Etsi

Uratarinoita

Jokainen opiskelijamme kirjoittaa itselleen omilla valinnoillaan oman uratarinan, millainen on sinun #mysamk? Kuuluuko siihen kenties kansainvälinen harjoittelu tai projekti mielenkiintoisen yrityksen kanssa?

SAMK Alumnit

Meitä on paljon ja löydät meidät mm. Facebookista!

Tutki lisää

Töissä.fi on valtakunnallinen sivusto, joka sisältää tietoa korkeakouluista valmistuneiden työhön sijoittumisesta sekä valmistuneiden itsensä kirjoittamia kuvauksia työstään.

Verkostoidu

SAMKin LinkedInistä löydät SAMKin opiskelijoiden ja alumnien profiileja.

Opintovalintoja, uratarinoita, työtehtäviä..

Tutkinto SAMKista avaa monenlaisia mahdollisuuksia, tutustu muutamiin niistä.

Karoliina, Fysioterapeutti (AMK)

"Ensin asiat opetellaan teoriassa ja sitten toteutetaan käytännössä"

Pääsin opiskelemaan SAMKiin heti lukion jälkeen. Fysioterapia, liikunta ja ravitsemus ovat kiinnostaneet häntä pikkutytöstä asti.

− Olen aina halunnut työskennellä liikkumis- ja toimintakyvyn ongelmien sekä terveyden edistämisen parissa. Tulevana fysioterapeuttina olen liikkumisen ja toimintakyvyn ammattilainen, hän kertoo.

Opiskelusta tekee hänen mielestään mukavaa asiantuntevat opettajat sekä monipuoliset opetusmenetelmät, jotka koostuvat sekä teorian että käytännön opetuksesta.

− Ensin asiat opetellaan teoriassa ja sitten toteutetaan käytännössä. Myös käytännön harjoittelut antavat loistavia valmiuksia tulevaan työelämään.

Arjen puurtamisen keskelle mahtuu myös opiskelijaelämää.

− Opiskelun myötä olen saanut suuren joukon uusia ystäviä, ja olemmekin kaikki kuin yhtä suurta perhettä. Myös kokemusta ja rohkeutta on karttunut liikunnan ohjaamisen, projektien ja muiden aktiivitoimintojen, kuten tutor-toiminnan ja markkinointitutorina toimimisen kautta. Opiskelusta kannattaakin ottaa kaikki mahdollinen irti.

Sari, Insinööri (AMK)

"Rakennusinsinööri näkee omien käsiensä jäljet"


kuva-3-sariRakennustekniikan insinööriksi valmistunut Sari Paukku kertoo rakennusinsinöörin opintojen valitsemisen olleen hänelle helppoa, sillä hän oli kotoisin maalta, ja kotona oli aina rakennettu jotakin.

Sarista on mukavaa nähdä käytössä olevia rakennuksia, joita on ollut mukana tekemässä. Tällöin näkee hyvin omien käsiensä jäljet ja työn tulokset.

− En olisi uskonut opiskeluaikana, että tulen oikeasti tarvitsemaan suurinta osaa opintojaksojen opeista työelämässä. Monta asiaa on silti joutunut uudelleen opettelemaan töissä. Ehkä parhaiten työelämää varten valmensi projektityönä tehty Porin rakennusmessujen järjestäminen. Siinä oppi hyvin projektin johtamista ja yhteydenpitoa erilaisiin osapuoliin, Sari Paukku sanoo.
Nykyisin hän työskentelee laatuinsinöörinä. Hänen työnkuvaansa kuuluvat esimerkiksi kehitysprojektit, työmaan toimintojen tukeminen ja koulutus, järjestelmien kehitys sekä verkostoituminen alan eri toimijoiden kanssa. Aikaisemmin Sari Paukku on toiminut myös energiatehokkuusasiantuntijana, rakennussuunnittelijana ja rakennustyömaan työnjohtajana.

