Tiedonhankinta
Kirjaston sivuille >>
Miksi tietoa on hankittava?
Ensimmäinen ja tärkein syy tiedonhankinnalle opinnäytetyössä (ja kaikissa opiskeluun kuuluvissa harjoitustöissä ja tehtävissä) on se, että sinun on osoitettava työlläsi hallitsevasi tarvittava määrä oman alasi tietoa ja keskeisiä käsitteitä. Useat teokset, joihin tutustut opinnäytetyösi aikana, eivät loppujen lopuksi näy opinnäytetyösi lähdeluettelossa etkä viittaa niihin itse tekstissä. Ne palvelevat kuitenkin sinua tutustuessasi työn aihepiiriin. Opinnäytetyössä tai suuremmissa harjoitustöissä on lisäksi osattava yhdistää teoriaa ja käytäntöä. Tämäkään taito ei synny harjoittelematta. Kenenkään ei myöskään kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan käyttää tieto jo olemassa olevista, hyvistä ratkaisuista työssä tehtävien ratkaisujen perusteluna. Hyvä tieteellinen käytäntö velvoittaa merkitsemään, jos lainaa tai viittaa toisen tekemää julkaisua, on kyseessä sitten sähköpostiviesti, tieteellinen kirja tai lehtiartikkeli. Et siis voi käyttää toisen tekstiä tai puhetta oman teoksesi osana ilman, että merkitset alkuperäisen tekijän tai lähteen näkyville sekä tekstin sisään että lähdeluetteloon. Sieltä alkuperäinen julkaisu on sitten löydettävissä ja tekstin paikkansapitävyys tarkistettavissa.
Millaisia lähteitä voin käyttää opinnäytetyössä tai harjoitustehtävissä?
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tehtävä on asetuksen (A 352/2003) mukaan :
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Koska asetuksen mukaan kyse on ammattiopintoihin liittyvästä käytännön asiantuntijatehtävästä, on opiskelijan osattava löytää myös sopivat lähteet työhönsä: ammatilliset kirjat ja lehdet (lehtiartikkelit) ja www-sivustot sekä myös tieteelliset kirjat, lehtiartikkelit (ns. Scholarly journals), konferenssiesitelmät sekä www-sivustot. Yleistajuiset kirjat ja lehtiartikkelit on syytä jättää pois varsinaisesta lähdeluettelosta, kuten myös esimerkiksi Wikipedia. Niitä kuitenkin voi käyttää opinnäytetyön tai harjoitustyön aihepiiriin tutustumiseen. Myös toimeksiantajan oma intranet tai vastaavat tiedostot, aiemmin yritykseen tai yhteisöön tehdyt opinnäytetyöt tai yrityksen sisäiset raportit voivat olla varsinkin amk-opinnäytetyössä tarpeellisia lähteitä, mutta ne voivat olla aineistoa, johon tutustutaan opinnäytetyön aikana ja niihin ei välttämättä viitata opinnäytetyössä.
Tiedonhaun ja kirjoittamisen aikana on hyvä muistaa lähdekritiikki: onko tämä tieto tarkistettavissa jostain muualta, mistä tämä tieto on peräisin, kuinka vanhaa tieto on ja kuka tämän tiedon on alun perin julkaissut ja miksi? Tieto vanhenee eri aloilla eri tahtiin, tietotekniikassa tieto voi olla vanhentunutta jo vuoden päästä, jollain aloilla kymmenen tai viisitoista vuotta vanha tieto on yhä käyttökelpoista. Myös lainsäädännön tai normien muuttuminen voi vaikuttaa tiedon vanhenemiseen. Mieti miten nopeasti tieto vanhenee omalla alallasi ja sovella sitä sääntönä omaan tekstiisi.
