Etusivu  ›  OPISKELIJAT  ›  Opinnäytetyö  ›  Opinnäytetyöraportti  ›  Lähteiden käyttö  ›  Viitteet ja luettelo
Tulosta sivu

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo

Voit tulostaa tämän sivun oikean reunan tulostuspainikkeesta tai tallentaa ohjeet PDF-tiedostona (tiedosto päivitetty 2011).

Satakunnan ammattikorkeakoulussa käytetään tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa soveltuvin osin nimi-vuosijärjestelmää (ns. Harvardin järjestelmää) ja APAn, American Psychological Associationin merkintätapoja. Tekstissä olevan viitteen ja lähdeluettelomerkinnän tehtävänä on ilmoittaa käytetystä julkaisusta tiedot, joiden perusteella sen voi löytää – on tiedettävä kuka, milloin ja missä julkaisussa. Jos haluat käyttää jotakin muuta tapaa, jonka olet opetellut, keskustele siitä ohjaajasi kanssa.

Tekstiviite on tekstin joukossa ja sen perusteella lukija löytää lähdeluettelosta tiedot käytetystä lähteestä. Jos voit ajatella, että esittämäsi tieto on alallasi yleistietoa, se ei tarvitse viitettä tuekseen.

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo vastaavat toisiaan. Se tarkoittaa, että

  • lähdeluettelosta löytyy jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu
  • lähdeluettelossa on vain lähteitä, joihin tekstissä viitataan
  • lähde löytyy lähdeluettelosta juuri sillä sanalla, jota tekstiviitteessä on käytetty.

Lähdeluetteloon merkitään vain ne kirjat ja muu materiaali, jota olet käyttänyt työssäsi. Ole hyvin huolellinen, sillä lähdeluetteloon jää helposti virheitä. Lähdeluetteloon ei merkitä ns. toisen käden lähteitä, eli lähteitä joiden kautta viitataan alkuperäiseen lähteeseen. Esimerkiksi toisten opinnäytetöihin ei yleensä viitata, vaan etsitään alkuperäinen työssä käytetty lähde ja viitataan siihen. Tekstiviitteet ja lähdeluettelo kannattaa tehdä samalla, kun kirjoitat varsinaista tekstiä. Näin vähennät viimeistelyvaiheen työtä ja etsimistä.

Lähdeluettelon ja tekstiviitteiden laatimiseen on teknisiä apuvälineitä. Esimerkiksi Wordin 2007-versiosta lähtien voit kohtuullisen helposti luoda tekstiviitteet ja lähdeluettelon ohjelmallisesti viemällä käyttämiesi lähteiden tiedot ohjelmaan. Myös muita ohjelmia on tarjolla. RefWorks, viitteiden hallintaohjelma on käytettävissä kirjaston sivujen  kautta. Sen käyttö on järkevää, kun viitteitä on runsaasti. Internetistä on myös löydettävissä maksuttomia ohjelmia, joilla tekstiviitteet ja lähdeluettelo saadaan koottua.

 

Sisällys

 1_Tekstiviite

2_Lähdeluettelo

3_Esimerkkejä_tekstiviittauksista ja lähdeluettelomerkinnöistä

LÄHTEET

 

1 Tekstiviite

1.1 Tekstiviitteen yleisrakenne

Tekstiviite sijoitetaan kirjoittamasi tekstin, jossa kerrot lähteestä lukemasi asian, tai suoran lainauksen, yhteyteen kaarisulkeisiin.

Tekstiviitteen yleisrakenne on kolmiosainen:

KUKA?

  • kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimet erotettuna pilkulla, mutta kaksi viimeistä &-merkillä

MILLOIN?

  • teoksen julkaisuvuosi

MILLÄ SIVULLA?

  • sivunumero, jolla olevaan asiaan viitataan (ei tarvita verkkolähteissä, joissa ei sivunumerointia)

 

 1.2 Esimerkkejä tekstiviitteistä

Oma teksti ja viittaus alkuperäiseen lähteeseen:

Älä anna tajuntasi tehdä esteitä luoville ideoille, vaan ota rennosti ja tee hyvää työtä (Hakala 2004, 37).

Suora lainaus eli sitaatti ja viittaus alkuperäiseen lähteeseen:

“Älä siis anna liiallisten vaatimusten sulkea mielesi patoluukkuja ja estää ajatustesi vuolasta virtaa” (Hakala 2004, 37). 

Viittaus useampaan edeltävään virkkeeseen tai koko kappaleeseen:

Kirjoittamasi teksti, johon merkitset tekstiviitteen, voi olla useita virkkeitä tai vaikkapa kappale. Silloin tekstiviite kirjoitetaan virkkeiden tai kappaleen viimeisen pisteen jälkeen sulkeisiin. Tekstiviitteen loppuun ennen suljetta merkitään piste. Tekstiviite muodostaa tavallaan oman lauseen sulkeiden sisälle. Esimerkiksi:

Sitaatti eli suora lainaus voi olla useammakin virkkeen pituinen. Se tarkoittaa toisen tekstistä sellaisenaan otettua osaa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 360.)

”Sitaatti on useamman virkkeen pituinen (tässä tapauksessa kaksi virkettä). Se on kokonaisuudessaan merkittävä lainausmerkkien väliin, joten viimeisen virkkeen lopettava piste tulee ennen lainauksen lopussa olevaa lainausmerkkiä.” (Hirsjärvi ym. 2009, 360.)