Sari on ollut johtamassa kehitysprojektia, jossa kaikki yrityksen työmaat siirtyivät käyttämään digitaalisia havainto- ja laadunvarmistustyökaluja paperin sijaan. Hänen työnkuvaansa laatuinsinöörinä kuuluu työmaiden tukemista ja kouluttamista, järjestelmien kehittämistä sekä verkostoitumista alan eri toimijoiden kanssa. Sari kuvailee joutuneensa toimimaan osassa työtehtävistään aivan oman osaamisensa äärirajoilla.

− Lähtekää vaihtoon vielä, kun voitte. Ja älkää antako sen lannistaa, jos ensimmäinen työpaikka ei olekaan unelmien täyttymys. Nöyrällä asenteella pääsee pitkälle, hän vinkkaa.

Sari sanoo, että kouluttautuminen on ainoa keino varmistaa henkilökohtainen kiinnostavuutensa työmarkkinoilla. Työpaikan pysyvyys kun on nykypäivän työelämässä epävarmaa. Kahdeksan vuoden työuransa aikana hän on päivittänyt osaamistaan useilla sertifiointikoulutuksilla ja muilla kursseilla. Lisäksi hän on aloittanut syksyllä 2016 ylemmän AMK-tutkinnon opiskelun.

Sampo, Kuvataiteilija (AMK)

"Kierrätän synnyttämääni kotitalousjätettä käyttäen sitä töissäni"

Sampo Laaksonen

Sampo Laaksosen sydän sykkii kiivaimmin kuvataiteelle ja sitäkin kiihkeämmin modernille maalaustaiteelle. Taiteilijaminänsä Sampo löysi Kankaanpään kampuksella, kaukana suurten kasvukeskusten kohinasta. Itseilmaisun tarve voitti ulkoiset tekijät, eikä muuttaminen pienempään kaupunkiin ollut ongelma.

Opetuksen alkupuolen painottuminen erilaisiin ilmaisutekniikoihin antoi Sampolle varmuutta tekijänä, mutta maalauksen suuntautumisvaihtoehtoon kuuluneet opinnot olivat kaikkein mieluisimpia tulevalle kuvataiteilijalle.

– Pidin maalauskursseja, joilla saimme työskennellä itsenäisesti. Näillä opintojaksoilla tehdyistä töistä saimme palautetta välikritiikeissä. Erään maalauskurssin yhteydessä jokaisen täytyi tehdä analyysi yhdestä kurssikaverin teoksesta. Pidin tuonkaltaista opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta tärkeänä.

Koulutuksen loppupuolta kohden opiskelijoille ja heidän valitsemalleen ilmaisutavalle annetaan tilaa. Näin opiskelijan on helpompi löytää oma identiteettinsä taiteilijana. Sampo suuntautui kohti sekatekniikkaa ja poptaiteesta vaikutuksensa saaneita tyylisuuntia.

Sampo käsittelee kriittisesti kulutuskulttuuria sen lopputuotteiden kautta. Hänen teoksissaan kertaalleen käytetty arkiesineistö sulautuu abstraktiin ilmaisuun.

– Kierrätän synnyttämääni kotitalousjätettä käyttäen sitä töissäni. Minulle jäte edustaa ihmistä: jokainen synnyttää jätettä ja jätteeksi päädymme lopulta itsekin.

Teokset hyödyntävät käsin kosketeltavasti materialistisen maailman ylijäämää assemblaasin, kollaasin ja installaation keinoin. Viitteitä onkin havaittavissa muun muassa dadaismiin ja ekspressionismin moderneihin muotoihin.

Juha, Merikapteeni (AMK)

"Halusin lähteä rakentamaan kansainvälistä uraa"

Juha Palola lähti opiskelemaan merikapteeniksi, koska hänellä oli palava halu päästä omien sanojensa mukaan näkemään ja kokemaan jotain, mistä muut voivat vain haaveilla.

Merenkulkualan koulutus oli merikapteeniksi (AMK) valmistuneen Juhan mielestä hyvin mielenkiintoinen ja monipuolinen.