Aihepiiriin tutustuminen
Tiedonhaku kannattaa aloittaa tutustumalla aihepiiriin mahdollisten kurssikirjojen ja ammattilehtien kautta. Näin saat peruskuvan opinnäytetyön sisällöstä ja käytettävästä sanastosta. Näitä ns. ammatillisia perusteoksia löydät helpoiten oman oppilaitoksesi kirjastosta. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa sinun kannattaa ensiksi katsoa Tyrni-tietokannasta. Muista kuitenkin, että mikäli haet hyvin tarkalla, yhdellä sanalla, et välttämättä löydä mitään. Tämä johtuu siitä, että Tyrnissä kirjojen tiedoissa on pääasiassa kirjan nimi sekä kaksi tai useampia kirjan sisältöä kuvaava sana. Nämä sanat ovat ns. asiasanoja, jotka kuvaavat YLEISESTI kirjan sisältöä ja aihepiirejä. Sinun kannattaakin miettiä, mikä on se aihepiiri, josta tietoa olet hakemassa ja etsiä aihepiiriä kuvaavalla sanalla. Esimerkiksi jos olet hakemassa tietoa pihavalaistuksesta, todennäköisesti et löydä tuolla sanalla mitään, mutta puolestaan valaistus-sanalla löytyy teoksia, jossa puhutaan myös pihavalaistuksesta. Näin löydät kirjaston hyllyluokan, jossa asiaan liittyviä teoksia on sijoitettuna. Sen jälkeen menemällä hyllylle ja selailemalla teoksia voit löytää useita hyviä teoksia, joilla pääset aihepiiriin tutustumisessa eteenpäin.
Myös oman alasi ammatilliset aikakauslehdet ovat hyvä lähtökohta aihepiiriin tutustumiselle. Sinun kannattaa käydä katsomassa oman kampuskirjaston lehtihyllystä, mitä alasi lehtiä sieltä löytyy. Esimerkiksi valaistukseen liittyviä lehtiä voisivat olla Sähköala, Sähkömaailma, Energiauutiset, ElektorElectronics, Electronics world, Kotitalo, Onninen, Sähkö & Tele, Talotekniikka ja TM Rakennusmaailma. Ammattilehdet voivat auttaa myös opinnäytetyön aihepiirin löytämisessä: ammattilehdissä käsitellään tällä hetkellä työelämässä aktiivisia aihepiirejä. Myös sähköiset lehdet voivat auttaa, kannattaa tutustua myös niihin kirjaston sivuilta löytyvien, alakohtaisten linkkien kautta.
Tässä aihepiiriin tutustumisen vaiheessa voit myös pyytää kampuskirjastostasi apua. Kirjaston henkilökunta osaa neuvoa sinut oikealle hyllylle, missä aihepiiriisi liittyvää materiaalia on. Lisäksi saat hyviä vinkkejä muihin mahdollisiin lähteisiin, kuten sähköisiin tietokantoihin ja opinnäytetyön tekemisen oppaisiin.
Miellekartta tai termilista
Kun käytät aikaasi aihepiiriin tutustumiseen, kannattaa sinun samalla tehdä itsellesi miellekartta tai termilista opinnäytetyösi aihepiiristä. Samalla kun tällaisen listan teet, huomaat tekeväsi aihepiiriin liittyviä rajauksia, mietit määriteltävät käsitteet ja niiden merkitykset sekä huomaat, mitä kaikkea aihepiiriin liittyy. Teet siis tärkeää aihepiirin kartoitusta. Tiedonhaussa miellekartasta tai termilistasta on uskomattoman paljon hyötyä. Vaikka usein tiedonhakua lähdetään tekemään yhdellä tai kahdella sanalla, on nämä sanat ja niiden väliset suhteet helpompi ymmärtää ja tiedonhaussa tehtävät rajaukset on jo ajateltu valmiiksi. Ja mikäli tietoa ei ensimmäisillä sanoilla löydy, miellekartasta tai termilistasta löydät helposti lisää sanoja, joita voit hyödyntää tiedonhaussa.
