Tekstiviitteet ja lähdeluettelo
Tämä ohje tulostettavana PDF-tiedostona
Satakunnan ammattikorkeakoulussa käytetään tekstiviitteiden ja lähdeluettelon laatimisessa sovellettua nimi-vuosijärjestelmää (ns. Harvardin järjestelmää). Tekstissä olevan lähdeviitteen ja lähdeluettelomerkinnän tehtävänä on ilmoittaa käytetystä julkaisusta tiedot, joiden perusteella se on löydettävissä – on tiedettävä kuka, milloin ja missä julkaisussa. Jos haluat käyttää jotakin muuta tapaa, jonka olet opetellut, keskustele siitä ohjaajasi kanssa.
Tekstiviitteen tarkoitus on kertoa lukijalle, mistä tieto on peräisin. Tekstiviitteen perusteella lukija löytää lähdeluettelosta tiedot käytetystä lähteestä. Jos voit ajatella, että esittämäsi tieto on alallasi yleistietoa, se ei tarvitse viitettä tuekseen.
Tekstiviitteet ja lähdeluettelo vastaavat toisiaan. Se tarkoittaa, että
- lähdeluettelosta löytyy jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu
- lähdeluettelossa on vain lähteitä, joihin tekstissä viitataan
- lähde löytyy lähdeluettelosta juuri sillä sanalla, jota tekstissä viitattaessa on käytetty.
Lähdeluetteloon merkitään vain ne kirjat ja muu materiaali, jotka olet lukenut ja joita olet käyttänyt työssäsi. Ole hyvin huolellinen, sillä lähdeluetteloon jää helposti virheitä. Lähdeluetteloon ei merkitä ns. toisen käden lähteitä, eli lähteitä joiden kautta viitataan alkuperäiseen lähteeseen. Esimerkiksi toisten opinnäytetöihin ei yleensä viitata, vaan etsitään alkuperäinen työssä käytetty lähde ja viitataan siihen. Tekstiviitteet ja lähdeluettelo kannattaa tehdä samalla, kun kirjoitat varsinaista tekstiä. Näin vähennät viimeistelyvaiheen työtä ja etsimistä.
Lähdeluettelon ja tekstiviitteiden laatimiseen on myös tietoteknisiä apuvälineitä. Esimerkiksi Wordin 2007-versiosta lähtien voit kohtuullisen helposti luoda tekstiviitteet ja lähdeluettelon ohjelmallisesti viemällä käyttämiesi lähteiden tiedot ohjelmaan. Myös muita ohjelmia on tarjolla. RefWorks, viitteiden hallintaohjelma on käytettävissä kirjaston sivujen kautta. Sen käyttö on järkevää, kun viitteitä on runsaasti. Internetistä on myös löydettävissä maksuttomia ohjelmia, joilla tekstiviitteet ja lähdeluettelo saadaan laadittua.
Sisällys
1_Tekstiviite
2_Lähdeluettelo
3_Esimerkkejä_tekstiviittauksista ja lähdeluettelomerkinnöistä
LÄHTEET
1 Tekstiviite
1.1 Tekstiviitteen yleisrakenne
Tekstiviite sijoitetaan kirjoittamasi tekstin, jossa kerrot lähteestä lukemasi asian, tai suoran lainauksen, yhteyteen kaarisulkeisiin.
Tekstiviitteen yleisrakenne on kolmiosainen:
KUKA?
- kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimet erotettuna pilkulla, mutta kaksi viimeistä &-merkillä
MILLOIN?
MILLÄ SIVULLA?
- sivunumero, jolla olevaan asiaan viitataan (ei tarvita verkkolähteissä, joissa ei sivunumerointia)
1.2 Esimerkkejä tekstiviitteistä
Oma teksti, viittaus alkuperäiseen lähteeseen:
Älä anna tajuntasi tehdä esteitä luoville ideoille, vaan ota rennosti ja tee hyvää työtä (Hakala 2004, 37).
Suora lainaus eli sitaatti, viittaus alkuperäiseen lähteeseen
“Älä siis anna liiallisten vaatimusten sulkea mielesi patoluukkuja ja estää ajatustesi vuolasta virtaa” (Hakala 2004, 37).