Viittaus useampaan edeltävään virkkeeseen tai koko kappaleeseen, kaksi tekijää:

Jos ei kirjoita asioita muistiin, tehty työ voi olla opinnäytetyön kannalta turhaa, koska sitä ei ole dokumentoitu: muistiinsa ei voi luottaa eikä tehtyjä valintoja voi keksiä jälkikäteen. Opinnäytetyöpäiväkirja on opiskelijan opinnäytetyöprosessin muisti. (Vilkka & Airaksinen 2004b, 62.)

Pisteen paikalla sulkeiden sisä- tai ulkopuolella on siis oma merkityksensä.

Viittaus vain yhteen virkkeeseen, lähteessä yksi tekijä:

Älä anna tajuntasi tehdä esteitä luoville ideoille, vaan ota rennosti ja anna palaa (Hakala 2004, 37).

Viittaus vain yhteen virkkeeseen, useita tekijöitä:

 ”Ryhdy kirjoittamaan yhtenäisiä tekstijaksoja mahdollisimman pian, sillä vasta kirjoittaminen aktivoi ajattelusi ja sitoo sinut asiaan” (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 33). 

Kun myöhemmin viitataan samaan useamman tekijän lähteeseen, merkitään viite seuraavasti lyhenteellä ym.:

 ”Päiväkirja” voi olla tyyliltään vapaa tai sitten hyvinkin kurinalainen ja vaikka taulukkomuodossa, kunhan vain laitat asioita itsellesi muistiin (Hirsjärvi ym. 2009, 45–46).

Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään lähdeviitteeseen jokaisella kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekä vuosiluku ja käytetyt sivut.

Jos tekijöitä tai vuosilukua ei tiedetä:

Kaikkia tietoja ei aina löydy. Esimerkiksi tekijä tai vuosiluku voivat puuttua. Jos tekijää ei tiedetä, tekstiviitteeseen merkitään sen tilalle dokumentin tai julkaisun nimi. Jos julkaisuaikaa (vuotta) ei ole annettu, käytetään merkintää n.d.

Empiria tarkoittaa kokemukseen perustuvaa tietoa (Filosofian sanakirja 1999, 51).

Yksi samojen tekijöiden samana vuonna julkaisemista lähteistä, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen

Jos ei löydy valmista teoreettista mallia tai auktoriteetin muodostamaa ajatuskokonaisuutta, tietoperustan voi rakentaa keskeisten käsitteiden varaan. Silloin on kirjoitettava millaiset ovat käsitteiden väliset suhteet. (Vilkka & Airaksinen 2004b, 73–74.)

Viittaus virkkeen alussa tai keskellä

Vilkka ja Airaksinen (2004b, 73–74) ovat todenneet…

Samaan virkkeeseen tai kappaleeseen voi liittyä useampia lähteitä

Ne merkitään joko aakkos- tai aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Valittua merkintätapaa käytetään systemaattisesti läpi koko työn.

Aikajärjestys: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla (Jarvis 1985, 35; Räty 1987, 119; Tuomisto 1987, 30–33). 

Aakkosjärjestys: Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen raja on häilyvä (Hakala2004,  89; Vilkka 2004, 54).

 

2 Lähdeluettelo

2.1 Lähdeluettelon laatiminen

Helpoin ja parhaaseen lopputulokseen johtava tapa koota lähdeluettelo on koko työskentelyprosessin ajan merkitä lähdeluetteloon täydellisesti kaikki lähteet, joita prosessin aikana käytetään. On huomattavasti helpompi poistaa luettelosta ylimääräisiä lähteitä työskentelyn aikana, kuin lähteä työn loppuvaiheessa etsimään lähteen täsmällisiä tietoja.

Lähdeluettelo kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähteet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä. Lähdeluettelon laadinnassa itselle apuna voi olla esimerkiksi Word 2007 versiosta alkaen löytyvä lähdeluettelon laatimiseen tarkoitettu työväline tai esimerkiksi RefWorks-ohjelma, jolla voi helposti ylläpitää tiedostoa kaikista käyttämistäsi lähteistä.

Lähdeluettelosta täytyy löytyä täydelliset bibliografiset eli julkaisuun liittyvät tiedot kaikista niistä lähteistä, joihin tekstissä on viitattu. Nimi-vuosijärjestelmässä viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimen tai yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan. Julkaisun nimeä käytetään vain niissä tapauksissa, joissa lähteellä ei ole varsinaista tekijää. (SFS 5342 2000, 16.)

Sähköisistä julkaisuista (e-kirjat, e-lehdet, www-sivut, romput jne.) tarvitaan lähdeluetteloon yleensä vastaavat tiedot kuin painetuista julkaisuista. Merkintään otetaan tiedot siinä muodossa kuin ne on julkaisussa esitetty ja järjestetään lähdeluetteloon normaalisti aakkosjärjestykseen muiden lähteiden kanssa. Joskus voi olla vaikea löytää tarvittavia tietoja sähköisistä dokumenteista. Katso, löytyisivätkö tiedot dokumentin sisältävältä verkkosivustolta tai rompun tai DVD:n pakkauksesta tai oheisaineistosta.

