Erityyppiset lähteet

Työssä voidaan käyttää lähteinä sekä julkaistuja lähteitä (esim. kirjat, sarjajulkaisut, kokoomateokset, lehtiartikkelit, esitelmät, opinnäytetyöt) että julkaisemattomia lähteitä (esim. kirjeet, sähköpostiviestit, suulliset tiedonannot). Suullisia tiedonantoja on syytä käyttää harkiten. Kirjeiden ja sähköpostitiedostojen käyttöön on korrektia pyytää lupa, ja yleensä niistä on poistettava esimerkiksi viittaukset henkilöihin niin, että he eivät ole tunnistettavissa.

Internet-lähteitä käytettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota luotettavuuteen, uskottavuuteen, objektiivisuuteen ja ajankohtaisuuteen (päivityspäivämäärä). Internetissä julkaistavan aineiston (esim. blogit, wikit, sivustot) laatua ja oikeellisuutta ei varsinaisesti valvo kukaan – ellei sitten ole kyse esimerkiksi luotettavan tahon julkaisemista tieteellisistä artikkeleista tai muista julkaisuista.

Osa verkkolähteistä saattaa muuttua tai kadota milloin vain. Sen vuoksi on tärkeää merkitä muistiin se päivä, jolloin lähdettä on käytetty ja tulostaa tai tallentaa itselle kopio käytetystä sivusta.