– Halusin valmistua hyvin arvosanoin ja lähteä rakentamaan kansainvälistä uraa. Merikapteenin koulukseen voi yhdistää esimerkiksi kaupallisia ja juridisia opintoja tai jatkaa merenkulun ylempään AMK -tutkintoon, joka avaa jälleen uusia mahdollisuuksia tällä hienolla alalla.

Juha oli jo opiskeluaikana usealla aluksella sekä harjoittelussa että työssä. Uudet meret, satamat ja alukset aikaansaavat uutta intoa ja kiehtovat niin nuorta kuin kokeneempaakin merenkulkijaa.

– Olin harjoittelussa Godby Shipping -varustamon kahdella eri aluksella, jotka liikennöivät pohjoisilla merillä, vierailimme merkittävimmissä kauppasatamissa ympäri Eurooppaa. Olen todella iloinen, että pystyin yhdistämään opinnot ja käytännön työn näin vaivattomasti.

Marjo, Restonomi (AMK)

"Koulutus antaa valmiudet laajemmalle kuin opiskeluaikana ymmärtääkään"

harjuketuri

Kun Marjo Harju-Keturi etsi opiskeluaikoinaan harjoittelupaikkaa, opettaja ehdotti hänelle Seinäjoen Tangomarkkinoita. ”Mua ei tippaakaan kiinnosta Tangomarkkinat”, oli Marjon ensimmäinen reaktio. Hän ei kuitenkaan keksinyt muutakaan harjoittelupaikkaa lähialueelta, joten Tangomarkkinoille hän sitten päätyi.

Ennakkoluulot olivat kovat: Siellä hän olisi parikymppisenä Jari Sillanpäätä fanittavien keski-ikäisten rouvien kanssa. Kuinka ollakaan, ennakkoluulot eivät pitäneet yhtään paikkaansa, ja harjoittelun jälkeen hän jäi mielellään vielä kesätöihinkin.

– Ja siellä olen ollut nyt kymmenisen vuotta, pari vuotta olin välillä lapsen kanssa kotona, sanoo nykyinen Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n markkinointipäällikkö Harju-Keturi.

Marjon työtehtäviin kuuluvat erilaiset markkinointitoimenpiteet, VIP-asiakaspaketeista nettisivupäivityksiin, lipunmyynti ja sen organisointi sekä majoitusvaraukset.  Hän hoitaa myös omalta osaltaan yhteistyökumppanisopimuksia ja rekrytoi kesätyöntekijöitä.

Täysipäiväisiä työntekijöitä Tangomarkkinoilla on tasan kaksi. Kuitenkin vajaa 10 ihmistä tekee lähes ympäri vuoden muiden töidensä ohella töitä Tangomarkkinoille. Näitä ovat muun muassa taloushallinnosta vastaava henkilö, ohjelmatuottaja, graafikko ja tiedottaja, tuotantovastaava, turvallisuudesta ja järjestyksenvalvonnasta vastaavat henkilöt sekä ravintolavastaava. Organisaatio on pieni, ja tarvittaessa kaikki tekevät kaikkea.

– Ikähaitari on parikymppisestä kuusikymppiseen. Siihen mahtuu paljon suuria persoonia.

Itse tapahtuma on 32-vuotias. Kävijöitä on viiden päivän aikana noin 100 000. Kaikkien tunteman Tangolaulukilpailun lisäksi tangomarkkinoilla on tangokatu ohjelmineen, Tanssitalo, nuorille suunnattu Virittämö, konsertteja, sävellys- ja sanoituskilpailu ym.

Tapahtumatuottamisessa paineensietokyky on tarpeen. Monenlaista voi tapahtua esimerkiksi juuri kun suoraan televisiolähetykseen on viisi minuuttia. Marjo painottaa myös esimiestaitojen merkitystä. Tämä pätee tietysti nuorten kesätyöntekijöidenkin kanssa, joiden esimies hän lähinnä on.