Tämä ohje antaa malleja lähdemerkintöihin yleisimmin käytetyistä lähdeaineistoista. Kun käytät aineistoa, johon ei ole tässä valmista ohjetta, sovella tämän ohjeen merkintätapoja tai koeta etsiä sopiva malli muualta. Esimerkiksi APA, American Psychological Association antaa verkkosivuillaan, blogissaan ja Facebookissa ohjeita perinteisiin lähteisiin, sosiaalisen median palveluihin ja elektronisiin julkaisuihin viittaamisesta.

 

2.2 Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne

Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne on neliosainen:

KUKA?

  • kirjoittaja tai tekijä muodossa Sukunimi, Etunimen alkukirjain
  • Jos tekijöitä on useita, merkitään kaikki ja muut erotetaan toisistaan pilkulla, mutta kaksi viimeistä &-merkillä. 

MILLOIN?

  • julkaisuvuosi
  • Ellei ole tiedossa, käytetään lyhennettä n.d.

MITÄ?

  • kirjan, artikkelin tai julkaisun nimi tai otsikko

MISSÄ?

  • tiedot painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta muodossa
    painoksen numero. painos. Kustannuspaikka: Kustantaja.
  • Kustannuspaikka tarkoittaa kustantajan kotipaikkakuntaa, ei julkaisun painanutta kirjapainoa.
  • 1. painosta ei merkitä eikä myöskään painopaikkaa.
  • Verkkodokumenttiin merkitään:
    viitattu päivämäärä ja URL, URN tai DOI (verkko-osoite)

 

3 Esimerkkejä tekstiviittauksista ja lähdeluettelomerkinnöistä

3.1 Kirja, yksi tekijä

Viittaus: (Hakala 2004, 37)
Lähdeluettelo: Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Viitaus: (Haasio 2009, 25)
Lähdeluettelo: Haasio, A. 2009. Tiedon avain : opas tiedonlähteille. Helsinki: BTJ.

 

3.2  Kirja, kaksi tekijää

Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003, 16)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

 

3.3 Kirja, kolme tai useampia tekijöitä

Ensimmäinen viittaus: (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 137)
Muut viittaukset: (Hirsjärvi ym. 2009, 137)
Lähdeluettelo: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.

Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään tekstiviitteeseen jokaisella kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekä vuosiluku ja käytetyt sivut.

 

3.4 Kirja, samat tekijät, sama julkaisuvuosi

Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003a, 37)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003a. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

Viittaus: (Vilkka & Airaksinen 2003b, 37)
Lähdeluettelo: Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003b. Toiminnallinen opinnäytetyö: ohjaajan opas. Helsinki: Tammi.

 

3.5 E-kirja

E-kirja luettavissa internetissä tai ladattavissa tietokoneelle tai lukulaitteeseen internetistä:

Viittaus: (Järvinen 2007, 37)
Lähdeluettelo: Järvinen, P. 2007. Ammattina esimies. Helsinki: WSOYpro. Viitattu 1.2.2011. http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx?navi=Omat-sisallot&section=books

Viittaus: (Hakala 2002, 7)
Lähdeluettelo: Hakala, J. T. 2002. Luova prosessi tieteessä. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 1.2.2010. http://library.ellibs.com/book/9516628621?language=fi

Viittaus: (World Trade Press 2010, 12)
Lähdeluettelo: World Trade Press. 2010. Finland: society and culture. Petaluma: World Trade Press. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action

Viittaus: (Shaw & Williams 2004, 13)
Lähdeluettelo: Shaw, G. & Williams, A. M. 2004. Tourism and tourism spaces. London: Sage. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action

Viittaus: (Rakennusjäteopas 2011, 9)
Lähdeluettelo: Rakennusjäteopas. 2011. Pori: Porin kaupungin jäteneuvonta. Viitattu 23.5.2011. http://www.pori.fi/material/attachments/ymparistovirasto/jateneuvonta/5xRSAym3t/Rakennusjateopas_nettiin.pdf

Viittaus: (Kameravalvontaopas [2010], 1)
Lähdeluettelo: Kameravalvontaopas. [2010]. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 23.5.2011. http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Kameravalvontaopas_2010.pdf

Viittaus: (Das & Prabhudesai 2004, 18)
Lähdeluettelo: Das, D. K. & Prabhudesai, R. K. 2004. Chemical engineering: problems & solutions. Chicago: Kaplan AEC Engineering. Viitattu 3.10.2011. http://books.google.fi

E-kirja ladattu lukulaitteeseen, tablettitietokoneeseen tai vastaavaan laitteessa olevalla sovelluksella (kuten Ebrary) eikä tiedetä e-kirjan internetosoitetta, josta kirjan voi ladata:

Viittaus: (World Trade Press 2010, 12)
Lähdeluettelo: World Trade Press. 2010. Finland: society and culture. Petaluma: World Trade Press. Viitattu 8.5.2012. Ebrary-sovellus iPadissa.

Lukulaitteesta ja e-kirjan tiedostomuodosta riippuen sivunumerointi voi joskus vaihtua kirjasinkoon mukaan tai sivuja ei ole lainkaan numeroitu. Täsmällisten sivunumeroiden laittaminen viitteeseen voi olla mahdotonta.

 

3.6 Kokoomateos (eli usean tekijän teoksen jokin osajulkaisu) tai toimitettu teos

Viitataan teoksesta tai kirjasta löytyvään tiettyyn kirjoitukseen tai lukuun ja sen lisäksi lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan koko teoksen tiedot. Tekstiviitteeseen merkitään sivunumero. Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan kyseisen kirjoituksen tai luvun alku- ja loppusivut.

