Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mistä saa selvät ohjeet seminaareihin? Mitä kuuluu esimerkiksi opponoijan tehtäviin aiheseminaarissa?
Jos ohjeita ei ole oman toimipisteen/kampuksen webbisivuilla, pyydä ne ohjaajaltasi. Ohjaajasi tulee antaa selkeät ohjeet seminaareja varten, myös mahdollisiin opponoijan tehtäviin.
Voiko viitata lähteen lähteisiin?
Joissain tapauksissa kyllä – jos asia on olennaista mainita ja alkuperäistä lähdettä ei ole saatavilla edes kaukolainaksi. Yleensä näitä ns. toisen käden lähteitä ei suositella käytettäväksi. Sille on vankka syy: kirjoittaja (jonka tekstiä luet), joka alkuperäislähdettä lainaa, on tehnyt tekstistä tulkintansa, joka ei välttämättä ole sama kuin alkuperäisen lähteen ajatus on ollut. Puhutaan tavallaan ”kuulopuheesta”. Jos toisen käden lähdettä joutuu käyttämään, viittaukseen tulee esim. (Virtanen 2004, Rautalammi 2009, 15 mukaan). HUOM. Lähdeluettelossa näkyy vain tämä käytetty teos (esimerkissä Rautalammi 2009), ei alkuperäislähdettä, koska sitä ei ole käytetty.
Aion lisätä työhön liitteeksi asiakirjoja, joiden ulkoasu on määritelty erittäin tarkasti ja myös marginaalit yms. ovat ennalta määritellyt. Opinnäytetyöohjeen mukaan työssä käytetään taas toisia, erilaisia arvoja esim. juuri marginaaleissa. Onko liite pakko muokata opinnäytetyön ohjeiden mukaiseksi vai voinko lisätä sen alkuperäisessä muodossaan? Tarvitseeko yleensäkään liitteissä huolehtia muista kuin kirjan sitomiseen tarvittavasta marginaalista vasemmassa reunassa?
Juuri tuo kirjan kansittamisessa tarvittava marginaali on liitteissä aina olennaisin. Muilta osin liitteissä ei välttämättä tarvitse noudattaa asettelusääntöjä millintarkasti, kunhan sivut näyttävät siistiltä kansitetussakin kokonaisuudessa. Liitteet voi tarvittaessa myös skannata kuviksi niin, että niiden teksti mahtuu perusmarginaalien sisään.
Jos työssä mainitaan henkilöiden nimiä, pitääkö heiltä kysyä lupa erikseen ja miten suulliset tms. merkitään lähteisiin vai hyväksytäänkö sellaisia edes?
On kohteliasta kysyä lupa nimen maitsemiseen. Tämäkin riippuu asiasta, tilanteesta ja henkilöstä (julkinen/yksityinen). Mikäli lähde ei ole julkinen, tulee yleensä kysyä lupa. Jos viitataan julkiseen tekstiin tai puheeseen, merkitään näkyviin lähde. Suullisten lähteiden käytöstä ohjeistetaan näissä ohjeissa.
Miksi ohjeissa ei ole projektisuunnitelmarunkoa?
Saat ohjeet siihen opinnäytetyösi ohjaajalta.
Kuinka kerrotaan, aktiivi vai passiivi?
Etenkin aiemmin tieteellisessä tekstissä käytettiin passiivia, koska sitä pidettiin uskottavampana ja objektiivisempana. Sitä voi opinnäytetöissä toisinaan käyttää, mutta useimmiten myös tekijä löytyy: silloin voi sanoa ”minä” tai jos tekijöitä on useita: ”me”. Jos suunnittelet esimerkiksi oppaan, on siitä kerrottaessa luontevaa käyttää muotoja ”tein”, ”valitsin” jne. On sallittua sanoa ”mielestäni”, mutta vältä käyttämästä sitä liikaa – mieti, missä menee uskottavuuden raja ja perustele näkemyksesi aina.
Voiko nettiä oikeasti käyttää lähteenä?
Ilman muuta. Netissä on monenlaista aineistoa. Ole kriittinen sen suhteen, millaista aineistoa käytät ja missä tarkoituksessa. Alla muutamia esimerkkejä:
– Esimerkiksi yritystä tai jotakuta taiteilijaa esitellessäsi voit viitata heidän/hänen nettisivuihinsa, mutta mieti, kuinka suhtaudut niihin: millaista tietoa se on? Jokaisen omat sivut kertovat vahvasti siitä, mitä yritys tai henkilö on itsestään halunnut viestiä ja millaisen kuvan itsestään antaa. Tämän tyyppinen taustamateriaali on monesti tarpeen, mutta se ei yleensä riitä.
– Keskustelupalstojen juttuja voit käyttää esimerkiksi esitellessäsi keskustelua, jota aiheesta käydään. Niitä ei voi esittää totuuksina, todennettuina tai yleistettävissä olevina.
– Netissä pääset myös kiinni esimerkiksi moniin tieteellisiin artikkeleihin, projektiraportteihin, selvityksiin, standardeihin, ohjeisiin ja lainsäädäntöön. Mikään viestintäväline ei ole ”paha” tai epäluotettava sinänsä, mutta sen välittämää informaatiota on syytä tarkastella kriittisesti – sama tilanne niin audiovisuaalisen kuin painetunkin median suhteen.
Saisiko ohjeen sisällysluettelon tekemiseen ”askel askeleelta”, siis rautalankamallin?
Opinnäytetyön asettelumallia käyttämällä saat tehdyksi sisällysluettelon automaattisesti. Toki sisällysluettelon voi myös kirjoittaa.
Mikä on laatukäsikirja, johon näissä ohjeissa vähän väliä on linkki?
Se on SAMKin laadunvarmistuksen kulmakivi, ks. lisää.