Tietoa kannattaa hakea myös esimerkiksi englanniksi ja ruotsiksi. Miellekarttaan on hyvä merkitä sanat myös näillä kielillä, koska kirjastolla on paljon materiaalia tarjolla esimerkiksi englanniksi, eikä tieto löydy välttämättä muuten kuin englanninkielisillä sanoilla. Muistathan, että kirjaston sivujen kautta MOT-sanakirjasto on käytettävissä myös etäyhteydellä. Sieltä löydät helposti eri kielillä olevia vastineita miellekarttasi termeille. Mot-sanakirjastosta löydät myös erikoisalojen sanakirjoja. MOT-sanakirjastoin mystinen kirjainyhdistelmä Enteka tarkoittaa englanti-suomi-englanti tekniikan ja kaupan sanakirjaa. Vastaavia sanakirjoja löytyy myös muilla kielillä. Kun sinulla on muutama idea käytettävistä hakusanoista, voit käyttää apuna myös esimerkiksi Yleistä suomalaista asiasanastoa YSAa. Kirjoittamalla sinne muutamia yleisiä sanoja, saat muita vaihtoehtoisia sanoja tai sanamuotoja, joita haussa kannattaa käyttää. Esimerkiksi valaistus-sanalle vaihtoehtoisia voisivat YSAn mukaan olla: tievalaistus, ulkovalaistus, sisävalaistus, turvavalaistus ja katuvalaistus sekä ruotsiksi vielä belysning. Myös tutkimalla annettuja ryhmiä, voit löytää sopivia hakusanoja.
Miellekartan tekeminen
Miellekartan tekeminen on monelle tuttu juttu. Joskus kuitenkin on vaikea aloittaa. Nykyään miellekartan tekemiseen on olemassa erilaisia tietoteknisiä välineitä, jotka voivat auttas. Käy tutkimassa esimerkiksi Innostatuksen sivuja , Turun yliopiston sivuja ja ohjeita tai esimerkiksi kirjastossa olevaa kirjaa Buzan, T. & Buzan, B. 2010. The mind map book: unlock your creativity, boost your memory, change your life. New York: Pearcon BBC Active. Ohjelmista kokeilunarvoisia voisivat olla ainakin MindJet ja Inspiration. Molemmista on tarjolla ilmainen kokeiluversio. Myös esimerkiksi Wordilla tai Excelillä voit tehdä miellekarttoja. Miellekartasta löytyy hyvä esimerkki virtuaaliammattikorkeakoulun tiedonhankinta-kurssilta . Tuota kurssia voit hyödyntää muutenkin tarvittaessa tiedonhankinnan aikana.
Ja sitten hakemaan tietoa...
… eipä kuitenkaan kiirehditä vielä, vaan mietitään hetki, miten tiedonhaku lähtikään liikkeelle. Jos ohjeeni mukaan olet lähdössä liikkeelle oman kirjastosi tietokannasta, on hyvä muistaa, että varsinkin käytettäessä suomenkielisiä hakusanoja, on otettava huomioon sanojen taipuminen. Esimerkiksi Tyrnistä (Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta) haettaessa kannattaa käyttää sanahaussa hakusanan katkaisua. Tämä tarkoittaa sitä, että otetaan haussa alusta alkaen kaikki taivutusmuodot mukaan hakuun. Normaalisti Tyrni hakee hakusanan juuri siinä muodossa kuin sen hakulaatikkoon kirjoitat: jos kirjoitat valaistus, saat tulokseksi kirjoja ja lehtiä, joissa on juuri sana valaistus, ei sen taivutusmuotoja tai käännöksiä muilla kielillä. Käytännössä toimitaankin niin, että ensiksi etsitään kohta, josta alkaen hakusana taipuu. Helpoin tapa toimia on kirjoittaa allekkain muutama sanan taivutusmuoto.
Esim. 1 Valaistu|s
Valaistu|ksen
Valaistu|ksessa
Valaistu?