– Minulla on sellainen ajatus, että minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Marjo sanoo myös pitävänsä mielessä SAMKissa ”muistaakseen Tuomen Teron kurssilla” kuulemansa: 

– Työpaikkahaastattelun pitää olla sellainen missä hakijalle tulee tunne, tuonne mä haluan töihin!

Marjo kannustaa tutkinnon suorittamiseen. Se tuo etulyöntiaseman työnhaussa. Matkailun koulutus antaa hänen mielestään laaja-alaiset valmiudet työelämään. Matkailualalla koulussa opittuja asioita pystyy hyvin soveltamaan käytännön työssä, vaikkakin ala on sellainen missä työ tekijänsä opettaa. Matkailualan töitä on tarjolla, kunhan vaan omaa katsomustaan osaa avartaa.
– Koulutus antaa valmiudet paljon laajemmalle kuin opiskeluaikana ehkä ymmärtääkään. Kannattaa avartaa omaa näkemystään siitä, missä kaikessa koulutustaan voi hyödyntää. Vinkkinä esimerkiksi se, että minkä tahansa yrityksen sisällä voi olla sopivia töitä tarjolla. Moniin työtehtäviin kuuluu esimerkiksi kokousten tai tapahtumien järjestämistä, matkojen ja majoitusten varaamista, vaikka yritys ei matkailualalla toimisikaan.

Millainen on Marjon suhde tangoon:
– Valitettavasti en edelleenkään laula enkä tanssi tangoa, mutta työni puolesta kuuntelen tangoa sujuvasti.


Marjo Harju-Keturi

Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, Markkinointipäällikkö

Viivi, Restonomi (AMK)

"Koulutustarjonta ja kansainvälisyys olivat opintojen parasta antia"

Viivi Tuominen

 

 Työharjoittelu, Viivi Tuominen vastaa napakasti kysymykseen, mikä ammattikorkeaopinnoissa oli merkittävintä. Tämä ei ole mikään ihme, sillä harjoittelu johti vakituiseen työhön. Samaan, jossa jo restonomiksi (AMK) valmistunut Viivi on tälläkin hetkellä.

Viivi päätyi SAMKiin hyvän maineen ja sijainnin ansiota. Merikarvialta oli vaivatonta muuttaa Poriin. Koulutusohjelmaksi valikoitui matkailu, sillä hän oli kiinnostunut matkustamisesta ja kansainvälisyydestä.

Opintojen aikana Viivi arvosti varsinkin runsasta koulutustarjontaa ja kansainvälisyyttä, joista jälkimmäinen toteutui muun muassa englanniksi suurimmaksi osaksi käytyjen opintojen myötä.

– Kielten opinnot olivat kaikista mieluisimpia, erityisesti Kiinan kielen ja kulttuurin kurssi. Opettaja oli kiinalainen, joten se toi aiheen vielä lähemmäksi. Meillä oli myös thaimaalainen vaihto-opettaja, jonka Kaakkois-Aasiaa käsittelevä kurssi oli yksi opiskeluaikani parhaita.

Viiville tärkein opintojakso oli kuitenkin työharjoittelu, jossa taitoja ja tietoja pääsi soveltamaan käytäntöön. Kulttuurien ja kielten tuntemus osoittautuikin korvaamattomaksi, sillä harjoittelupaikkana oli yksi Porin suurimmista hotelleista.

– Tutustuin koko hotellin toimintaan, etenkin kokoustoimintaan. Jo harjoittelun aikana minulle tehtiin työsopimus. Työharjoittelun jälkeen kiersin jonkin aikaa eri osastoilla, kunnes minut vakinaistettiin kokousosastolle.

Nykyään Viivin vastuulla on ”kokouskonseptin kokonaisvaltainen kehittäminen ja laadun tarkkailu”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Viivi ja hänen kollegansa järjestävät kokouksien puitteet ja pitävät asiakkaat tyytyväisinä hotellin palveluihin.