Viittaus: (Väliverronen 2002, 90)
Lähdeluettelo: Väliverronen, E. 2002. Kirjoittaminen prosessina. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 83–94. 

 

3.7 Artikkeli hakuteoksessa

Viitataan teoksesta löytyvään tiettyyn kirjoitukseen ja lisäksi lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan teoksen tiedot. Tekstiviitteeseen merkitään sivunumero. Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan kyseisen kirjoituksen tai luvun alku- ja loppusivut.

Viittaus: (Sprott 2002, 133)
Lähdeluettelo: Sprott, R. L. 2002. Biomarkers of aging. Teoksessa Encyclopedia of aging. Volume 1. New York: Macmillan, 133–135.

Artikkeli internetissä olevasta hakuteoksesta ilman sivunumerointia:

Viittaus: (Shock 2012)
Lähdeluettelo: Shock, N. W. 2012. Human aging. Teoksessa Encyclopaedia Britannica Online. Viitattu 25.9.2012. http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1354293/human-aging

Jos artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, aloitetaan viite artikkelin nimellä.

 

3.8 Sarjassa julkaistu kirja

Viittaus: (Luopa, Lommi, Konnunen & Jokela 2010, 14)
Lähdeluettelo: Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010.

Viittaus: (Ranta-Maunus 2007, 36)
Lähdeluettelo: Ranta-Maunus, A. 2007. Strength of Finnish grown timber. Espoo: VTT. VTT Publications 668.

 

3.9 Sarjassa julkaistu e-kirja

Viittaus: (Luopa, Lommi, Konnunen & Jokela 2010, 14)
Lähdeluettelo: Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010. Viitattu 19.5.2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/91431fe2-cfa6-4909-9363-75eda1839dc3

Viittaus: (Ranta-Maunus 2007, 36)
Lähdeluettelo: Ranta-Maunus, A. 2007. Strength of Finnish grown timber. Espoo: VTT. VTT Publications 668. Viitattu 20.5.2011. http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P668.pdf

 

 3.10 Painettu opinnäytetyö, pro gradu, lisensiaatintyö tai väitöskirja

Viittaus: (Alinen 2010, 36)
Lähdeluettelo: Alinen. P. 2010. Käsidesinfektion toteutuminen teho-osastolla. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Viittaus: (Lepppälahti 2002, 12)
Lähdeluettelo: Leppälahti, M. 2002. Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto.

Viittaus: (Mäkelä 2010, 10)
Lähdeluettelo: Mäkelä, M. 2010. Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Viittaus: (Mölsä 2005, 6)
Lähdeluettelo: Mölsä, H. 2005. Verkko-opetuksen käyttöön ottoon vaikuttavia tekijöitä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Viestinnän laitos.

Viittaus: (Sävel 2010, 36)
Lähdeluettelo: Sävel, J. 2010. Työsuojelutuen tuotteistaminen työterveyshuollon palveluna. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Viittaus: (Sääkslahti 2005, 3)
Lähdeluettelo: Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104.

 

3.11 Sähköinen opinnäytetyö, pro gradu, lisensiaatintyö tai väitöskirja

Viittaus: (Alinen 2010, 36)
Lähdeluettelo: Alinen, P. 2010. Käsidesinfektion toteutuminen teho-osastolla. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179591

Viittaus: (Lepppälahti 2002, 12)
Lähdeluettelo: Leppälahti, M. 2002. Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto. Viitattu 19.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201101181081

Viittaus: (Mölsä 2005, 6)
Lähdeluettelo: Mölsä, H. 2005. Verkko-opetuksen käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Viestinnän laitos. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20051427

Viittaus: (Mäkelä 2010, 10)
Lähdeluettelo: Mäkelä, M. 2010. Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116589

Viittaus: (Sävel 2010, 36)
Lähdeluettelo: Sävel, J. 2010. Työsuojelutuen tuotteistaminen työterveyshuollon palveluna. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2011. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092913299

Viittaus: (Sääkslahti 2005, 3)
Lähdeluettelo: Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104. Viitattu 1.2.2011. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2105-0

 

3.12 Lehtiartikkeli

Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan tekijä, vuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, numero ja artikkelin sivunumerot. Lehden vuosikerran (vsk., vol.) numeroa ei tarvitse kirjoittaa.

Viittaus: (Kunnas 2010, 54)
Lähdeluettelo: Kunnas, P. 2010. Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Kaupan maailma 4, 54-55. 

Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan sekä tekstiviite että lähdeluettelomerkintä artikkelin nimellä.

Viittaus: (Ydinjätteen loppusijoitushanke pitkällä 2008, 10)
Lähdeluettelo: Ydinjätteen loppusijoitushanke pitkällä. 2008. Luonnontieteiden akateemiset 6, 10-13.

 

3.13 Verkkolehden artikkeli (e-lehden artikkeli)

Lähdeluettelomerkintään kirjoitetaan tekijä, vuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, numero, artikkelin sivunumerot, viitttauspäivä ja osoite. Lehden vuosikerran (vsk., vol.) numeroa ei tarvitse kirjoittaa.