Teksti, johon viitataan voi olla myös pidempi, esimerkiksi koko kappale. Tällöin tekstiviite kirjoitetaan koko kappaleen viimeisen pisteen jälkeen kaarisulkeisiin ja ennen tekstiviitteen loppukaarisuljetta merkitään piste. Tällöin tekstiviite muodostaa oman lauseen kaarisulkeiden sisälle.
Oma teksti, viittaus alkuperäiseen tekstiin
Sitaatilla voidaan tarkoittaa yhden tai useamman lauseen mittaista suoraan toisen tekstistä otettua palaa. Tässä Hirsjärven esimerkkitapauksessa sitaatti on kaksi virkettä pitkä. (Hirsjärvi ym. 2009, 360.)
Suora lainaus eli sitaatti, viittaus alkuperäiseen lähteeseen
”Sitaatti on useamman virkkeen pituinen (tässä tapauksessa kaksi virkettä). Se on kokonaisuudessaan merkittävä lainausmerkkien väliin, joten viimeisen virkkeen lopettava piste tulee ennen lainauksen lopussa olevaa lainausmerkkiä.” (Hirsjärvi ym. 2009, 360.)
Viittaus vain yhteen virkkeeseen, lähteessä yksi tekijä
Älä anna tajuntasi tehdä esteitä luoville ideoille, vaan ota rennosti ja anna palaa (Hakala 2004, 37).
Viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen, kaksi tekijää
Jos ei kirjoita asioita muistiin, tehty työ voi olla opinnäytetyön kannalta turhaa, koska sitä ei ole dokumentoitu: muistiinsa ei voi luottaa eikä tehtyjä valintoja voi keksiä jälkikäteen. Opinnäytetyöpäiväkirja on opiskelijan opinnäytetyöprosessin muisti. (Vilkka & Airaksinen 2004b, 62.)
Viittaus vain edellä olevaan virkkeeseen, useampia tekijöitä
”Ryhdy kirjoittamaan yhtenäisiä tekstijaksoja mahdollisimman pian, sillä vasta kirjoittaminen aktivoi ajattelusi ja sitoo sinut asiaan” (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 33).
Kun myöhemmin viitataan samaan useamman tekijän lähteeseen, merkitään viite seuraavasti:
”Päiväkirja” voi olla tyyliltään vapaa tai sitten hyvinkin kurinalainen ja vaikka taulukkomuodossa, kunhan vain laitat asioita itsellesi muistiin (Hirsjärvi ym. 2009, 45–46).
Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään lähdeviitteeseen heti ensimmäisellä kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekä vuosiluku ja käytetyt sivut.
Jos tekijöitä tai vuosilukua ei ole annettu
Kaikkia samoja tietoja ei kuitenkaan aina löydy, esimerkiksi tekijää tai vuosilukua ei ole annettu. Jos tekijä on tiedossa, sähköisen lähteen tekstiviitteeseen merkitään tekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö) julkaisuaika/päivitysaika ja sivu, mikäli ne ovat tiedossa. Jos tekijä ei ole tiedossa, tekstiviitteeseen merkitään sen tilalle dokumentin/julkaisun nimi. Jos julkaisuaikaa (vuotta) ei ole annettu, käytetään merkintää n.d.
Yksi samojen tekijöiden samana vuonna julkaisemista lähteistä, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen
Jos ei löydy valmista teoreettista mallia tai auktoriteetin muodostamaa ajatuskokonaisuutta, tietoperustan voi rakentaa keskeisten käsitteiden varaan. Silloin on kirjoitettava millaiset ovat käsitteiden väliset suhteet. (Vilkka & Airaksinen 2004b, 73–74.)
Vaihtoehtoisesti voidaan viitata lähteeseen jo virkkeen alussa
Vilkka ja Airaksinen (2004b, 73–74) totesivat jo…
Samaan virkkeeseen tai kappaleeseen voi liittyä useampia lähteitä
Ne merkitään joko aakkos- tai aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Valittua merkintätapaa käytetään systemaattisesti läpi koko työn.
Aikajärjestys: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla (Jarvis 1985, 35; Räty 1987, 119; Tuomisto 1987, 30–33).
Aakkosjärjestys: Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen raja on häilyvä (Hakala2004, 89; Vilkka 2004, 54).