Katariina, Restonomi (AMK)

 

"Olen Finnairin kasvot asiakaspalvelussa"

suuniittyKatariina Suuniitty työskentelee Finnairin kotikentällä Helsinki-Vantaalla. Töihin kuuluvat lähtöselvitys, koneeseen nousu ja erilaiset opastustehtävät.

– Olen Finnairin kasvot asiakaspalvelussa.

Kollegoja on noin 200, ja organisaatio on kaiken kaikkiaan suuri. Perusreittiverkostossa ovat Aasia, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Kielitaito ja kansainvälisyyden ymmärtäminen ovat tärkeitä. Finnairin tavoitteena oleva ”maailmanluokan laatu” näkyy myös asiakaspalvelijoiden koulutuksessa.

Asiakaspalvelutilanteet ovat jatkuvasti haastavia: asiat on saatava toimimaan jouhevasti tilanteessa kuin tilanteessa. Perusesimerkkejä arjesta on lento ruuhkaiselle kentälle, vaikkapa Lontooseen. Matkailijat on saatava koneeseen aikataulussa.

– Muuten lento voi viivästyä tunteja. Kentälle ei voi lentää kuin silloin, kun on ”slotti”, vapaata lentotilaa.

Opintojen ohella Katariina oli töissä Raha-automaattiyhdistyksellä ja sitten Silta Oy:llä taloushallinnossa. Harjoittelun hän teki Lapland Welcome -matkatoimistossa ja opinnäytetyönsä Finavialle, jossa hän työskenteli Barona palvelujen kautta. Finnairille Katariina siirtyi 2015. Ilmailuala, ja eritoten henkilöliikenne alkoi kiinnostaa.

– Lentoasema on sellainen työpaikka, että se koukuttaa. Halusin kuitenkin jotain uutta.

– Minua kiinnosti matkailu, mutta se ei ollut ihan ykkösjuttuni silloin. Mutta opintojen myötä alkoi tuntua koko ajan kiinnostavammalta, ja päätin tehdä tutkinnon loppuun.

Erityisen kiinnostaviksi opiskeluajan jutuiksi Katariina nostaa opintomatkan Berliiniin, projektiopinnot ja vaihto-opiskelun Yhdysvalloissa. Katariina suosittelee vaihto-opiskelua lämpimästi, samoin kielten opiskelua. Myös opiskelijaelämästä – kuten kurnajaisista ja konttausmaratonista – on hyvät muistot, ja opiskeluaikana sai ystäviä.

– Pari hyvää opiskelukaveria asuu nytkin kivenheiton päässä Helsingissä, ja toinen heistä on töissä Finnavialla.

Katariina sanoo, että vaikka virtuaalimatkailu on lisääntynyt, ei se tuo samaa fiilistä kuin paikan päälle matkustaminen. Joten edelleenkin matkailuala on täynnä mahdollisuuksia, tehdä voi monenlaista.

– Yrityksiä ja asiantuntijoita kannattaa kartoittaa ympäri Suomea, jotta voi etsiä sitä omaa juttuaan matkailun alalta.


Katariina Suuniitty, Finnair Oyj, Gate Service Agent, Customer Service

Jarkko, Sairaanhoitaja (AMK)

"Sairaanhoitajan status on tärkeä"

Jarkko VIljanen

Jarkko Viljanen lähti opiskelemaan hoitotyön koulutusohjelmaan, koska halusi työskennellä ihmisten parissa sekä tiesi alan hyvät työllistymismahdollisuudet. VPK-toiminnan kauttakin tutuksi tullut sairaanhoito oli ensimmäisenä hakuvaihtoehtona Jarkolla lukion jälkeen.

– Pääsykoe koulutusohjelmaan meni hyvin. Otin paikan vastaan ja käväisin suorittamassa pakollisen asevelvollisuutensa pois Lahden lääkintäjoukoissa, Jarkko muistelee.