Viittaus: (Corrall 2008, 32)
Lähdeluettelo: Corrall, S. 2008. Information literacy strategy development in higher education: An exploratory study. International Journal of Information management 1, 26-37. Viitattu 1.2.2011. http://dx.doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2007.07.002

Huomaa, että edellisessä esimerkissä on verkko-osoitteena lyhyt artikkelin yksilöivä DOI-osoite. DOI-osoitetta kannattaa käyttää silloin, kun artikkelissa on sellainen. Kun DOI puuttuu, käytetään mahdollisimman lyhyttä internetsivun osoitetta kuten http://www.sciencedirect.com.

Viittaus: (Ranta, Kaltiala-Heino & Karttunen 2011, 267)
Lähdeluettelo: Ranta, K., Kaltiala-Heino, R. & Karttunen, M. 2011. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen hoito eri ikäkausina. Lääkärilehti 4, 261-268. Viitattu 1.2.2011. http://www.fimnet.fi

Selaimen osoiterivillä voi olla pitkä osoite, jota ei ole tarkoituksenmukaista laittaa lähdeluetteloon:

http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VB4-4RPKYS5-2&_user=953162&_coverDate=02%2F29%2F2008&_-alid=1626880373&_rdoc=3&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_zone=rslt_list_item-&_cdi=5916&_sort=r&_st=13&_docanchor=&view=c&_ct=8&_acct=C-000049243&_version=1&_url-Version=0&_userid=953162&md5=7ce8cba4b9aae24fbde9ad5372408f7a&searchtype=a

Käytä tällaisen osoitteen sijasta artikkelin DOI-osoitetta tai palvelun etusivun osoitetta kuten http://www.sciencedirect.com.

 

3.14 Sanomalehtiartikkeli

Viittaus: (Vuori 2012, C1)
Lähdeluettelo: Vuori, S. 2012. Kaunis mutta väkivaltainen ammatti. Helsingin Sanomat 29.4.2012, C1.

Viittaus: (Huida 2012, 14)
Lähdeluettelo: Huida, J. 2012. Välittömien elämysten taidekokoelma. Satakunnan Kansa 26.4.2012, Enemmän, 14-15.

Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan artikkelin nimellä. Pitkästä artikkelin nimestä tekstiviitteeseen voidaan laittaa ensimmäiset sanat ja kolme pistettä.

Viittaus: (Lännessä asuvat käyttävät... 2012, A12)
Lähdeluettelo: Lännessä asuvat käyttävät eniten palveluseteliä Helsingissä. 2012. Helsingin Sanomat 30.4.2012, A12.

 

3.15 Sähköinen sanomalehtiartikkeli

Viittaus: (Vuori 2012, C1)
Lähdeluettelo: Vuori, S. 2012. Kaunis mutta väkivaltainen ammatti. Helsingin Sanomat 29.4.2012, C1. Viitattu 3.5.2012. http://www.epress.fi

Viittaus: (Huida 2012, 14)
Lähdeluettelo: Huida, J. 2012. Välittömien elämysten taidekokoelma. Satakunnan Kansa 26.4.2012, Enemmän, 14-15. Viitattu 3.5.2012. http://www.satakunnankansa.fi

Jos tekijää ei ole mainittu, aloitetaan artikkelin nimellä. Pitkästä artikkelin nimestä tekstiviitteeseen voidaan laittaa ensimmäiset sanat ja kolme pistettä.

Viittaus: (Lännessä asuvat käyttävät... 2012, A12)
Lähdeluettelo: Lännessä asuvat käyttävät eniten palveluseteliä Helsingissä. 2012. Helsingin Sanomat 30.4.2012, A12. Viitattu 3.5.2012. http://www.epress.fi

 

3.16 Kirja ilman tekijää

Tekstiviittauksessa käytetään julkaisijayhteisön nimeä tai julkaisun nimeä sekä vuosilukua. Jos julkaisun nimi on kovin pitkä, otetaan nimen alusta kolme, neljä sanaa ja käytetään niitä viitteenä.

Viittaus: (Opetusministeriö 2004, 37)
Lähdeluettelo: Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004–2006. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 12/2004. Viitattu 12.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi

Viittaus: (Filosofian sanakirja 1999, 51)
Lähdeluettelo: Filosofian sanakirja. 1999. Porvoo: WSOY.

 

 3.17 Tilastot tai tilastokirjat

Tilastojen merkinnässä sovelletaan samaa käytäntöä kuin kirjoissa. 

Viittaus: (Suomen tilastollinen vuosikirja 2003 2004, 12)
Lähdeluettelo: Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. 2004. Helsinki: Tilastokeskus.

Viittaus: (Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000-2007 2009, 14)
Lähdeluettelo: Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000–2007. 2009. Teoksessa: Suomen tilastollinen vuosikirja 2008. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 22.8.2009. http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2008/html/suom0000.asp

Viittaus: (Matkailutilasto 2004 2004, 39)
Lähdeluettelo: Matkailutilasto 2004. 2004. Helsinki: Tilastokeskus. Liikenne ja matkailu 11/2004.

 

3.18 Lait ja asetukset

Merkitään lain tai asetuksen nimi tai sen virallinen lyhenne sekä luku ja pykälät, joihin tieto kohdistuu.

Viittaus: (Tekijänoikeuslaki 404/1961, 2 §)
Lähdeluettelo: Tekijänoikeuslaki. 1961. L 8.7.1961/404 muutoksineen.

Viittaus: (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 2 §)
Lähdeluettelo: Asetus ammattikorkeakouluista. 2003. A15.5.2003/352.

