Ammattikorkeakoulut haluavat vaikuttaa tasavertaisen korkeakoululaitoksen kehittämiseen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. esitteli medialle keskiviikkona 23.2. ajatuksia, joita suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa pitäisi huomioida, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään. ARENEn kannanottoja selvittivät puheenjohtaja, VTT Vesa Saarikoski ja pääsihteeri, KT Timo Luopajärvi.
ARENEn mielestä korkeakoulutus tuottaa sen osaamisen, jonka varaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja menestys rakentuvat globaalissa maailmassa. Toiminnan vakauden ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ammattikorkeakoulut on yliopistojen tapaan nimettävä niiden toimintaa määrittävässä laissa. ARENE korostaa, että molempia korkeakoulusektoreita tulee resursoida riittävästi ja arvioiden aidosti niiden tehtävien laajuus ja vaikuttavuus. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluillahan on suunnilleen sama laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä eli FTE[1]: yliopistoilla noin 112 000 ja AMK:eilla noin 104 000.
Koulutuksen rahoitus elintärkeää koko Suomen kehittämiselle
Suomessa on nyt yhteensä 41 korkeakoulua: 16 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuonna 2020 yliopistoja on 15 ja ammattikorkeakouluja 18.
ARENE kannattaa rakenteellisen kehittämisen maltillista jatkamista. Säästyvät varat tulee sen mielestä käyttää korkeakoulutuksen laadun ja kansainvälisyyden kehittämiseen.
Selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ehdottivat joulukuussa ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistamista.
ARENE kannattaa monia selvityksen ehdotuksia, mutta korostaa omassa lausunnossaan, että talouden ja hallinnon uudistamista ei tule käyttää välineenä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen supistamiseen. Kokonaisrahoituksen taso tulee turvata niin, että nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärien vähenemisestä syntyvät säästöt siirretään kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja niiden laadun kehittämiseen. Rahoituksen vuosittainen kehitys tulee turvata yliopistoindeksin kaltaisella menettelyllä. (ks. koko lausunto).
Resurssikysymys on ammattikorkeakouluille elintärkeä. Ammattikorkeakoulut toimivat jo nyt erittäin kustannustehokkaasti.
Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suunnilleen sama FTE1, ammattikorkeakouluilla on puolta pienempi budjetti kuin yliopistoilla (yliopistot 1,9 mrd euroa, AMK:t 0,9 mrd euroa). Ammattikorkeakouluissa on henkilökuntaa vain kolmannes yliopistojen henkilökunnasta (yliopistot noin 30 900, AMK:t noin 10 400). Ammattikorkeakouluissa jokaista opettajaa kohden on 16,6 opiskelijaa; yliopistoissa on 8,4 opiskelijaa yhtä opettajaa ja tutkijaa kohden. (Luvut OKM:n raportista 2009:49).
Läpäisy on koko korkeakoulusektorin ongelma. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa noin 60 prosenttia aloittaneista viidessä vuodessa ja yliopiston maisteritutkinnon noin 49 prosenttia seitsemässä vuodessa. Tutkinnot kuitenkin työllistävät hyvin: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy 87,2 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,3 prosenttia. Maisterintutkinnon suorittaneista työllistyy 85,6 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,8 prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuonna 2011 ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan runsaat 22 000 ja ylempiä AMK-tutkintoja 1800. Yliopiston maisteritutkintoja suoritetaan vajaat 15 000 ja tohtorintutkintoja 1600. (Valtion talousarvio 2011).
Resurssien jakokysymys on elintärkeä myös koko Suomen kehittämiselle. Ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnan perusosaajia elintärkeille aloille maan eri alueilla. Myös AMKien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on löytämässä selkeän paikkansa Suomen innovaatiojärjestelmässä kuten pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut seuraaville vuosille. Ammattikorkeakoulujen TKI-panostus on kasvanut voimakkaasti. Nykytaso on 125 m€ vuodessa.
ARENE muistuttaa, että päätökset on tehtävä nyt ja asiat huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 22 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta eri alojen ammattilaista. He työllistyvät hyvin ja ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kuka siis hoitaa meitä, suunnittelee tai rakentaa infrastruktuuriamme parinkymmenen vuoden kuluttua, jos ammattikorkeakoulutusta leikataan väärästä kohdasta?
Keskustelu jatkuu
ARENE kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan keskustelua ja vaikuttamaan Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuuteen. Seuraavan kerran siihen on mahdollisuus, kun Suomen yliopistot UNIFI ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. järjestävät korkeakoulutuksen visioseminaarin ”Suomen korkeakoulutus 2020?” tiistaina 22.3.2011 klo 9–12.30 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun auditoriossa Pasilassa. Ammattikorkeakoulut järjestävät myös omia keskusteluja aiheesta omilla alueillaan ja tiedottavat niistä itse.
Lisätietoja
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, www.arene.fi
Puheenjohtaja
Rehtori, VTT, dosentti Vesa Saarikoski, p. 050 407 3141. 
Pääsihteeri
KT, dosentti Timo Luopajärvi, p. 050 522 6709. 
Hallituksen jäsen, viestintätyöryhmän pj.
Rehtori, YTT, dosentti Jorma Niemelä, p. 0400 200 760. 
Taustatietoa
• OKM:n raportti 2009:49. Korkeakoulut 2009. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut korkeakoulupolitiikan toteuttajina
• OKM:n julkaisu 2010:23. Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila: Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen
• ARENEn lausunto em. esitykseen http://www.arene.fi/tietopankki.asp?page_id=31&luokka_id=23&main=1&level=29
• Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2011 (OKM:n luokka 29) http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.48/1298026488_400513&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
• Tutkimus- ja innovaationeuvosto: Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011−2015 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/linjaus2011-2015.pdf