Katkaistu muoto hakusanasta on siis valaistu ja sen perään laitetaan sitten katkaisumerkki, joka Tyrnissä on kysymysmerkki (?). Näin Tyrniin hakusanaksi tulee valaistu?, joka hakee kaikki valaistu-alkuiset sanat. Sanankatkaisusta on erityisesti hyötyä silloin, kun saat vain vähän hakutuloksia sanojen perusmuodoilla tai useammalla hakusanalla. Lähes kaikki käytettävät suomenkieliset hakusanat kannattaa katkaista. Jos sanasta jää jäljelle vain kaksi tai kolme kirjainta, on järkevämpää jättää katkaisu ja käyttää vaihtoehtoisia hakusanoja.
Tyrnin kohdalla on muistettava, että haku kohdistuu käytännössä kirjan nimeen, tekijän nimeen ja niihin muutamaan asiasanaan, jotka kirjasto on kirjalle määritellyt. Muista siis tarkasti miettiä, millä sanoilla lähdet tietoa hakemaan, että todellakin löydät tarvitsemaasi tietoa. Mitään kovin tarkkoja, pieniä yksityiskohtia kuvaavia sanoja ei kannata hakusanana käyttää.
Boolen operaattorit ovat hakusanojen yhdistämiseen käytettäviä (AND, OR, NO / JA, TAI, EI) sanoja. Kaksi tai useampia hakusanoja voi yhdistää siten, että kaikkien hakusanojen pitää esiintyä löydetyssä hakutuloksessa, käyttämällä boolen operaattoria AND, joka on operaattoreista yleisin. Huomaathan, että tällöinkään hakusanojen ei tarvitse olla lähekkäin, vaan toinen sanoista voi olla otsikossa, toinen artikkelin viimeinen sana. OR operaattoria voit käyttää vaikkapa kahden, samaa tarkoittavan sanan välissä ja not-operaattoria kun haluat rajata joitakin sanoja sisältäviä hakutuloksia pois. Katso lisää ohjeita YouTubesta Univeristy of Aucklandin videosta Boolean operators .
Toinen tärkeä tiedonhaun apuväline on fraasihaku. Fraasihaku toimii niin, että haetaan tietoa jostakin asiakokonaisuudesta, joka kirjoitettuna sisältää useamman kuin yhden sanan. Esimerkiksi knowledge management- kokonaisuutta koskevaa tietoa kannattaa lähteä hakemaan näin: ”knowledge management”. Tällöin hakutuloksissakin hakusanat esiintyvät vierekkäin. Sulkujen sisällä voi lisäksi käyttää sanankatkaisua, esim. ”tietämyksen hallinta ” tai ”tietämy? hallin?”, niin saa molempien sanojen taivutusmuodot hakuun mukaan. Monessa muussakin yhteydessä parhaat hakutulokset voi saada juuri fraasihaulla. Ja se toimii myös Googlessa, esimerkiksi nimeä haettaessa. Voit testata fraasihaun toimintaa Googlessa esimerkiksi omalla nimelläsi: kokeile hakea nimelläsi ilman lainausmerkkejä tai niiden kanssa. Mitä lainausmerkit vaikuttivat hakutulosten määrään ja hakusi tarkkuuteen?
Tyrni
Sitten lopultakin päästään varsinaiseen tiedonhakuun. Kuten jo aiemmin mainitsin, kannattaa tiedonhaku aloittaa kirjaston tietokannasta. Näin saa esille muutamia kotimaisia alojen perusteoksia. Muista siis käyttää sanan katkaisua (tarkista aina tässä vaiheessa mikä se katkaisumerkki juuri tässä tietokannassa on, ja käytä oikeaa. Mahdollisia katkaisumerkkejä ovat ainakin ?, *, #, $ ) ja kokeile useammalla kuin yhdellä hakusanalla. Hae myös englanniksi ja mahdollisesti ruotsiksi. Näin saat alusta alkaen mielikuvan löytyvän materiaalin määrästä.