 

3.19 Internet- eli WWW-sivu

Viittaus: (Färkkilä 2011)
Lähdeluettelo: Färkkilä, M. 2011. Migreeni. Viitattu 8.5.2012. http://www.terveysportti.fi

Viittaus: (Miettinen 2012)
Lähdeluettelo: Miettinen, S. 2012. Kuntoutusjärjestelmä. Viitattu 8.5.2012. http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/kuntoutus/kuntoutusjarjestelma

Viittaus: (American psychological association 2012)
Lähdeluettelo: American psychological association. 2012. Quick Answers - References. Viitattu 8.5.2012. http://www.apastyle.org/learn/quick-guide-on-references.aspx

Kun kirjoittajaa tai yhteisötekijää ei löydy, sivu merkitään lähdeluetteloon sivun omistajan mukaan. Tällöin on kyse yleensä organisaatioiden tai yhteisöjen sivuista. Osoitteeksi merkitään etusivun osoite.

Viittaus: (Porin kaupungin www-sivut 2009)
Lähdeluettelo: Porin kaupungin www-sivut. 2009. Viitattu 12.9.2009. https://www.pori.fi

Viittaus: (Suomen Pankin www-sivut 2009)
Lähdeluettelo: Suomen pankin www-sivut. 2009. Viitattu 12.9.2009. http://www.suomenpankki.fi

 

3.20 Patentit tai patenttihakemukset

Viittaus: DVB:hen liittyvästä patentista (Pat. US 2008/0225900 A1 2008, 3) löytyy tarvittaessa teknistä lisätietoa, jota voi olla muualta hankala löytää.
Lähdeluettelo: Pat. US 2008/0225900 A1. 2008. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Au-ranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008.

 

3.21 Sähköiset patentit tai patenttihakemukset

Viittaus: (Pat. US 2008/0225900 A1 2008, 3)
Lähdeluettelo: Pat. US 2008/0225900 A1. 2008. DVB low bit rate services verk-kodokumentti. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008. Viitattu 14.8.2009. http://v3.espacenet.com/publicationDetails/originalDocument?CC=US&NR=2008225900A1&KC=A1&FT=D&date=20080918&DB=EPODOC&locale=fi_fi

 

3.22 Standardit (SFS, PSK, yms.)

Viittaus: (ISO/IEC 27001:fi 2006, 1)
Lähdeluettelo: ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS.

Viittaus: (PSK 5807 2009, 2)
Lähdeluettelo: PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK.

Viittaus: (SFS-EN ISO 9004, 4)
Lähdeluettelo: SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS

 

 3.23 Standardit sähköisessä muodossa

Viittaus: (ISO/IEC 27001:fi 2006, 1)
Lähdeluettelo: ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi

Viittaus: (PSK 5807 2009, 2)
Lähdeluettelo: PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK. Viitattu 1.2.2011. http://www.psk-standardisointi.fi

Viittaus: (SFS-EN ISO 9004, 4)
Lähdeluettelo: SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi/

 

 3.24 Blogit

Viestin kirjoittaja.’Viestin nimi’. Blogin nimi. Viestin kirjoittamisen päivämäärä. Viitattu. Linkki

Viittaus: (Ben 2009)
Lähdeluettelo: Ben. ’Critical thinking and the Internet’. Alan November Weblog. 13 6.2005. Viitattu 25.6.2005. http://www.novemberlearning.com/blogs/alannovember/archive/2005/13/11/8849.aspx

Viittaus: (Jalo 2009)
Lähdeluettelo: Jalo. ‘After a hotter look’. Vedos: alternative printing processes. 6.1.2009. Viitattu 22.8.2009. http://vedos.samk.fi/?m=200901

Viittaus: (Hakala 2011)
Lähdeluettelo: Hakala, Juha T. ‘Opinnäytetyö - kovempi juttu’. Ajattelua ja ideoita. 2.5.2011. 23.5.2011. http://juhathakala.blogspot.com/2011/05/opinnaytetyo-kovempi-juttu.html

 

3.25 Sähköpostiviestit

Viittaus: (Pynnä sähköposti 3.8.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät 21.8.2009 klo 9.00–16.00. Vastaanottaja: . Lähetetty 3.8.2009 klo 16.15.35. Viitattu 25.8.2009.

 

3.26 Esitelmät ja luennot

Viittaus: (Anttila 2008)
Lähdeluettelo: Anttila, P. 2008. Kehittämishanke opinnäytetyönä. Luento Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opinnäytetyön ohjaajien koulutuksessa 7.2.2008.

 

3.27 Henkilökohtaiset tiedonannot

Viittaus: Rehtori S. Pynnän mukaan (henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009.

Viittaus: (Pynnä henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009)
Lähdeluettelo: Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Puhelinhaastattelu 10.10.2009. Haastattelijana Mikko Mallikas. Muistiinpanot haastattelijan hallussa.

 

3.28 Videot, online

Viittaus: (Green & Goodwin 2008)
Lähdeluettelo: Green, T. & Goodwin, P. 2008. Human resources: dealing with lack of motivation. Viitattu 15.2.2011. http://www.youtube.com/watch?v=ed8EXGD5zWs&feature=channel

 

3.29 Kartat tai karttakirjat

Viittaus: (Autoilijan tiekartta 2007)
Lähdeluettelo: Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. 2006. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy.