2 Lähdeluettelo
2.1 Lähdeluettelon laatiminen
Helpoin ja parhaaseen lopputulokseen johtava tapa koota lähdeluettelo on koko työskentelyprosessin ajan merkitä lähdeluetteloon täydellisesti kaikki lähteet, joita prosessin aikana käytetään. On huomattavasti helpompi poistaa luettelosta ylimääräisiä lähteitä työskentelyn aikana, kuin lähteä työn loppuvaiheessa etsimään lähteen täsmällisiä tietoja.
Lähdeluettelo kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähteet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä. Lähdeluettelon laadinnassa itselle apuna voi olla esimerkiksi Word 2007 versiosta alkaen löytyvä lähdeluettelon laatimiseen tarkoitettu työväline tai esimerkiksi RefWorks-ohjelma, jolla voi helposti ylläpitää tiedostoa kaikista käyttämistäsi lähteistä.
Lähdeluettelosta täytyy löytyä täydelliset bibliografiset eli julkaisuun liittyvät tiedot kaikista niistä lähteistä, joihin tekstissä on viitattu. Nimi-vuosijärjestelmässä viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimen tai yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan. Julkaisun nimeä käytetään vain niissä tapauksissa, joissa lähteellä ei ole varsinaista tekijää. (SFS 5342 2000, 16.)
Sähköisistä (verkko)dokumenteista (e-kirjat, e-lehdet, www-sivut, jne.) tarvitaan lähdeluetteloon samat tiedot kuin painetuista julkaisuista. Merkintään otetaan tiedot siinä muodossa kuin ne on lainatussa julkaisussa esitetty ja järjestetään lähdeluetteloon normaalisti aakkosjärjestykseen muiden lähteiden kanssa Joskus kuitenkin voi olla vaikea löytää tarvittavia julkaisutietoja sähköisistä dokumenteista. Ellei tarvittavia tietoja löydy sähköisestä dokumentista itsestään, niin ne voivat löytyä sen oheisaineistosta tai pakkauksesta.
2.2 Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne
Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
KUKA?
- kirjoittaja tai tekijä muodossa Sukunimi, Etunimen alkukirjain
- Jos tekijöitä on useita, merkitään kaikki ja muut erotetaan toisistaan pilkulla, mutta kaksi viimeistä &-merkillä.
MILLOIN?
- julkaisuvuosi
- Ellei ole tiedossa, käytetään lyhennettä n.d.
MITÄ?
- kirjan, artikkelin tai muun julkaisun nimi tai otsikko
MISSÄ?
- julkaisukanava eli tiedot painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta muodossa
painoksen numero. painos. Kustantaja: Kustannuspaikka. - 1. painosta ei merkitä eikä myöskään painopaikkaa.
- Verkkodokumenttiin merkitään:
viitattu päivämäärä ja URL, URN tai DOI (verkko-osoite)
3 Esimerkkejä tekstiviittauksista ja lähdeluettelomerkinnöistä
3.1 Kirja, yksi tekijä
Viittaus: (Hakala 2004, 37)
Lähdeluettelo: Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Viitaus: (Haasio 2009, 25)
Lähdeluettelo: Haasio, A. 2009. Tiedon avain : opas tiedonlähteille. Helsinki: BTJ.
3.2 Kirja, kaksi tekijää
Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003, 16)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
3.3 Kirja, kolme tai useampia tekijöitä
Viittaus: (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 137)
Lähdeluettelo: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
3.4 Kirja, samat tekijät, sama julkaisuvuosi
Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003a, 37)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003a. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003b, 37)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003b. Toiminnallinen opinnäytetyö: ohjaajan opas. Helsinki: Tammi.