Jarkko on opintojensa ohella ollut mukana aktiivisesti kaikenlaisessa toiminnassa. Hän on ollut SAMMAKKOn hallituksessa kolme vuotta, toiminut varapuheenjohtajana sekä edustajiston puheenjohtajana, lautakunnan varapaikoilla, luottamustehtävissä, auditointiryhmän jäsenenä sekä aikaa on jäänyt myös teatterille.

– Opiskelu hoitui hyvin samalla. Olen nähnyt muun toiminnan tukena opiskeluun ja tulevaan työhön, antamaan eväitä tulevaisuuteen. Toiminta on antanut opinnoille syvyyttä ja olen pystynyt näkemään syyt ja seuraukset, miksi asioita hoidetaan tietyllä tavalla. Tavallisena opiskelijana näitä ei osaa hahmottaa, Jarkko selventää.

Jarkko odotti käytännönläheisyyttä opinnoiltaan. Sellaisia ne myös olivat. Käytännönläheisyys ilmeni erilaisten harjoitustöiden ja harjoitteluiden pohjalta. Oikeita tutkimuksia saatiin esimerkiksi tehdä luokkakavereille sekä nukeille.

– Kentällä opitaan tiedot ja taidot, koulutus antaa pätevyyden. SAMKista saa siis tulevaan ammattiin luurangon, mutta lihat ja luut kerätään itse, Jarkko sanoo.

Opinnoissa Jarkko painottaa muutamaa asiaa: opinnäytetyöhön tarttumisen tärkeyttä, itse vastuun ottamista opiskelusta sekä sairaanhoitajan statuksen ylpeästi kantamista.

– Koulutus tekee meistä innovatiivisia ja pelkäämättömiä, haasteisiin tarttuvia sairaanhoitajia. Statusta on kannettava ylpeydellä. Työssä on oltava aito. Suosittelen SAMKia ja koulutusta kaikille, jotka ovat valmiita ottamaan itse vastuun opiskelustaan. Koulussa työntekijä on opiskelija, ei opettaja, Jarkko sanoo.

Sairaanhoitajaksi (AMK) valmistunut, psykiatristen potilaiden kanssa työskentelevä Jarkko aikoo mennä tulevaisuudessa sinne, minne nokka näyttää. Koulusta olisi ollut hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä ja Jarkko hiukan harmitteleekin, kun ei tullut vaihtoon lähdettyä. Hän on pohtinut kuitenkin vielä lähtevänsä työvaihtoon ulkomaille.

Kata, Sosionomi (AMK)

"Sain työharjoitteluista ja opiskelijavaihdosta potkua uralle"

Kata Alastalo

Monipuoliset työharjoittelut olivat sosionomiopintojen parasta antia, lastentarhanopettajana toimiva Kata Alastalo kertoo.

– Ei sanota turhaan, että työharjoittelut avaavat ovia – valmistuttuani työllistyin toivomalleni alalle harjoittelusta saamieni kontaktien kautta. Työharjoitteluista kannattaa ottaa kaikki irti, sillä niiden kautta näkee kuinka monipuolisissa työtehtävissä voi valmistumisen jälkeen työskennellä.

Sosionomiksi (AMK) valmistunut Kata kehottaa opintojen aikana pitämään silmät auki joka suuntaan

– Ei kannata tehdä itselleen liian tiukkoja päämääriä heti alussa. Vielä valmistumisen jälkeenkin minut yllättää, kuinka moninaisissa tehtävissä sosionomeja kaivataan.

SAMKissa on erinomaiset vaihtomahdollisuudet, joista kannattaa opiskeluaikana ottaa kaikki irti. Opintojen aikana olin yhden vaihtojakson Espanjassa, jossa täydensin sosionomin opintojani. Valmistuttuani suoritin vielä työharjoittelun Kanadassa. Tällaista vaihtoehtoa en olisi ajatellutkaan ilman SAMKin kansainvälistymiseen kannustavaa ilmapiiriä. Kansainvälisen vaihdon ja harjoittelun kautta sain paitsi kokea uusia asioita myös paljon hyödyllistä kokemusta työelämään.