Viittaus: (Maastokartta 1:20 000, Pirkkala 1998)
Lähdeluettelo: Maastokartta 1: 20 000, lehti 2123 08 Pirkkala. 1998. Helsinki: Maanmittauslaitos.

 

3.30 Pöytäkirjat, muistiot ja esityslistat

Viittaus: (Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011, 4§)
Lähdeluettelo: Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011.

 

3.31  Pöytäkirjat, muistiot ja esityslistat verkossa

Viittaus: (Nakkilan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.6.2011, 11§)
Lähdeluettelo: Nakkilan kunnanhallintuksen pöytäkirja 15.6.2011. Viitattu 23.5.2011. http://www.nakkila.fi/paatokset/kokous/telimet.htm 

 

3.32 Suomen rakentamismääräyskokoelma

Viittaus: (Suomen RakMK A1 2006, 39)
Lähdeluettelo: Suomen RakMK A1. 2006. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto. 

tai 

Lähdeluettelo: Suomen RakMK A1. 2006. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto. 2.2.2010. www.edilex.fi

 

3.33 RT-, ST- ja muut kortistot

Viittaus: (RT 85-11020 2011, 4)
Lähdeluettelo: RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011. Helsinki: Rakennustieto.

Viittaus: (ST 98.11 2010, 1)
Lähdeluettelo: ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo.

 

3.34 RT-, ST- ja muut kortistot sähköisessä muodossa

Viittaus: (RT 85-11020 2011, 4)
Lähdeluettelo: RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011. Helsinki: Ra-kennustieto. Viitattu 1.2.2011. https://www.rakennustieto.fi/kortistot/

Viittaus: (ST 98.11 2010, 1)
Lähdeluettelo: ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 1.2.2011. http://www.sahkoinfo.fi/severi

 

3.35 Kuvat, kuviot ja taulukot

Viittaus (kuvatekstissä): Kuva 1. Venytystekniikka (Ylinen 2008, 96)
Lähdeluettelo: Ylinen, J. 2008. Stretching therapy for sport and manual therapies. Edinburgh: Churchill Livingstone.

Viittaus (kuvion yhteydessä): Kuvio 1. Lihaksen rakenne (Ylinen 2008, 34)
Lähdeluettelo: Ylinen, J. 2008. Stretching therapy for sport and manual therapies. Edinburgh: Churchill Livingstone.

Viittaus (taulukon yhteydessä): Taulukko 1. Venytystekniikoiden vertailu (Ylinen 2008, 62)
Lähdeluettelo: Ylinen, J. 2008. Stretching therapy for sport and manual therapies. Edinburgh: Churchill Livingstone.

 

3.36 Ohjelmistot

Viittaus: (MacroExpress 2004)
Lähdeluettelo: MacroExpress (Version 3.5). 2004. Kaysville: Insight software solutions.

 

TÄLLÄ SIVULLA MAINITUISTA TEOKSISTA KOOTTU LÄHDELUETTELO

 

LÄHTEET

Ahvenanmaan kauppalaivasto 2000–2007. 2009. Teoksessa: Suomen tilastollinen vuosikirja 2008. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 22.8.2009. http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2008/html/suom0000.asp

American psychological association. 2012. Quick Answers - References. Viitattu 8.5.2012. http://www.apastyle.org/learn/quick-guide-on-references.aspx

Anttila, P. 2008. Kehittämishanke opinnäytetyönä. Luento Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opinnäytetyön ohjaajien koulutuksessa 7.2.2008.

Asetus ammattikorkeakouluista. 2003. A15.5.2003/352.

Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. 2006. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy.

Ben. ’Critical thinking and the Internet’. Alan November Weblog. 13 6.2005. Viitattu 25.6.2005. http://www.novemberlearning.com/blogs/alannovember/archive/2005/13/11/8849.aspx

Corrall, S. 2008. Information literacy strategy development in higher education: An exploratory study. International Journal of Information management 1, 26-37. Viitattu 1.2.2011. http://dx.doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2007.07.002

Das, D. K. & Prabhudesai, R. K. 2004. Chemical engineering: problems & solutions. Chicago: Kaplan AEC Engineering. Viitattu 3.10.2011. http://books.google.fi

Filosofian sanakirja. 1999. Porvoo: WSOY.

Färkkilä, M. 2011. Migreeni. Viitattu 8.5.2012. http://www.terveysportti.fi

Green, T. & Goodwin, P. 2008. Human resources: dealing with lack of motivation. Viitattu 15.2.2011. http://www.youtube.com/watch?v=ed8EXGD5zWs&feature=channel

Haasio, A. 2009. Tiedon avain : opas tiedonlähteille. Helsinki: BTJ

Hakala, J. T. 2002. Luova prosessi tieteessä. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 1.2.2010. http://library.ellibs.com/book/9516628621?language=fi

Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Hakala, Juha T. ‘Opinnäytetyö - kovempi juttu’. Ajattelua ja ideoita. 2.5.2011. 23.5.2011. http://juhathakala.blogspot.com/2011/05/opinnaytetyo-kovempi-juttu.html

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.

Huida, J. 2012. Välittömien elämysten taidekokoelma. Satakunnan Kansa 26.4.2012, Enemmän, 14-15. Viitattu 3.5.2012. http://www.satakunnankansa.fi

ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006a. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS. Viitattu 1.2.2011. http://www.sfs.fi

ISO/IEC 27001:fi. Informaatioteknologia. Turvallisuus. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. 2006b. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki: SFS.