3.5 E-kirja kirjaston tietokannoista
Viittaus: (Järvinen 2007, 37)
Lähdeluettelo: Järvinen, P. 2007. Ammattina esimies. Helsinki: WSOYpro. Viitattu 1.2.2011. http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx?navi=Omat-sisallot§ion=books
Viittaus: (Hakala 2002, 7)
Lähdeluettelo: Hakala, J. T. 2002. Luova prosessi tieteessä. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 1.2.2010. http://library.ellibs.com/book/9516628621?language=fi
Viittaus: (World Trade Press 2010, 12)
Lähdeluettelo: World Trade Press. 2010. Finland society and culture complete report. Petaluma: World Trade Press. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action
Viittaus: (Shaw & Williams 2004, 13)
Lähdeluettelo: Shaw, G. & Williams, A. M. 2004. Tourism and tourism spaces. London: Sage. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action
3.6 E-kirja avoimessa verkossa
Viittaus: (Rakennusjäteopas 2011, 9)
Lähdeluettelo: Rakennusjäteopas. 2011. Pori: Porin kaupungin jäteneuvonta. Viitattu 23.5.2011. http://www.pori.fi/material/attachments/ymparistovirasto/jateneuvonta/5xRSAym3t/Rakennusjateopas_nettiin.pdf
Viittaus: (Kameravalvontaopas [2010], 1)
Lähdeluettelo: Kameravalvontaopas. [2010]. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 23.5.2011. http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Kameravalvontaopas_2010.pdf
Viittaus: (Das & Prabhudesai 2004, 18)
Lähdeluettelo: Das, D. K. & Prabhudesai, R. K. 2004. Chemical engineering: problems & solutions. Chicago: Kaplan AEC Engineering. Viitattu 3.10.2011. http://books.google.fi
3.7 Kokoomateos (eli usean tekijän teoksen jokin osajulkaisu) tai toimitettu teos
Tässä tapauksessa viitataan teoksesta tai kirjasta löytyvään tiettyyn kirjoitukseen tai lukuun, ei koko teokseen.
Viittaus: (Väliverronen 2002, 90)
Lähdeluettelo: Väliverronen, E. 2002. Kirjoittaminen prosessina. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 83-94.
3.8 Sarjassa julkaistu kirja
Viittaus: (Luopa, Lommi, Konnunen & Jokela 2010, 14)
Lähdeluettelo: Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010.
Viittaus: (Ranta-Maunus 2007, 36)
Lähdeluettelo: Ranta-Maunus, A. 2007. Strength of Finnish grown timber. Espoo: VTT. VTT Publications 668.
3.9 Sarjassa julkaistu e-kirja
Viittaus: (Luopa, Lommi, Konnunen & Jokela 2010, 14)
Lähdeluettelo: Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010. Viitattu 19.5.2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/91431fe2-cfa6-4909-9363-75eda1839dc3
Viittaus: (Ranta-Maunus 2007, 36)
Lähdeluettelo: Ranta-Maunus, A. 2007. Strength of Finnish grown timber. Espoo: VTT. VTT Publications 668. Viitattu 20.5.2011. http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P668.pdf
3.10 Painettu opinnäytetyö, pro gradu, lisensiaatintyö tai väitöskirja
Viittaus: (Alinen 2010, 36)
Lähdeluettelo: Alinen. P. 2010. Käsidesinfektion toteutuminen teho-osastolla. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Viittaus: (Lepppälahti 2002, 12)
Lähdeluettelo: Leppälahti, M. 2002. Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto.
Viittaus: (Mäkelä 2010, 10)
Lähdeluettelo: Mäkelä, M. 2010. Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Viittaus: (Mölsä 2005, 6)
Lähdeluettelo: Mölsä, H. 2005. Verkko-opetuksen käyttöön ottoon vaikuttavia tekijöitä.Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Viestinnän laitos.
Viittaus: (Sävel 2010, 36)
Lähdeluettelo: Sävel, J. 2010. Työsuojelutuen tuotteistaminen työterveyshuollon palveluna. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Viittaus: (Sääkslahti 2005, 3)
Lähdeluettelo: Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104.
3.11 Sähköinen opinnäytetyö, pro gradu, lisensiaatintyö tai väitöskirja
Viittaus: (Alinen 2010, 36)
Lähdeluettelo: Alinen, P. 2010. Käsidesinfektion toteutuminen teho-osastolla. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179591
Viittaus: (Lepppälahti 2002, 12)
Lähdeluettelo: Leppälahti, M. 2002. Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto. Viitattu 19.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201101181081
Viittaus: (Mölsä 2005, 6)
Lähdeluettelo: Mölsä, H. 2005. Verkko-opetuksen käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Helsingin yliopisto. Viestinnän laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20051427
Viittaus: (Mäkelä 2010, 10)
Lähdeluettelo: Mäkelä, M. 2010. Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116589
Viittaus: (Sävel 2010, 36)
Lähdeluettelo: Sävel, J. 2010. Työsuojelutuen tuotteistaminen työterveyshuollon palveluna. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092913299
Viittaus: (Sääkslahti 2005, 3)
Lähdeluettelo: Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2105-0
3.12 Lehtiartikkeli
Viittaus: (Kunnas 2010, 54)
Lähdeluettelo: Kunnas, P. 2010. Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Kaupan maailma 4, 54-55.
Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan sekä tekstiviite että lähdeluettelomerkintä artikkelin nimellä.
Viittaus: (Ydinjätteen loppusijoitushanke pitkällä 2008, 37)
Lähdeluettelo: Ydinjätteen loppusijoitushanke pitkällä. 2008. Luonnontieteiden akateemiset 6, 10-13.
3.13 Verkkolehden artikkeli (e-lehden artikkeli)
Viittaus: (Corrall 2008, 32)
Lähdeluettelo: Corrall, S. 2008. Information literacy strategy development in higher education: An exploratory study. International Journal of Information management 1, 26-37. Viitattu 1.2.2011. http://www.sciencedirect.com
HUOM! EI NÄIN :http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VB4-4RPKYS5-2&_user=953162&_coverDate=02%2F29%2F2008&_-
alid=1626880373&_rdoc=3&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_zone=rslt_list_item-&_cdi=5916&_sort=r&_st=13&_docancho
r=&view=c&_ct=8&_acct=C-000049243&_version=1&_url-Version=0&_userid=953162&md5=7ce8cba4b9aae24fbde9ad5372408f7a&searchtype=a
Viittaus: (Ranta, Kaltiala-Heino & Karttunen 2011, 267)
Lähdeluettelo: Ranta, K., Kaltiala-Heino, R. & Karttunen, M. 2011. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen hoito eri ikäkausina. Lääkärilehti 4, 261-268. Viitattu 1.2.2011. http://www.fimnet.fi
3.14 Sanomalehtiartikkeli
Sanomalehtiartikkelissa sivunumerointia ei merkitä.
Viittaus: (Hintikka 2009)
Lähdeluettelo: Hintikka, K. A. 2009. Twitter pikaviestii suuria uutisia. Helsingin Sanomat 4.8.2009.
Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan artikkelin nimellä ja mikäli artikkelin nimi on pitkä, viittaukseen laitetaan kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä.
Viittaus: (Pirate Bay-kauppa on... 2009)
Lähdeluettelo: Pirate Bay-kauppa on kaatumassa. 2009. Helsingin Sanomat 13.10.2009.
3.15 Sähköinen sanomalehtiartikkeli
Sanomalehtiartikkelissa sivunumerointia ei merkitä.
Viittaus: (Hintikka 2009)
Lähdeluettelo: Hintikka, K. A. 2009. Twitter pikaviestii suuria uutisia. Helsingin Sanomat 4.8.2009. Viitattu 14.9.2009. http://www.hs.fi/arkisto/
Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan artikkelin nimellä ja mikäli artikkelin nimi on pitkä, viittaukseen laitetaan kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä.
Viittaus: (Pirate Bay-kauppa on... 2009)
Lähdeluettelo: Pirate Bay -kauppa on kaatumassa. 2009. Helsingin Sanomat 13.10.2009. Viitattu 15.11.2009. https://www.hs.fi/arkisto
3.16 Kirja ilman tekijää
Tekstiviittauksessa käytetään julkaisijayhteisön nimeä tai julkaisun nimeä sekä vuosilukua. Jos julkaisun nimi on kovin pitkä, otetaan nimen alusta kolme, neljä sanaa ja käytetään niitä viitteenä.
Viittaus: (Opetusministeriö 2004, 37)
Lähdeluettelo: Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004–2006. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 12/2004. Viitattu 12.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi
3.17 Tilastot tai tilastokirjat
Tilastojen merkinnässä sovelletaan samaa käytäntöä kuin kirjoissa.
Viittaus: (Suomen tilastollinen vuosikirja 2003 2004, 12)
Lähdeluettelo: Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. 2004. Helsinki: Tilastokeskus.
Viittaus: (Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000-2007 2009, 14)
Lähdeluettelo: Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000–2007. 2009. Teoksessa: Suomen tilastollinen vuosikirja 2008. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 22.8.2009. http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2008/html/suom0000.asp
Viittaus: (Matkailutilasto 2004 2004, 39)
Lähdeluettelo: Matkailutilasto 2004. 2004. Helsinki: Tilastokeskus. Liikenne ja matkailu 11/2004.
