yhteistyöverkostoja
• kehittää työelämää uudenlaisena oppimisympäristönä
• opiskelija sitoutuu työyhteisön ja työn kautta opintoihin sekä koko työyhteisön kehittämiseen