Jalo. ‘After a hotter look’. Vedos: alternative printing processes. 6.1.2009. Viitattu 22.8.2009. http://vedos.samk.fi/?m=200901

Järvinen, P. 2007. Ammattina esimies. Helsinki: WSOYpro. Viitattu 1.2.2011. http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx?navi=Omat-sisallot&section=books

Kameravalvontaopas. [2010]. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 23.5.2011. http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Kameravalvontaopas_2010.pdf

Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004–2006. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 12/2004. Viitattu 12.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi

Luopa, P., Lommi, A., Konnunen, T. & Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla: kouluterveyskysely 2000-2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2010.

Luvian kunnanhallituksen pöytäkirja 30.8.2011.

Lännessä asuvat käyttävät eniten palveluseteliä Helsingissä. 2012. Helsingin Sanomat 30.4.2012, A12. Viitattu 3.5.2012. http://www.epress.fi

Maastokartta 1: 20 000, lehti 2123 08 Pirkkala. 1998. Helsinki: Maanmittauslaitos.

Matkailutilasto 2004. 2004. Helsinki: Tilastokeskus. Liikenne ja matkailu 11/2004.

Miettinen, S. 2012. Kuntoutusjärjestelmä. Viitattu 8.5.2012. http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/kuntoutus/kuntoutusjarjestelma

Nakkilan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.6.2011. Viitattu 23.5.2011. http://www.nakkila.fi/paatokset/kokous/telimet.htm

Osuuspankin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. https://www.op.fi/op

Pat. US 2008/0225900 A1. 2008a. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008. Viitattu 14.8.2009.http://v3.espacenet.com/publicationDetails/originalDocument?CC=US&NR=2008225900A1&KC=A1&FT=D&date=20080918&DB=EPODOC&locale=fi_fi.

Pat. US 2008/0225900 A1. 2008b. DVB low bit rate services. Nokia Corporation, Espoo, Finland. Henriksson, J., Vesma, J., Väre, J., Pekonen, H. J., Auranen, T. & Talmola, P. Appl. 11/686,661, Mar. 15, 2007. Publ. Sep. 18, 2008.

Porin kaupungin www-sivut. Viitattu 12.9.2009. http://www.pori.fi

PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009a. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK. Viitattu 1.2.2011. http://www.psk-standardisointi.fi

PSK 5807. Tehdassuunnitteluasiakirjat. Koneiden ja laitteiden asennuspiirustus. Plant Design Documents. Installation Drawing for Machines and Equipment. 2009b. 2. p. PSK Standardisointiyhdistys ry. Helsinki: PSK.

Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Henkilökohtainen tiedonanto 10.10.2009.

Pynnä, S. 2009. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Puhelinhaastattelu 10.10.2009. Haastattelijana Mikko Mallikas. Muistiinpanot haastattelijan hallussa.

Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät 21.8.2009. Vastaanottaja: . Lähetetty 3.8.2009 klo 16.15.35. Viitattu 25.8.2009.

Rakennusjäteopas. 2011. Pori: Porin kaupungin jäteneuvonta. Viitattu 23.5.2011. http://www.pori.fi/material/attachments/ymparistovirasto/jateneuvonta/5xRSAym3t/Rakennusjateopas_nettiin.pdf

RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011a. Helsinki: Rakennustieto.

RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011b. Helsinki: Rakennustieto. Viitattu 1.2.2011. https://www.rakennustieto.fi/kortistot/

SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009a. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS. Referred 1.2.2011. http://www.sfs.fi/

SFS-EN ISO 9004. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach (ISO 9004:2009). 2009b. Finnish Standards Association SFS. Helsinki: SFS

Shaw, G. & Williams, A. M. 2004. Tourism and tourism spaces. London: Sage. Vii-tattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action

Shock, N. W. 2012. Human aging. Teoksessa Encyclopaedia Britannica Online. Viitattu 25.9.2012. http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1354293/human-aging

Sprott, R. L. 2002. Biomarkers of aging. Teoksessa Encyclopedia of aging. Volume 1. New York: Macmillan, 133–135.

ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010a. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo.

ST 98.11. Asuinkiinteistön sisäjohtoverkon kuntotutkimusohje. 2010b. Sähkötieto ry. Espoo: Sähköinfo. Viitattu 1.2.2011. http://www.sahkoinfo.fi/severi

Suomen RakMK A1. 2006a. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto.

Suomen RakMK A1. 2006b. Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus. Määräykset ja ohjeet 2006. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto. 2.2.2010. www.edilex.fi

Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. 2004. Helsinki: Tilastokeskus.

Tekijänoikeuslaki. 1961. L 8.7.1961/404 muutoksineen.

Väliverronen, E. 2002. Kirjoittaminen prosessina. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 83-94.

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003a. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003b. Toiminnallinen opinnäytetyö: ohjaajan opas. Helsinki: Tammi.

World Trade Press. 2010. Finland society and culture complete report. Petaluma: World Trade Press. Viitattu 1.2.2011. http://site.ebrary.com/lib/samk/home.action

Vuori, S. 2012. Kaunis mutta väkivaltainen ammatti. Helsingin Sanomat 29.4.2012, C1. Viitattu 3.5.2012. http://www.epress.fi

Ylinen, J. 2008. Stretching therapy for sport and manual therapies. Edinburgh: Churchill Livingstone.

 

Päivitetty: 06.05.2013
Jaa