3.18 Lait ja asetukset
Merkitään lain tai asetuksen nimi tai sen virallinen lyhenne sekä luku ja pykälät, joihin tieto kohdistuu.
Viittaus: (Tekijänoikeuslaki 404/1961, 2 §)
Lähdeluettelo: Tekijänoikeuslaki. 1961. L 8.7.1961/404 muutoksineen.
Viittaus: (Ammattikorkeakouluasetus 352/2003, 2 §)
Lähdeluettelo: Asetus ammattikorkeakouluista. 2003. A15.5.2003/352.
3.19 Internet- eli WWW-sivut
Viittaus: (Porin kaupungin www-sivut 2009)
Lähdeluettelo: Porin kaupungin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. https://www.pori.fi
Viittaus: (Suomen Pankin www-sivut 2008)
Lähdeluettelo: Suomen pankin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. http://www.suomenpankki.fi
Kun kyseessä on Internet-lähde ja kirjoittajaa tai yhteisötekijää ei sivuilta löydy, sivu merkitään lähdeluetteloon sivun omistajan mukaan. Tällöin on kyse yleensä organisaatioiden tai yhteisöjen sivuista. Osoitteeksi merkitään ainoastaan pää- tai etusivun osoite, ei sivun mahdollisesti pitkää tarkkaa osoitetta. Samaa käytäntöä käytetään esimerkiksi yrityksen intranet-sivujen ja muiden vastaavien sivustojen kanssa. Mikäli tekijä (kirjoittaja tai yhteisö) löytyy, viitataan siihen samoin kuin esimerkiksi verkossa olevaan kirjaan (e-kirjaan).
3.20 Patentit tai patenttihakemukset
Viittaus: DVB:hen liittyvästä patentista (Pat. US 2008/0225900 A1 2008, 3) löytyy tarvittaessa teknistä lisätietoa, jota voi olla muualta hankala löytää.
Lähdeluettelo: Pat. US 2008/0225900 A1. 2008. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Au-ranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008.
3.21 Sähköiset patentit tai patenttihakemukset
Viittaus: (Pat. US 2008/0225900 A1 2008, 3)
Lähdeluettelo: Pat. US 2008/0225900 A1. 2008. DVB low bit rate services verk-kodokumentti. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008. Viitattu 14.8.2009. http://v3.espacenet.com/publicationDetails/originalDocument?CC=US&NR=2008225900A1&KC=A1&FT=D&date=20080918&DB=EPODOC&locale=fi_fi
3.22 Standardit (SFS, PSK, yms.)
Viittaus: (ISO/IEC 27001:fi 2006, 1)
Lähdeluettelo: ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS.
Viittaus: (PSK 5807 2009, 2)
Lähdeluettelo: PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK.
Viittaus: (SFS-EN ISO 9004, 4)
Lähdeluettelo: SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS
3.23 Standardit sähköisessä muodossa
Viittaus: (ISO/IEC 27001:fi 2006, 1)
Lähdeluettelo: ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi
Viittaus: (PSK 5807 2009, 2)
Lähdeluettelo: PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK. Viitattu 1.2.2011. http://www.psk-standardisointi.fi
Viittaus: (SFS-EN ISO 9004, 4)
Lähdeluettelo: SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi/
3.24 Blogit eli verkkopäiväkirjat
Viestin kirjoittaja.’Viestin nimi’. Blogin nimi. Viestin kirjoittamisen päivämäärä. Viitattu. Linkki
Viittaus: (Ben 2009)
Lähdeluettelo: Ben. ’Critical thinking and the Internet’. Alan November Weblog. 13 6.2005. Viitattu 25.6.2005. http://www.novemberlearning.com/blogs/alannovember/archive/2005/13/11/8849.aspx
Viittaus: (Jalo 2009)
Lähdeluettelo: Jalo. ‘After a hotter look’. Vedos: alternative printing processes. 6.1.2009. Viitattu 22.8.2009. http://vedos.samk.fi/?m=200901
Viittaus: (Hakala 2011)
Lähdeluettelo: Hakala, Juha T. ‘Opinnäytetyö - kovempi juttu’. Ajattelua ja ideoita. 2.5.2011. 23.5.2011. http://juhathakala.blogspot.com/2011/05/opinnaytetyo-kovempi-juttu.html
3.25 Sähköpostiviestit
Viittaus: (Pynnä sähköposti 3.8.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät 21.8.2009 klo 9.00–16.00. Vastaanottaja: 
. Lähetetty 3.8.2009 klo 16.15.35. Viitattu 25.8.2009.