Paljon hakutuloksia ei aina ole hyvä asia. Jos saat hakutuloksia vaikkapa 376, on määrä aivan liian suuri: et jaksa tällaista listaa käydä kokonaan lävitse. Pyri haussasi siihen, että saat n. 30 hakutulosta (kirjaston tietokannoissa), jolloin hakutuloksia on vielä hallittava määrä. Jos saat paljon hakutuloksia, laita hakusanojen väliin and-operaatori, rajaa hakuasi kohdistumaan esimerkiksi vain kymmeneen viimeiseen vuoteen, hae vain omasta kampuskirjastostasi, käytä fraasihakua jos mahdollista, tai tarkenna hakusanojasi.
Muista myös alusta alkaen ottaa tiedostoon talteen löytämiesi hakutulosten tiedot. Esimerkiksi Tyrnistä voit lähettää löytämiesi hakutulosten tiedot joko sähköpostiin tai tallentaa ne omiin tietoihisi Tyrni-tietokantaan.
Kun haet tietoa useammista paikoista, kuten yleensä opinnäytetyössä, kannattaa kuitenkin käyttää jonkinlaista viitetietojen hallintajärjestelmää. Yksinkertaisimmillaan sellainen on yksi tiedosto, johon on talletettu kaikki oleellinen tieto kirjoista, lehtiartikkeleista, www-sivuista tms., ovat ne sitten sähköisessä tai painetussa muodossa. Sieltä tietoja on helppo tarvittaessa myöhemmin kaivaa esille ja hakea teokset kirjastosta lainaksi tai etsiä netistä. On olemassa myös erilaisia ohjelmistoja lähteviitteiden hallinnointiin. MS Word 2007 versiosta lähtien on wordissa mahdollista tehdä tekstiviitteet ja lähdeluettelo suoraan dokumenttiin. Muita mahdollisuuksia ovat mm. Firefox - selaimeen saatava Zotero - palikka ja tietysti SAMKin kirjaston sivuilta löytyvä RefWorks - viitteidenhallintaohjelma. RefWorksin kautta voit hallinnoida hyvinkin suuria viitemääriä ja se sopii myös esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
Kuva 2. Tyrnin tiedot ja teoksen saatavuus
Ylläolevassa kuvassa nuolella 1 on merkitty ne tiedot, jotka sinun on hyvä ottaa talteen teoksesta, jotta voit sen paikallistaa kirjastosta myöhemminkin ja laatia näiden tietojen avulla tekstiviitteet ja lähdeluettelomerkinnät.
Nuolen 2 kohdalta saat näkyville Tarkat tiedot-kohdasta teoksen tarkat tiedot. Sieltä näet teoksen tietojen lisäksi tiedot teoksen asiasanoista, mahdollisesti sisällöstä sekä sarja- ja luokitustiedot teoksista. Erityisesti asiasanat-kohta on tärkeä: kun löydät yhden hyvä teoksen, näet mitä sanoja on käytetty sen kuvailuun. Nämä asiasanat ovat myös linkkejä, joita klikkaamalla pääset muihin teoksiin, joissa on sama asiasana. Näin saat uusia hakusanoja tiedonhakuusi ja löydät myös uusia teoksia.
Nuolen 3 kohdalta voit sitten tulostaa, viedä löytämiesi teosten tiedot esimerkiksi RefWorksiin, tallentaa omaan kirjahyllyysi (Tyrniin) salasanan taa tai vaikkapa lähettää ko. viite sähköpostilla kaverillesi tai itsellesi siirrettäväksi vaikkapa Zoteroon.
Nuolen 4 kohdalta voit tarkistaa teoksen saatavuuden Samkin kirjastoissa. Tässä tapauksessa kirja löytyy ainoastaan Tiedepuiston kirjastosta, mutta (suurin) osa teoksista löytyy useammasta kampuskirjastosta. Muista siis selata listaa, jotta näet, löytyykö kirja kampuskirjastostasi.