Niko, Tradenomi (AMK)

"Mielekkäimpiä opintojaksoja olivat ohjelmointiin painottuvat"

wessman-niko

Tietojenkäsittelyä opiskellut Niko Wessman kertoo tietotekniikan ja tietokoneiden olleen hänelle pienestä asti se ”juttu”. Yläasteen jälkeen hän opiskeli Ulvilan ammattiopistossa tietotekniikkaa, minkä jälkeen hänelle oli luonnollista jatkaa SAMKiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan tradenomin opintoihin.

− Insinööriä minusta ei olisi tullut, sillä matemaattiset aineet eivät olleet suurimpia kiinnostuksen aiheitani.

Niko valmistui tietojenkäsittelyn tradenomiksi (AMK) kahdeksan vuotta sitten, mutta opinnoista on vielä mielikuvia jäljellä. Esimerkiksi Javan, C#:n, PHP:n ja HTML:n opinnot ovat jääneet mieleen.

− Itselleni mielekkäimpiä opintojaksoja olivat ohjelmointiin painottuvat. Mieleeni painui myös projekti, jossa teimme nettisivut sellaiselle Ylen ohjelmalle kuin ”Ulkosuomalaiset”.

Niko kertoo työskennelleensä opiskeluiden aikana monenlaisissa yrityksissä ja toimenkuvissa oman alansa ulkopuoleltakin, mutta keikkaluontoiset työt silloisessa Satakunnan TE-keskuksessa (nykyään ELY-keskus) ATK-tukihenkilön hommissa olivat tulevaisuuden työllistymisen kannalta hänestä merkittävimpiä.

− Sinänsä mielenkiintoista, etten kuitenkaan koskaan hakeutunut ohjelmointialan töihin, vaan päädyin alun perin ATK-tukihenkilöksi. Nykyään työskentelen Porin Lääkäritalossa IT-asiantuntijana ja olen täällä ollut töissä täyspäiväisenä lähes suoraan koulunpenkiltä saakka. Lääkäritaloon oli yleisessä haussa ATK-tukihenkilön paikka ja olin juuri valmistumassa. Laitoin hakemuksen menemään ja onnekseni pääsin sisään. Harjoittelusta, jonka suoritin nykyisessä ELY-keskuksessa, oli varmasti hyötyä työkokemuksen osalta töihin pääsemisessä.

Nikon työtehtäviin IT-asiantuntijana on kuulunut käyttäjätuki, laitteiden huolto, ongelmanratkontaa ja palvelinten ylläpitoa. Yrityksen kasvaessa hän on saanut vuosi vuodelta lisää vastuuta nyt jo kahdeksan vuotta kestäneen työsuhteensa aikana. Nykyään työtehtäviin kuuluu myös raporttien rakentamista erillisillä sovelluksilla, pienimuotoisia WEB-ratkaisujen tekemistä yrityksen sisäiseen käyttöön sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistä IT-asioihin.

Opiskelijoita Niko kehottaa tekemään monenlaisia töitä opiskeluiden aikana, vaikka ne eivät olisikaan omalta alalta, sillä kaikenlainen työkokemus on hyväksi työnhaussa. Lisäksi hän korostaa ulkomailla opiskelun mahdollisuutta.

− Käykää vaihdossa ulkomailla, jos se on mahdollista. Sellaiseen ei välttämättä ole mahdollisuuksia sitten, kun työputki pääsee alkuun. Itse en lähtenyt vaihtoon, mikä on jäänyt harmittamaan jälkikäteen ajateltuna. Nauttikaa opiskeluajasta, se on ainutlaatuista aikaa, vinkkaa Niko.

Millainen on sinun tarinasi?

Haluatko kertoa oman tarinasi? Kerro meille sähköpostitse osoitteeseen: viestinta.samk(a)samk.fi ja otamme sinuun yhteyttä!

Anna meille palautetta