3.26 Esitelmät ja luennot
Viittaus: (Anttila 2008)
Lähdeluettelo: Anttila, P. 2008. Kehittämishanke opinnäytetyönä. Luento Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opinnäytetyön ohjaajien koulutuksessa 7.2.2008.
3.27 Henkilökohtaiset tiedonannot
Viittaus: Rehtori S. Pynnän mukaan (henkilökohtainen tiedonanto 16.10.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009.
Viittaus: (Pynnä henkilökohtainen tiedonanto 16.10.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Pu-helinhaastattelu 10.10.2009. Haastattelijana Mikko Mallikas. Muistiinpanot haastattelijan hallussa.
3.28 YouTube-videot
Viittaus: (Green & Goodwin 2008)
Lähdeluettelo: Green, T. & Goodwin, P. 2008. Human resources: dealing with lack of motivation. Viitattu 15.2.2011. http://www.youtube.com/watch?v=ed8EXGD5zWs&feature=channel
3.29 Kartat tai karttakirjat
Viittaus: (Autoilijan tiekartta 2007)
Lähdeluettelo: Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. 2006. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy.
Viittaus: (Maastokartta 1:20 000, Pirkkala 1998)
Lähdeluettelo: Maastokartta 1: 20 000, lehti 2123 08 Pirkkala. 1998. Helsinki: Maanmittauslaitos.
3.30 Pöytäkirjat
Viittaus: (Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011, 4§)
Lähdeluettelo: Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011.
3.31 Pöytäkirjat verkossa
Viittaus: (Nakkilan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.6.2011, 11§)
Lähdeluettelo: Nakkilan kunnanhallintuksen pöytäkirja 15.6.2011. Viitattu 23.5.2011. http://www.nakkila.fi/paatokset/kokous/telimet.htm
3.32 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Viittaus: (Suomen RakMK A1 2006, 39)
Lähdeluettelo: Suomen RakMK A1. 2006. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto.
tai
Lähdeluettelo: Suomen RakMK A1. 2006. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto. 2.2.2010. www.edilex.fi
3.33 RT-, ST- ja muut kortistot
Viittaus: (RT 85-11020 2011, 4)
Lähdeluettelo: RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011. Helsinki: Rakennustieto.
Viittaus: (ST 98.11 2010, 1)
Lähdeluettelo: ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo.
3.34 RT-, ST- ja muut kortistot sähköisessä muodossa
Viittaus: (RT 85-11020 2011, 4)
Lähdeluettelo: RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011. Helsinki: Ra-kennustieto. Viitattu 1.2.2011. https://www.rakennustieto.fi/kortistot/
Viittaus: (ST 98.11 2010, 1)
Lähdeluettelo: ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 1.2.2011. http://www.sahkoinfo.fi/severi
Tällä sivulla mainituista teoksista koottu lähdeluettelo on alla.
LÄHTEET
Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000–2007. 2009. Teoksessa: Suomen tilastollinen vuosikirja 2008. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 22.8.2009. http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2008/html/suom0000.asp
Anttila, P. 2008. Kehittämishanke opinnäytetyönä. Luento Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opinnäytetyön ohjaajien koulutuksessa 7.2.2008.
Asetus ammattikorkeakouluista. 2003. A15.5.2003/352.
Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. 2006. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy.