Muista myös, että kotimaisten lehtien numeroiden saatavuuden kirjastossa voit tarkistaa Tyrnin kautta hakemalla lehden nimellä ja tarkistamalla sen jälkeen kampuskirjastokohtaiset saatavuustiedot.
Muut tietokannat
Muut opinnäytetyössä tarvittavat tietokannat löytyvät kirjaston sivuilta vasemman yläreunan valikosta kohdasta Tiedonhakijalle. Sieltä valitsemalla oma toimiala ja sen alta vielä oma koulutusohjelma on löydettävissä juuri sen koulutusohjelman tarpeisiin sopivia tiedonlähteitä. Muistathan, että näiden linkkien kautta tietokannat ovat etäkäytettävissä Samk-tunnuksella. Tietokannoista saat lisätietoja omasta kampuskirjastostasi tai toimialasi tietokantaoppaasta, joka löytyy Tiedonhakijalle osiosta oman toimi-/koulutusalan alta. Tietokantojen kautta löydät e-kirjoja ja –lehtiä, artikkeleita, konferenssiesitelmiä ja niin edelleen. Kokeile rohkeasti ja ota tarvittaessa yhteyttä kampuskirjastoosi. Kirjaston henkilökunta on paikalla auttaakseen.
Tiedonhankinta internetistä
Tiedonhakua internetistä on sivuttu tässä dokumentissa jo muutaman kerran. Vielä kuitenkin muutama sana asiasta. Internetin hakukoneilla (esim. Google) löytyvä tieto tarvitsee erittäin tarkan arvioinnin. Kun teet tiedonhakua opiskelutarkoituksiin, sinun kannattaakin käyttää mieluummin Googlen Scholar tai Books-palveluita. Niiden avulla löydät tieteellisempää ja paremmin opiskeluun sopivia lähteitä verrattuna perus-Googleen. Muista kuitenkin, että esimerkiksi Google Scholar ei löydä kaikkia kirjaston tarjoamien tietokantojen materiaaleja, eivätkä kaikki löytyvät lähteet ole kokonaisuudessaan käytettävissäsi.
Wikipedia ei ole ammattikorkeakoulu-tasolla sopiva lähde. Voit kyllä käyttää Wikipediaa itsenäiseen asioiden selvittämiseen, mutta sitä ei merkitä lähdeluetteloon eikä siihen siis viitata.
Muista myös, että suurin osa tiedonhankintaa koskevia ohjeita koskee myös tiedonhakua internetistä. Käytä siis apunasi esimerkiksi Googlen tarkennettua hakua, niin saat räätälöityä hakuasi.
Mistä löydän?
Tietokannat löydät kirjaston sivujen Tiedonhakijalle - osion kautta. Valitse oma koulutusalasi ja koulutusohjelmasi.
Opinnäytetöitä sähköisessä muodossa:
Theseus
Doria
Yliopistojen omilta sivuilta
Painettuja opinnäytetöitä:
Tyrni
AMK-kirjastojen tietokannat
Linda
Kotimaisia lehtiartikkeleita (vain viitteet artikkeleihin, jotka sinun on etsittävä painetuista lehdistä tai internetistä)
HeleconMix (liiketalous ja matkailu)
Medic (sosiaali- ja terveysala)
Tenttu (tekniikka ja tietojenkäsittely)
eViikki (matkailu)
Kotimaisia sähköisiä lehtiartikkeleita
Talentumin lehtiarkisto (juridiikka, tekniikka, liiketoiminta, tietojenkäsittely, matkailu)
Terveysportti (sosiaali- ja terveysala)
Suomenlaki.com (juridiikka)
Ulkomaisia lehtiartikkeleita:
ABI/Inform
ACM
Ebsco
Emerald
ScienceDirect
Sähköisiä kirjoja:
Tyrni (verkkokirjat, käytä rajausta verkkoaineisto)
Ebrary
Google Books