Ben. ’Critical thinking and the Internet’. Alan November Weblog. 13 6.2005. Viitat-tu 25.6.2005. http://www.novemberlearning.com/blogs/alannovember/archive/2005/13/11/8849.aspx
Das, D. K. & Prabhudesai, R. K. 2004. Chemical engineering: problems & solutions. Chicago: Kaplan AEC Engineering. Viitattu 3.10.2011. http://books.google.fi
Green, T. & Goodwin, P. 2008. Human resources: dealing with lack of motivation. Viitattu 15.2.2011. http://www.youtube.com/watch?v=ed8EXGD5zWs&feature=channel
Haasio, A. 2009. Tiedon avain : opas tiedonlähteille. Helsinki: BTJ
Hakala, J. T. 2002. Luova prosessi tieteessä. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 1.2.2010. http://library.ellibs.com/book/9516628621?language=fi
Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Hakala, Juha T. ‘Opinnäytetyö - kovempi juttu’. Ajattelua ja ideoita. 2.5.2011. 23.5.2011. http://juhathakala.blogspot.com/2011/05/opinnaytetyo-kovempi-juttu.html
Hintikka, K. A. 2009. Twitter pikaviestii suuria uutisia. Helsingin Sanomat 4.8.2009. Viitattu 14.9.2009. http://www.hs.fi/arkisto/
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallinta-järjestelmät. Vaatimukset. 2006a. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi
ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallinta-järjestelmät. Vaatimukset. 2006b. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS.
Jalo. ‘After a hotter look’. Vedos: alternative printing processes. 6.1.2009. Viitattu 22.8.2009. http://vedos.samk.fi/?m=200901
Järvinen, P. 2007. Ammattina esimies. Helsinki: WSOYpro. Viitattu 1.2.2011. http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx?navi=Omat-sisallot§ion=books
Kameravalvontaopas. [2010]. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 23.5.2011. http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Kameravalvontaopas_2010.pdf
Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004–2006. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 12/2004. Viitattu 12.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi
Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010.
Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011.
Maastokartta 1: 20 000, lehti 2123 08 Pirkkala. 1998. Helsinki: Maanmittauslaitos.
Matkailutilasto 2004. 2004. Helsinki: Tilastokeskus. Liikenne ja matkailu 11/2004.
Nakkilan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.6.2011. Viitattu 23.5.2011. http://www.nakkila.fi/paatokset/kokous/telimet.htm
Osuuspankin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. https://www.op.fi/op
Pat. US 2008/0225900 A1. 2008a. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Es-poo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008. Viitattu 14.8.2009.http://v3.espacenet.com/publicationDetails/originalDocument?CC=US&NR=2008225900A1&KC=A1&FT=D&date=20080918&DB=EPODOC&locale=fi_fi.
Pat. US 2008/0225900 A1. 2008b. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Es-poo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Tal-mola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008.
Pirate Bay -kauppa on kaatumassa. 2009. Helsingin Sanomat 13.10.2009. Viitattu 15.11.2009. https://www.hs.fi/arkisto
Porin kaupungin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. http://www.pori.fi
PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009a. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK. Viitattu 1.2.2011. http://www.psk-standardisointi.fi
PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009b. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK.
Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009.
Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Puhelinhaastattelu 10.10.2009. Haastattelijana Mikko Mallikas. Muistiinpanot haastattelijan hallussa.
Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät 21.8.2009 klo 9.00–16.00. Vastaanottaja: . Lähetetty 3.8.2009 klo 16.15.35. Viitattu 25.8.2009.
Rakennusjäteopas. 2011. Pori: Porin kaupungin jäteneuvonta. Viitattu 23.5.2011. http://www.pori.fi/material/attachments/ymparistovirasto/jateneuvonta/5xRSAym3t/Rakennusjateopas_nettiin.pdf
RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011a. Helsinki: Rakennustieto.
RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011b. Helsinki: Rakennustieto. Viitattu 1.2.2011. https://www.rakennustieto.fi/kortistot/
SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009a. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS. Referred 1.2.2011. http://www.sfs.fi/
SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009b. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS
Shaw, G. & Williams, A. M. 2004. Tourism and tourism spaces. London: Sage. Vii-tattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action
ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010a. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo.
ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010b. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 1.2.2011. http://www.sahkoinfo.fi/severi
Suomen RakMK A1. 2006a. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto.
Suomen RakMK A1. 2006b. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto. 2.2.2010. www.edilex.fi
Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. 2004. Helsinki: Tilastokeskus.
Tekijänoikeuslaki. 1961. L 8.7.1961/404 muutoksineen.
Väliverronen, E. 2002. Kirjoittaminen prosessina. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 83-94.
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003a. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003b. Toiminnallinen opinnäytetyö: ohjaajan opas. Helsinki: Tammi.
World Trade Press. 2010. Finland society and culture complete report. Petaluma: World Trade Press. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action